Lehto Group Oyj
Tilinpäätöstiedote 1.1. – 31.12.2016
17.2.2017 klo 8.00 (EET)
Lehto Group Oyj:n tilinpäätöstiedote tammi-joulukuu 2016: liikevaihto kasvoi 31 % ja kannattavuus parani edellisvuodesta
Tämän katsauksen laadinnassa on noudatettu IAS34 -standardia. Tilinpäätöstiedote on tilintarkastamaton. Luvut sulkeissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan, ellei muuta mainita.
Yhteenveto 2016
| Konserni | 10-12/2016 | 10-12/2015 | 1-12/2016 | 1-12/2015 |
| Liikevaihto, Meur | 129,7 | 98,1 | 361,8 | 275,6 |
| Liikevaihdon muutos -% | 32,3 % | 78,3 % | 31,3 % | 61,1 % |
| Liikevoitto, Meur | 16,0 | 10,5 | 40,4 | 27,2 |
| Liikevoitto, % liikevaihdosta | 12,3 % | 10,7 % | 11,2 % | 9,9 % |
| Kauden tulos, Meur | 12,6 | 8,5 | 31,9 | 21,2 |
| Tilauskanta kauden lopussa, Meur | 309,1 | 195,0 | 309,1 | 195,0 |
| Osakekohtainen tulos, Eur *) | 0,22 | 0,23 | 0,59 | 0,52 |
| Rahavarat, Meur | 67,7 | 24,6 | 67,7 | 24,6 |
| Korolliset velat, Meur | 16,4 | 17,0 | 16,4 | 17,0 |
| Omavaraisuusaste, % | 60,4 % | 37,2 % | 60,4 % | 37,2 % |
| Nettovelkaantumisaste, % | -44,2 % | -22,9 % | -44,2 % | -22,9 % |
*) Jakajana osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin kauden aikana.
Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-joulukuussa 31,3 % 361,8 (275,6) miljoonaan euroon. Liikevaihto kasvoi Toimitilat-, Asunnot- ja Hyvinvointitilat-palvelualueilla, mutta aleni Korjausrakentamisen palvelualueella. Liikevoitto oli 40,4 (27,2) miljoonaa euroa, eli 11,2 % (9,9 %) liikevaihdosta.
| Liikevaihto palvelualueittain, MEUR | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 |
| Toimitilat | 64,3 | 95,3 | 109,8 | 129,5 |
| Asunnot | 20,1 | 28,5 | 69,5 | 136,0 |
| Hyvinvointitilat | 3,3 | 17,7 | 38,4 | 62,1 |
| Korjausrakentaminen | 25,8 | 29,6 | 58,0 | 34,2 |
| Yhteensä | 113,4 | 171,1 | 275,6 | 361,8 |
Tilauskanta katsauskauden päättyessä oli 309,1 miljoonaa euroa (195,0 miljoonaa euroa 31.12.2015), josta valtaosan odotetaan tuloutuvan vuoden 2017 aikana.
Heinä-joulukuu 2016
Vuoden toisen puoliskon liikevaihto oli 221,3 (178,4) miljoonaa euroa. Kaikkien palvelualueiden liikevaihto toisella vuosipuoliskolla oli ensimmäistä vuosipuoliskoa korkeampi. Tämä johtuu omaperusteisen asuntotuotannon valmistumisen painottumisesta loppuvuoteen sekä toimitila- ja hyvinvointitilahankkeiden lukumäärän kasvusta loppuvuonna. Vuoden viimeisen neljänneksen liikevaihto oli edellisvuoden tapaan vuoden korkein. Liikevaihto kasvoi 32,2 % 129,7 miljoonaan euroon (98,1 miljoonaa euroa 4Q 2015).
| Liikevaihto ja liikevoitto vuosineljänneksittäin, Meur | Q1 2016 | Q2 2016 | Q3 2016 | Q4 2016 | H1 2016 | H2 2016 | YHTEENSÄ | ||
| Liikevaihto | |||||||||
| Toimitilat | 20,5 | 28,5 | 37,4 | 43,1 | 49,0 | 80,5 | 129,5 | ||
| Asunnot | 28,3 | 24,9 | 31,6 | 51,1 | 53,2 | 82,8 | 136,0 | ||
| Hyvinvointitilat | 7,1 | 17,2 | 15,9 | 21,9 | 24,4 | 37,8 | 62,1 | ||
| Korjausrakentaminen | 6,3 | 7,6 | 6,7 | 13,6 | 14,0 | 20,2 | 34,2 | ||
| Liikevaihto yhteensä | 62,3 | 78,3 | 91,6 | 129,7 | 140,5 | 221,3 | 361,8 | ||
| Liikevoitto | 4,0 | 10,0 | 10,4 | 16,0 | 14,0 | 26,4 | 40,4 | ||
| Liikevoitto, % liikevaihdosta | 6,5 % | 12,7 % | 11,3 % | 12,3 % | 9,9 % | 11,9 % | 11,2 % |
Toimitusjohtaja Hannu Lehto:
”Liiketoiminnan kehitys jatkui positiivisena myös vuonna 2016. Liikevaihto kasvoi jonkin verran enemmän kuin alkuvuodesta arvioimme. Kasvussakin kykenimme parantamaan suhteellista kannattavuutta liikevoiton ollessa 40,4 (27,2) miljoonaa euroa eli 11,2 % (9,9 %) liikevaihdosta. Hyvään liiketulokseen vaikuttivat hyvät projektikatteet Asunnot-, Toimitilat- ja Hyvinvointitilat-palvelualueilla.
