17.11.2020

Muutosrakentaja-podcast: Miten puukerrostaloja suunnitellaan? | Osa 8

Muutosrakentaja-podcastin 8. jakso. Kuvassa on arkkitehti arkkitehti Eero Lunden sekä puukerrostalo.

Kirjoittaja

Lehto Group Oyj

Muutosrakentaja on podcast rakentamisen evoluutiosta – tule kuulolle, jos haluat pysytellä pulssilla siitä, mihin rakentaminen on menossa. Näkökulmat ovat peräisin Lehto Groupista, joka on innovatiivinen rakennusalan uudistaja.

Voiko teollisesti tuotettu puukerrostalo olla kaunis?

Puukerrostalo on rakentamisen nouseva trendi. Eero Lundén, yksi Lundén Architecture Companyn perustajista on suunnitellut Lehdolle jo pitkään asumisen ratkaisuja – ja kädenjälki näkyy eritoten Lehdon puukerrostaloissa. Lundén on myös suunnitellut paljon teollista rakentamista, eli esimerkiksi rakennuksia, joiden huoneistot rakennetaan tehtaalla.

» Tutustu Lehdon Muutosrakentaja-podcastin kaikkiin jaksoihin tästä

 

Mutta voiko teollisesti tuotettu olla kaunista?

Se on vähän ihmeellinen käsitys, etteikö teollisesti tuotettu voisi olla kaunista, Lundén toteaa. Suurin osa kauniista asioista ja esineistä on teollisesti valmistettua. Hän myös toteaa, että teollinen rakentaminen on myös mahdollisuus siihen, että asioita voidaan kehittää ja tehdä systemaattisesti, ja tehdä laadukkaampaa rakentamista.

Ylipäätään se, miten asioita suunnitellaan ja miten niitä kehitetään – kun näitä tehdään teollisesti, voidaan keskittää rakentaessa yleisesti hajautetut voimavarat yhteen yksikköön, osaaminen ja kehittyminen kumuloituvat kohde kohteelta. Lundén uskoo ja toivookin, että teollinen rakentaminen on tulevaisuuden rakentamista isommassakin mittakaavassa; näin voidaan tarkkailla laatua, suunnitella prosessia tehokkaammin ja kohdentaa resurssit paremmin. Käsin nikkarointi ei takaa parempaa laatua kuin tehdasvalmistaminen, päinvastoin.

 

Miten arkkitehdin rooli eroaa, kun suunnitellaan tuotteita, joita kehitetään tehtaalla, ja kun suunnitellaan perinteisellä tavalla?

Lundén pohtii, että teollisessa tuottamisessa ollaan kuitenkin vasta alkukynnyksillä. Tässä vaiheessa se tarkoittaa sitä, että arkkitehtuurin ikään kuin huoneistopohjien suunnittelu on erilaista, kokonaisuuksien hallintaa. Tämä jakaa suunnitteluprosessin kahteen näkökulmaan, joita yleensä on vain yksi: arkkitehti suunnittelee kaikki pohjat, kylpyhuoneet sun muut alusta lähtien, ja kokonaisuus luodaan tyhjästä.

Sen sijaan teollisessa mallissa meillä on jo tarkemmin tiedettyjä komponentteja tai jopa kokonaisia tilayksiköitä, jotka joku on jo suunnitellut aikaisemmin – nyt niitä ei tarvitse rakentaa alusta, vaan voidaan hyödyntää valmiita, hyväksi todettuja elementtejä.

 

Kun toimiala uudistuu, miten arkkitehtien työ muuttuu?

Muutos ei taida koskaan olla helppoa, Lundén pohtii. Mutta on se ainakin mielenkiintoista. Kun nyt ajattelemme teollista tuottamista, voidaan puhua siitä samassa lauseessa rakentamisen kanssa. Nyt olemme kuitenkin siirtymässä sellaiseen vaiheeseen, jossa kokonaisia komponentteja tai tilaelementtejä pystytään tekemään samalla tavalla kuin autotehtaissa – tämä puolestaan avaa toimialalle sellaisia uudistuksia, että suunnittelun merkitys on yhä yhtä tiiviimpänä osana rakentamisen prosessia. Kustannustietous ja kokonaisuuden hallinta tulee äärimmäisen tärkeäksi. Yhteistyö eri suunnittelun ja rakentamisen aloissa tulee tiivistymään.

Jos ajatellaan vielä haasteita, kuten ekologisuutta, meidän pitää pystyä käyttämään resursseja viisaasti. Meidän pitää pystyä suunnittelemaan ja kehittämään sellaisia rakennuksia, joiden resurssit on kohdennettu kaikkein parhaiten.

Teollinen tuotanto nähdään siten, että se ajaa monotoniseen lopputulokseen. Loppupeleissä Lundén kuitenkin uskoo, että kun digitalisuuden megatrendi puree kaikesta läpi, tuotantoon saadaan huomaa vaihtelua ja pystytään tuottamaan haastavampiakin komponentteja tai elementtejä samoilta tuotantolinjoilta. Niin autotehtaallakin sama linjasto voi valmistaa kymmeniä erilaisia automalleja. Robotit tekevät sen, mitä me heidät ohjelmoimme tekemään. Tähän ei ole ihan vielä päästy rakentamisessa, mutta se on tulevaisuudessa.