Keväällä tapahtunut listautuminen Helsingin Pörssiin oli merkittävä askel yhtiölle ja se vaikutti monella tavalla toimintaamme. Yhtiö sai pääomia kasvun rahoittamiseksi, tunnettuus ja uskottavuus eri sidosryhmien keskuudessa parani ja yhtiön hallintokäytäntöihin tuli paljon uusia vaatimuksia. Koen, että meillä on nyt paljon aikaisempaa paremmat edellytykset jatkaa liiketoiminnan kehittämistä.
Vuoden aikana tehtiin useita pitkän aikavälin investointeja ja kehitystoimenpiteitä, kuten esimerkiksi oman elementti- ja moduulitehtaan rakentaminen Oulaisiin sekä korjausrakentamiseen keskittyneen Rakennus Oy Warecon hankinta. Jatkoimme myös omien moduulien ja rakentamiskonseptien kehitystä. Uskomme näiden investointien osaltaan edistävän Lehdon kilpailukykyä ja mahdollistavan kannattavan kasvun myös tulevaisuudessa.
Suomen rakennusalan kasvu vuonna 2016 oli selkeästi aikaisempia vuosia korkeampi, mikä on näkynyt osaavan työvoiman ja joiltakin osin materiaalien saatavuuden vaikeutena. Tämä ei kuitenkaan ole merkittävästi vaikuttanut yhtiön kasvuun tai kannattavuuteen.
Vuonna 2017 toimialan kasvun ennakoidaan hidastuvan, mutta uskomme oman liiketoimintamme kasvavan ja kehittyvän edelleen toimialaa selvästi nopeammin. Keskeisenä toiminnallisena tavoitteenamme on edelleen kehittää modulaarisia ratkaisuja ja konsepteja, terävöittää kilpailukykytekijöitämme ja pitää kiinni hyvästä kannattavuudestamme.”
Vuoden 2017 näkymät
Vuonna 2017 Lehdon liikevaihdon odotetaan kasvavan vähintään 30 % (liikevaihdon kasvu vuonna 2016 31,3 %) ja liikevoiton odotetaan olevan yli 10 % liikevaihdosta (11,2 % vuonna 2016).
Näkymä perustuu yrityksen saatavilla oleviin tietoihin meneillään olevien rakennushankkeiden etenemisestä ja yrityksen arvioon vuoden 2017 aikana aloitettavista ja myytävistä rakennuskohteista.
Keskeiset liikevaihtoon ja liiketulokseen vaikuttavat tekijät ovat omaperusteisen asuntotuotannon valmistumisajankohdat, asuntojen myyntimäärät sekä toimitila- ja hyvinvointitilahankkeiden käynnistyminen ja myynti.
Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet
Lehto Group Oyj:n hallitus on 16.2.2017 kokouksessaan täsmentänyt Lehdon pitkän aikavälin taloudellisia tavoitteita liikevaihdon osalta. Liikevaihdon kasvutavoite on hieman aiemmin julkistettua korkeampi.
Täsmennetyt pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet:
- Liikevaihdon kasvu keskimäärin 10 – 20 % vuodessa
- Liikevoitto keskimäärin noin 10 % liikevaihdosta
- Omavaraisuusaste vähintään 35 %
- Osingonjako noin 30 – 50 % tilikauden tuloksesta
Kutsu tiedotustilaisuuteen
Lehto järjestää vuoden 2016 tilinpäätöstä koskevan tiedotustilaisuuden lehdistölle, analyytikoille ja institutionaalisille sijoittajille perjantaina 17.2.2017 klo 9.00 yhtiön toimipisteessä Vantaalla, osoitteessa Äyritie 12 B. Tiedotustilaisuutta voi seurata suorana webcast-lähetyksenä osoitteessa lehto.fi/sijoittajille. Suora lähetys alkaa klo 9.00 Suomen aikaa.
Tiedotustilaisuuteen voi osallistua myös puhelinkonferenssina, joka alkaa 17.2.2017 klo 9.00 Suomen aikaa (EET). Puhelinkonferenssiin osallistutaan soittamalla viimeistään viisi minuuttia ennen tilaisuuden alkua johonkin alla näkyvistä numeroista. Salasana on: Lehto.
+44 (0) 20 3003 2666 (kansainvälinen yhteys, UK)
+358 (0) 9 2319 5437 (Suomi)
+46 (0) 8 50520424 (Ruotsi)
Varsinainen yhtiökokous 2017
Lehto Groupin varsinainen yhtiökokous 2017 järjestetään 11.4.2017 klo 13.00 osoitteessa Yrttipellontie 1, Oulu. Hallitus julkistaa yhtiökokouskutsun 1.3.2017.
Liiketoimintaympäristö ja liiketoiminnan kehitys vuonna 2016
Liiketoimintaympäristön kehitys
Lehdon liiketoimintaympäristö kehittyi myönteisesti vuoden 2016 aikana. Suomen bruttokansantuotteen arvioidaan nousseen noin 1,7 % (OP Ryhmän suhdanne-ennuste), investointien 3 % ja kulutuksen noin 1,5 %. Vastaavasti inflaatio pysyi vuoden ajan maltillisena ja rakennuskustannusindeksin nousu vuoden 2016 aikana oli 1,0 %.
Tilastokeskuksen mukaan talonrakennuksen aloituksia oli yhdentoista ensimmäisen kuukauden aikana noin 6 % enemmän kuin vuonna 2015. Kasvun veturina on ollut matalan lainakorkotason ruokkima asuntuotanto, jossa Rakennusteollisuus RT ry:n viimeisimmän suhdannekatsauksen ennusteen mukaan vuonna 2016 aloitettiin jopa 36 000 uuden asunnon rakentaminen. Sijoittajakysynnän ansiosta asuntorakentaminen oli erityisen vilkasta pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kasvukeskuksissa, ja kuluttajakysynnän hienoinen nousu on paikannut orastavaa sijoittajamarkkinan kyllästymistä.
Liike- ja toimitilarakentamisen aloitukset hidastuivat vuoden jälkimmäisellä puoliskolla, ja volyymi keskittyykin voimakkaasti muutamien suurien kaupunkikeskusten rakentamiseen. Vapaiden toimitilojen määrän pysyminen korkeana, ja nykyaikaiseen toimistokäyttöön soveltumattomien toimistotilojen käyttötarkoituksen muutoksiin liittyvä hidas päätöksenteko oli esteenä voimakkaammalle uudistuotannolle.
Teollisuus- ja varastorakennusten osalta aloitusten määrä näyttäisi jäävän enintään vuoden 2015 tasolle. Logistiikkatilojen nykyaikaistaminen moderneiksi automatisoiduiksi tiloiksi ylläpiti segmentin volyymiä. Julkisten palvelurakennusten aloitusten määrä kasvoi lähes viidenneksen viime vuonna ennen kaikkea vilkkaan loppuvuoden ansiosta, keskittyen ennen kaikkea opetus- ja sairaalarakennusten toteutumiseen. Sote-uudistuksen merkitys kuntatalouden ja uusien hankkeiden toteutumisen kannalta on huomattava. Korjausrakentamisen kasvuvauhti hidastui vuonna 2016, vaikka korjaustarpeet eivät ole vähentyneet.
Rakentamisen kasvu näkyy ennen kaikkea työvoiman saatavuudessa. Tilanne on poikkeuksellinen, sillä jälkisuhdannealana tunnettu rakentaminen on parantanut koko Suomen työllisyyttä menneen vuoden aikana. Lehto järjesti onnistuneesti kesäkuussa mittavan rekrytointikampanjan Lehdon toimintamalliin sopivan henkilöstöresurssin turvaamiseksi. Listautumisen tuoma julkinen näkyvyys on edesauttanut uusien toimihenkilöiden ja työntekijöiden rekrytoinnissa.
Tehdastuotanto
Tilikauden aikana Lehto rakensi noin 9 000 m² suuruisen rakennuskomponenttitehtaan Oulaisiin. Tehtaassa valmistetaan omaan käyttöön kylpyhuone-keittiömoduuleja, asuntojen tilaelementtejä, seinäelementtejä, ikkunoita sekä joitakin pienempiä korjausrakentamisen moduuleja. Uuden Oulaisten tehtaan lisäksi Lehdolla on toinen pienempi tehdasyksikkö Oulaisissa, suurkattoelementtejä valmistava tuotantolaitos Humppilassa ja talotekniikkamoduuleja valmistava yksikkö Oulussa. Moduloinnilla pyritään parantamaan rakentamisen laatua ja nopeuttamaan rakentamisprosessia.
Toimitilat
Toimitilat-palvelualueella Lehto rakentaa muun muassa toimistotiloja, myymälätiloja, logistiikka-, varasto- ja tuotantotiloja, vapaa-ajan tiloja ja myös suuria kauppakeskuksia. Toimitilat suunnitellaan asiakkaan tarpeisiin ja niiden toteutuksessa hyödynnetään Lehdon kehittämiä tai hyväksi havaitsemia rakenne- ja tilaratkaisuja. Toimitiloja rakennetaan eri puolille Suomea ja asiakkaina on paikallisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä toimijoita.