Tämän myötä suunnittelu tulee nousemaan suurempaan keskiöön; jonkun pitää hallita sitä kokonaisuutta. Ei pidä kuitenkaan miettiä, että kyse olisi pelkästä arkkitehdistä – jos haluamme tehdä täysin uudenlaisia tuotteita, emme voi pitää vanhoista rooleista kiinni. Meidän täytyy voida yhdistää resurssimme uudella tavalla.

 

Pitkälle tuotteistetusta teollisesta rakentamisesta hyvänä esimerkkinä on Lehdon puukerrostalokonsepti, joka lanseerattiin 2019; huoneistoelementit tehdään kalusteita myöten valmiiksi tehtailla ja kuljetetaan asennettavaksi tehtailla. Kun olet ollut mukana koko tämän matkan lanseerauksesta näihin päiviin, jossa puukerrostaloja on valmistunut – millainen matka se on ollut?

Onhan se ollut mielenkiintoinen, Lundén kertoo. Mukana oltiin kyllä aikaisemminkin, kun käyntiin katsomassa tehtailla, miten nämä elementit valmistuvat ja miten tuotanto toimii. Onhan se suunnittelijana mielenkiintoista päästä näkemään, kuinka toteutukseen keskitytään ihan eri tavalla. Kun pystytään keskittymään suunnittelussakin yhteen osaa, prosessi tulee lähemmäs siitä, kun tehdään autoja. Se mahdollistaa ikään kuin tilaelementin eli suunnitteluratkaisun hiomisen ja niistä parantamisen.

Ensimmäiset rakennukset olivat kaksikerroksisia, sitten rakennettiin nelikerroksisia, ja nyt on kahdeksankerroksisia suunnitteilla. Kun on tarvetta luoda uudenlaisia ratkaisuja rakentamiseen, on tämä tie erittäin mielenkiintoinen. Kehittämällä sitä edelleen eteenpäin; miten komponentit sopivat toisiinsa, miten niitä varioidaan, mitkä ne parametrit ovat… päästään loppupelissä erittäin laadukkaisiin ratkaisuihin. Jokaisesta valmistuneesta kohteesta on opittu seuraavaa varten lisää.

 

Miten Lehdon puukerrostalojen rakentamisen suunnittelu eroaa muusta? Mitä erityistä siinä on?

Se on siinä mielessä omanlaista, että ensin suunnitellaan valmiit ratkaisut – ja tämä suunnitteluosa tapahtuu sen varsinaisen kohdekohtaisen suunnittelun ulkopuolella. Haasteet löytyvät siitä, miten valmiit ratkaisut voidaan yhdistää haastavampiin kohteisiin; mihin taipuu, ja miten onnistuu. Kun meillä on valmiit standardit ja elementit valmiina, helpottuu työ osaltaan. Ne antavat erilaisia mahdollisuuksia kohde kohdalta.

 

Minkälaisin ajatuksin seuraat median keskustelua puukerrostaloista?

Tuntuu, että niin kauan kun olen ollut alalla, Lundén pohtii, on puukerrostalorakentamisen povattu lyövän kohta läpi. Se on käytännössä kestänyt kuitenkin kauan – tie on ollut kivinen, ja toimijoita on tullut ja mennyt. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että teollistumisen edetessä on ollut mahdollista kasvattaa volyymeja. On tullut uusia keinoja, tilaelementtejä, seinäelementtejä ja muita erilaisia tapoja. Lundén onkin vakuuttunut siitä, että nykyinen paine tasapainottaa elämistä rakentamisen kautta johtaa siihen, että ruvetaan yhä enemmän tekemään puusta tai vastaavasta materiaalista, jolla on pienempi hiilijalanjälki. Lyhyellä ajalla katsoen puurakentaminen on kuitenkin kasvamassa.

Puurakentaminen on tärkeä kysymys hiilijalanjälkeä ajatellen, mutta se on myös mahdollisuus rikastaa kaupunkikuvaa. Meidän pitää pystyä ajattelemaan sitä niin, että kun käytämme uusia rakennusmateriaaleja, me myös uudistamme asumista – ettei niin sanotusti tehdä betonitalon näköisiä rakennuksia puusta, koska siinä on tietty logiikka, miksi nekin ovat syntyneet, jotka tulevat puolestaan betonin ominaisuuksista. Puulla on omanlaiset ominaisuudet, ja nyt pitää miettiä, minkälaisia uusia ratkaisuja puu tarjoaa meille.

On tärkeää luoda tasapaino ympäristön kanssa, puhuen ekosysteemistä ja rakentamisen balanssista. On myös tärkeää luoda laadukasta ja yhteistä elinympäristöä. Kolmantena on tärkeää luoda asumisen ja elämisen ratkaisuja ihmisille, jotka näissä rakennuksissa asuvat. Meidän pitäisi pystyä vaikuttamaan näihin kaikkiin kolmeen samanaikaisesti, ja koska ongelma on monitasoinen, pitää muuttaa koko pelikenttää ja lähestyä sitä kokonaan uudella tavalla.

Digitalisaation hyödyntäminen, toimialan sisäinen muokkaantuminen ja teollisen asteen kasvattaminen ovat avaimia tähän.

 

Jaa Facebookissa
Jaa LinkedInissä
Jaa Twitterissä