Valtaosa palvelualueen liiketoiminnasta on urakkamuotoista. Lehto toteuttaa kuitenkin joitakin toimitilakohteita omaperusteisesti siten, että kohteen rakentaminen aloitetaan, kun kohteeseen on sitova vuokrasopimus, mutta kohteen ostajasta ei ole vielä täyttä varmuutta. Yhtiö on määritellyt sisäisiä euromääräisiä rajoja omaperusteisten toimitilahankkeiden määrälle, jotta tällaisiin hankkeisiin liittyvät kokonaisriskit pysyvät maltillisella tasolla.
Toimitilat-palvelualueen liikevaihto vuonna 2016 kasvoi 17,9 % 129,5 (109,8) miljoonaan euroon. Tilikauden aikana valmistui yhteensä 33 kohdetta, muun muassa Jyväskylän Seppälän Prisma, Muuramen liikekeskus, XXL-myymälä Ouluun ja Leo’s Leikkimaa -seikkailupuisto Tampereelle. Tilikauden päättyessä rakenteilla oli 20 kohdetta.
Toukokuussa Lehto aloitti Zemppi-liikuntakeskuksen ja siihen liittyvän hotellin rakentamisen Kempeleeseen. Liikuntakeskuksen koko on noin 8 100 m² ja hotelliin tulee 54 hotellihuonetta. Lehto omistaa kolmanneksen Kiinteistö Oy Zempin osakkeista. Kesäkuussa Lehto aloitti Leo’s Leikkimaa -sisäliikuntapuiston rakentamisen samaan kortteliin Zempin kanssa.
Kesäkuussa Lehto allekirjoitti KVR-urakkasopimuksen noin 11 900 m² suuruisen toimisto- ja liiketilakokonaisuuden rakentamisesta Tikkurilaan. Urakkasopimuksen arvo on 26,8 miljoonaa euroa ja rakennuksen tilaajana on Sponda Oyj.
Lehto jatkoi maaliskuussa allekirjoitettuun esisopimukseen pohjautuen Espoonlahdessa sijaitsevan kauppakeskus Lippulaivan kehityshanketta yhteistyössä Citycon Oyj:n ja suunnittelijoiden kanssa. Lippulaivaa koskevaa lopullista urakkasopimusta ei ole vielä allekirjoitettu, mutta Lehto on tehnyt urakkasopimuksen kauppakeskuksen väliaikaiseksi väistötilaksi rakennettavan Pikkulaivan rakentamisesta. Pikkulaivan rakennustyöt ovat jo käynnissä. Lippulaivahankkeen toteutumiseen liittyy tavanomaisia kiinteistökehityshankkeisiin liittyviä epävarmuustekijöitä.
Lehto on tehnyt joitakin valmistelutöitä Ruotsin Haaparantaan suunnitteilla olevaa Barents Centeriin liittyen. Lehdolla on ruotsalaisen rakennuttajatahon kanssa urakkasopimus, jonka mukaan Lehto toimii hankkeen urakoitsijana, sikäli kun hanke käynnistyy. Lehdolla ei ole täsmällistä tietoa hankkeen mahdollisen käynnistymisen aikataulusta, hankkeen lopullisesta laajuudesta tai sen rahoitustilanteesta.
Toimitilat-palvelualueen tilauskanta kasvoi katsauskauden aikana ja oli katsauskauden päättyessä 75,5 miljoonaa euroa (57,5 miljoonaa euroa 31.12.2015).
Asunnot
Asunnot-palvelualueella Lehto rakentaa uusia asuinkerrostaloja, luhti- ja rivitaloja sekä erillistaloja osana aluerakentamista Suomen kasvukeskuksiin, erityisesti pääkaupunkiseudulle. Pääosa Lehdon asuntorakentamisesta on omaperusteista tuotantoa, jossa Lehto suunnittelee ja rakentaa kohteet hankkimilleen maa-alueille ja myy valmiit asunnot asiakkaille, jotka ovat yksityishenkilöitä sekä yksityisiä ja institutionaalisia sijoittajia.
Valtaosa asuntorakennuksista on kerrostaloja, joiden toteutuksessa hyödynnetään Lehdon kehittämää keittiö-kylpyhuonemoduulia. Moduulit rakennetaan Lehdon omassa tehtaassa ja kuljetetaan täysin valmiina rakennuspaikalle, jossa ne lasketaan katon kautta rakennuksen sisään. Tämä rakentamistapa nopeuttaa rakentamisen aikataulua, parantaa laatua ja tuottaa kustannussäästöjä suurilla volyymeillä. Tehtaassa valmistetaan myös puurakenteisia seinäelementtejä ja tilaelementtejä, joiden avulla voidaan nopeasti toteuttaa erityisesti kaupunkiympäristöön soveltuvia rivi- ja luhtitaloja.
Asunnot-palvelualueen liikevaihto kasvoi voimakkaasti. Liikevaihto oli 136,0 (69,5) miljoonaa euroa, mikä on 95,6 % korkeampi kuin vuonna 2015. Valtaosa kasvusta syntyi pääkaupunkiseudulle ja muualle Suomen kasvukeskuksiin rakennetuista omaperusteisista kerrostaloista, mutta myös rivitaloalueiden rakentaminen kasvoi. Vuoden 2016 aikana valmistui 23 (13 vuonna 2015) uudistuotantokohdetta, joissa on yhteensä 853 (469) asuntoa. Konsernilla oli tilikauden päättyessä rakenteilla 21 omaperusteista asunto-osakeyhtiöitä, joissa on yhteensä 747 asuntoa. Valmistuneista kohteista oli myymättömiä asuntoja seitsemän kappaletta.
Rakenteilla olevien, mutta vielä myymättä olevien asuntojen määrä on pysynyt hyvin maltillisena ja myyntiastetta seurataan aktiivisesti taseriskin minimoimiseksi. Oman asuntotuotannon kasvu näkyy vaihto-omaisuuden kasvuna, sillä liikevaihto kirjataan vasta asuntojen luovutushetkellä.
Kesäkuussa Lehto osti energiatehokkaisiin rakenneratkaisuihin keskittyneen Dometalot Oy:n liiketoiminnan. Liiketoimintakaupassa Lehdolle siirtyi tavanomaisia liiketoimintaan liittyviä sopimuksia, aineettomia oikeuksia ja 13 työntekijää. Ostetun liiketoiminnan liikevaihto vuonna 2015 oli noin 1,5 miljoonaa euroa.
Elokuussa Lehto allekirjoitti urakkasopimuksen Joint Stock Company ”Concern Titan-2” Suomen sivuliikkeen kanssa majoitustilojen rakentamisesta noin tuhannelle Pyhäjoen ydinvoimalatyömaan työntekijälle. Hanke toteutetaan KVR-urakkana, jossa Lehto vastaa hankkeen suunnittelusta ja rakentamisesta vaiheittain asiakkaan kanssa sovitun aikataulun ja maksuerien mukaisesti. Hankkeessa käytetään Lehdon moduulirakennuskonseptia, jossa rakennukset kootaan Lehdon tehtaalla rakennetuista huoneistoelementeistä. Hankkeen kokonaiskerrosala on noin 17 000 m² ja ensimmäisten huoneistojen arvioidaan olevan asuinkäytössä keväällä 2017. Kokonaisuudessaan hankkeen arvioidaan valmistuvan tammikuussa 2019. Rakennusurakan arvonlisäveroton kokonaisarvo on noin 25,3 miljoonaa euroa.
Asuntorakentamisen tilauskanta katsauskauden lopussa oli noin 132,8 miljoonaa euroa (103,9 miljoonaa euroa 31.12.2015). Asuntotuotannon tilauskantaan huomioidaan käynnistetyistä omaperusteisista hankkeista se osa, jota ei ole vielä kirjattu liikevaihtoon. Rakennushanke sisällytetään tilauskantaan, kun rakentamisen aloituspäätös on tehty ja urakkasopimus allekirjoitettu omaperusteisissa hankkeissa.
Hyvinvointitilat
Hyvinvointitilojen palvelualueella Lehto suunnittelee ja rakentaa hoiva- ja päiväkoteja ja kouluja valtakunnallisten hoiva- ja päiväkotioperaattoreiden sekä kuntien tarpeisiin. Useimmissa hankkeissa Lehto tekee vuokrasopimuksen palveluoperaattorin kanssa ja myy valmiin kiinteistön jollekin alan kiinteistöihin sijoittavalle rahastolle. Joissakin tapauksissa kohteet toteutetaan perinteisenä rakennusurakkana.
Vanhusten hoivapalveluita tarjoavat yritykset edelleen kasvavat ja laajentavat toimintaansa. Alan kiinteistökanta erityisesti julkisella puolella on ikääntynyttä ja sitä korvataan uudisrakentamisella. Tämä on luonut uutta kysyntää hoivakodeille, mutta samanaikaisesti myös hoivatalojen rakentamisen markkinoilla kilpailu on kasvanut. Päiväkotimarkkinassa on nähtävissä vastaavanlainen kehitys, jossa valtakunnalliset päiväkotipalveluita tarjoavat yritykset kasvavat ja laajentavat toimintaansa. Tämä luo kysyntää päiväkotirakennuksille.
Vuonna 2016 Lehdon hyvinvointitilojen liikevaihto kasvoi selvästi markkinoita nopeammin. Liikevaihto kasvoi 61,8 % 62,1 miljoonaan euroon. Liikevaihto kasvoi sekä uusissa että vanhoissa asiakkuuksissa vanhusten hoivakotien muodostaessa valtaosan liikevaihdosta. Tilikauden aikana valmistui 21 ja tilikauden päättyessä oli rakenteilla 22 kohdetta. Lehto aloitti yhden koulun ja kahden uuden päiväkodin rakentamisen. Lehto aikoo jatkaa panostamista koulurakentamiseen ja päiväkotirakentamiseen.
Joulukuussa Lehto ja Northern Horizonin (”NHC”) hallinnoima hoivakiinteistörahasto allekirjoittivat puitesopimuksen hyvinvointitilojen rakentamisesta ja myymisestä. Puitesopimuksen kokonaisarvo on noin 57 miljoonaa euroa. Lehto rakentaa kohteet valmiiksi sekä myy kohteet rahastolle niiden valmistuttua ja muiden sovittujen edellytysten täytyttyä. Osa kohteista on jo rakenteilla. Pääosin kohteet valmistuvat vuoden 2017 aikana, mutta osa niistä valmistuu vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen aikana.
Tilauskanta katsauskauden päättyessä oli 57,2 miljoonaa euroa (15,2 miljoonaa euroa 31.12.2015).
Korjausrakentaminen
Lehto toteuttaa korjausrakentamisen palvelualueellaan putkiremontteja, peruskorjauksia sekä omaperusteisia korjaushankkeita, joissa Lehto ostaa vanhan rakennuksen, saneeraa tai muuttaa rakennuksen asuinkäyttöön ja myy saneeratut asunnot asiakkaille.
Korjausrakentamisen liikevaihto aleni katsauskaudella 41,0 % 34,2 (58,0) miljoonaan euroon. Vaikka putkiremonteista saatava liikevaihto kasvoi, niin koko palvelualueen liikevaihto aleni, koska tilikauden aikana, toisin kuin vertailukaudella, ei valmistunut yhtään omaperusteista korjausrakentamishanketta. Omaperusteisissa korjausrakentamishankkeissa osakemyynnistä saatava liikevaihto tuloutuu vasta hankkeen valmistuessa.
Lokakuussa Lehto osti pääkaupunkiseudulla toimivan Rakennus Oy Warecon (”Wareco”) koko osakekannan. Wareco tekee kiinteistöjen peruskorjauksia, asunto-osakeyhtiöiden putkiremontteja, julkisivujen korjaus- ja muutostöitä sekä lisä- ja täydennysrakentamista. Warecon avainhenkilöstöllä on usean vuosikymmenen kokemus korjausrakentamisesta. Wareco työllisti kaupantekohetkellä lähes 70 henkilöä ja sen liikevaihto vuonna 2015 oli 28,7 miljoonaa euroa. Yrityskauppa tukee Lehdon kasvutavoitteita, sillä investoinnin avulla Lehto vahvistaa ja laajentaa korjausrakentamisen liiketoimintaansa. Kaupan myötä Lehtoon saatiin lisää ammattitaitoista henkilöstöä muun muassa laajojen korjausrakentamishankkeiden ja putkiremonttien toteuttamiseen.
Tilikauden päättyessä Lehdolla oli meneillään 21 korjausrakentamiskohdetta, muun muassa omaperusteiset asuntorakennushankkeet Helsingin keskustassa, Helsingin Myllypurossa ja Oulussa sekä useita muita korjaus- ja putkiremonttihanketta pääkaupunkiseudulla.
Korjausrakentamisen tilauskanta kasvoi ja oli katsauskauden päättyessä 43,5 miljoonaa euroa (18,4 miljoonaa euroa 31.12.2015).
Merkittäviä tapahtumia tilikaudella
Vuoden 2016 ensimmäisen neljänneksen aikana konsernin kaikki yksiköt alkoivat käyttää Lehto-nimeä. Konsernin emoyhtiön nimi muutettiin Lehto Group Oyj:ksi entisestä Päätoimija Oyj:stä jo joulukuussa 2015. Voimakkaasti kasvanut konserni halusi liiketoiminnan yhdistämisellä Lehto-brändin alle selkeyttää kattavan palvelutarjontansa markkinointia sekä vahvistaa brändin tunnettuutta.
Maaliskuussa Lehto Group Oyj ja Citycon Finland Oy allekirjoittivat esisopimuksen Espoonlahdessa sijaitsevan kauppakeskus Lippulaivan kehityshankkeesta. Esisopimuksen mukaisesti kehityshanketta valmistellaan Cityconin, Lehdon ja hankkeen suunnittelijoiden tiiviissä yhteistyössä. Tavoitteena oli, että lopullinen urakkasopimus tehtäisiin vuoden 2016 aikana, mutta urakkasopimusta ei vielä tilikauden päättyessä oltu allekirjoitettu. Lippulaivan yhteyteen on tarkoitus rakentaa myös noin 550 asuntoa, yhteys metroon, bussiterminaali ja 1 400 autopaikkaa. Koko hankkeen bruttoala on noin 170 000 brm². Lehdon on tarkoitus toteuttaa kauppakeskuksen, bussiterminaalin, metroyhteyden ja autopaikkojen rakentaminen KVR-urakkana ja asuintalojen rakentaminen omaperusteisena tuotantona. Arvioitu hankkeen rakennusaika on 2017-2020. Hankkeen toteutumiseen liittyy tavanomaisia kiinteistökehityshankkeisiin liittyviä epävarmuustekijöitä.
Lehto Group Oyj toteutti listautumisannin huhtikuussa 2016. Yhtiön osakkeen kaupankäynti Nasdaq Helsinki Oy:n pre-listalla aloitettiin 28.4.2016. Institutionaalisille sijoittajille, yksityishenkilöille ja yhtiön työntekijöille suunnatussa osakeannissa yhtiö laski liikkeeseen yhteensä 11 874 705 uutta osaketta. Lisäksi Osuuskunta PPO:n oman pääoman ehtoinen vaihtovelkakirjalaina konvertoitiin osakkeiksi antamalla 1 065 643 uutta Lehto Group Oyj:n osaketta. Osakkeiden lukumäärä listautumisannin ja konversion jälkeen nousi 58 250 752 osakkeeseen. Yhtiön vanhat osakkeenomistajat myivät annin yhteydessä yhteensä 3 199 608 osaketta.
Yhtiö sai listautumisannista yhteensä noin 60,5 miljoonan euron rahavarat. Listautumisannista johtuvien palkkioiden ja kulujen määrä on noin 2,6 miljoonaa euroa.
Seuraavassa on kuvattu keskeiset listautumiseen liittyvät tapahtumat ja tiedotteet:
- 29.3.2016 yhtiö tiedotti suunnitelmastaan listautua Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalle.
- 30.3.2016 pidetty varsinainen yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen toteuttamaan pörssilistautumiseen tarvittavat toimenpiteet.
- 12.4.2016 yhtiö julkisti suunnitellun listautumisannin alustavan hintavälin ja annissa merkittäväksi tarjottavien osakkeiden lukumäärät ja muut keskeiset annin ehdot.
- 14.4.2016 yhtiö tiedotti, että listalleottohakemus on jätetty Helsingin Pörssille.
- 22.4.2016 yhtiö tiedotti, että sen listautumisanti on ylimerkitty ja merkintäaika keskeytetään.
- 27.4.2016 yhtiö tiedotti, että sen listautumisanti on päättynyt, ja että osakkeiden lopulliseksi merkintähinnaksi yleisöannissa ja instituutioannissa on asetettu 5,10 euroa osakkeelta.
- 28.4.2016 kaupankäynti yhtiön osakkeilla alkoi Nasdaq Helsinki Oy:n pre-listalla.
- 3.5.2016 yhtiö julkisti kymmenen suurinta osakkeenomistajaa listautumisannin päättymisen jälkeen.
- 18.5.2016 yhtiö tiedotti, että listautumisantiin liittyvä lisäosakeoptio on käytetty täysimääräisesti.
Toukokuussa yhtiö tiedotti, että se rakentaa Nokialle noin 11 350 m² suuruisen Prisma-keskuksen.
Kesäkuussa Lehto-konserniin kuuluva Optimikodit Oy osti energiatehokkaisiin rakenneratkaisuihin keskittyneen Dometalot Oy:n liiketoiminnan. Liiketoimintakaupassa Lehdolle siirtyi muun muassa tavanomaisia liiketoimintaan liittyviä sopimuksia, aineettomia oikeuksia ja 13 työntekijää. Dometalot Oy:n henkilökunta jatkoi vanhoina työntekijöinä. Ostetun liiketoiminnan liikevaihto vuonna 2015 oli noin 1,5 miljoonaa euroa.
Kesäkuussa Lehto tiedotti myös, että se rakentaa uuden toimisto- ja liiketilakokonaisuuden Vantaan Tikkurilan rautatieaseman yhteyteen. Rakennuksen tilaajana on Sponda Oyj, jolle Lehto on aiemminkin toteuttanut KVR-muotoisia urakoita. Sponda aikoo toteuttaa hankkeen kahdessa vaiheessa. Lehdon ensimmäiseen vaiheeseen liittyvän rakennusurakan arvo on noin 26,8 miljoonaa euroa. Toisen vaiheen käynnistämisestä Sponda päättää myöhemmin vuokraustilanteen mukaan.
Elokuussa Lehto Group Oyj:n tytäryhtiö Rakennuskartio Oy allekirjoitti urakkasopimuksen Joint Stock Company ”Concern Titan-2” Suomen sivuliikkeen kanssa majoitustilojen rakentamisesta noin tuhannelle Pyhäjoen ydinvoimalatyömaan työntekijälle. Hanke toteutetaan KVR-urakkana, jossa Lehto vastaa hankkeen suunnittelusta ja rakentamisesta vaiheittain asiakkaan kanssa sovitun aikataulun ja maksuerien mukaisesti. Hankkeessa käytetään Lehdon moduulirakennuskonseptia, jossa rakennukset kootaan Lehdon tehtaalla rakennetuista huoneistoelementeistä. Hankkeen kokonaiskerrosala on noin 17 000 m² ja ensimmäisten huoneistojen arvioidaan olevan asuinkäytössä huhtikuussa 2017. Kokonaisuudessaan hankkeen arvioidaan valmistuvan tammikuussa 2019. Rakennusurakan arvonlisäveroton kokonaisarvo on noin 25,3 miljoonaa euroa.
Lokakuussa allekirjoitetulla sopimuksella Lehto Group Oyj (”Lehto”) osti Rakennus Oy Warecon (”Wareco”) koko osakekannan. Wareco on Suomen pääkaupunkiseudulla toimiva korjausrakentamisen yhtiö, joka tekee kiinteistöjen peruskorjauksia, asunto-osakeyhtiöiden putkiremontteja, julkisivujen korjaus- ja muutostöitä sekä lisä- ja täydennysrakentamista. Warecon avainhenkilöstöllä on usean vuosikymmenen kokemus korjausrakentamisesta. Wareco työllisti kaupantekohetkellä lähes 70 henkilöä ja sen liikevaihto vuonna 2015 oli 28,7 miljoonaa euroa ja liikevoitto 0,7 miljoonaa euroa. Yrityskauppa tukee Lehdon kasvutavoitteita, sillä investoinnin avulla Lehto vahvistaa ja laajentaa korjausrakentamisen liiketoimintaansa. Kaupan myötä Lehtoon saatiin lisää ammattitaitoista henkilöstöä muun muassa laajojen korjausrakentamishankkeiden ja putkiremonttien toteuttamiseen.
Joulukuussa Lehto Group Oyj:n tytäryhtiö Rakennusliike Lehto Oy (”Lehto”) ja Northern Horizonin (”NHC”) hallinnoima hoivakiinteistörahasto allekirjoittivat puitesopimuksen hyvinvointitilojen rakentamisesta. Puitesopimuksen kokonaisarvo on noin 57 miljoonaa euroa ja se koskee 16 hyvinvointitilakohdetta eri puolella Suomea. Tämän lisäksi sopimus sisältää option lisäkohteiden rakentamisesta. Hyvinvointitilojen rakentaminen ja myyminen rahastolle on Lehdon tavanomaista liiketoimintaa, mutta nyt solmitun puitesopimuksen mukaan kohteita rakennetaan ja myydään yhdelle rahastolle kerralla isompi määrä. Lehto rakentaa kohteet valmiiksi sekä myy kohteet rahastolle niiden valmistuttua ja muiden sovittujen edellytysten täytyttyä.
Osa kohteista on jo rakenteilla. Pääosin kohteet valmistuvat vuoden 2017 aikana, mutta osa niistä valmistuu vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen aikana. Kohteiden rakentamisaikainen rahoitus hoidetaan Lehdon toimesta sekä omalla että vieraalla pääomalla. Sopimukseen liittyvät kiinteistöt rakennetaan vanhushoivan, päivähoidon ja sekä muiden erityisryhmien käyttöön. Kohteiden käyttäjiksi tulee sekä kuntasektorin että alan valtakunnallisten palveluntuottajien toimijoita.
Joulukuussa Lehto Group Oyj:n hallitus päätti kahden uuden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta konsernin avainhenkilöille. Järjestelmien tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyiset yhtiön osakkeiden ansaintaan perustuvat palkkiojärjestelmät.
Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän kohderyhmään kuuluu enintään 70 avainhenkilöä, mukaan lukien konsernijohdon jäsenet. Ansaintajaksoilta 2016 ja 2017 maksettavat palkkiot vastaavat järjestelmän päätöshetken osakekurssitasolla arviolta yhteensä enintään noin 1 000 000 Lehto Group Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden, jos kaikki kohderyhmään kuuluvat avainhenkilöt päättävät muuntaa tulospalkkionsa kokonaisuudessaan osakkeiksi.
Lisäksi hallitus päätti konsernin uudesta sitouttavasta osakepalkkiojärjestelmästä. Sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän palkkio perustuu avainhenkilön voimassa olevaan työ- tai toimisuhteeseen ja työssäolon jatkumiseen sitouttamisjaksolla. Palkkio maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana yhden-kolmen vuoden mittaisen sitouttamisjakson päättymisen jälkeen. Rahaosuudella katetaan palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja.
Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä on suunnattu vain valikoiduille avainhenkilöille. Sitouttavasta järjestelmästä maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 50 000 Lehto Group Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden.
Tase ja rahoitus
Konsernin taloudellinen asema ja rahoitusasema vahvistuivat tilikauden aikana ennen kaikkea onnistuneen pörssilistautumisen ansiosta. Yhtiö sai listautumisannista yhteensä noin 60,5 miljoonan euron rahavarat. Listautumisannista johtuvien palkkioiden ja kulujen määrä on noin 2,6 miljoonaa euroa. Antivarojen ja antikulujen välinen erotus, 57,8 miljoonaa euroa, on kirjattu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Antikulut eivät rasita katsauskauden tulosta.
| Konsernitase, Meur | 31.12.2016 | 31.12.2015 |
| Pitkäaikaiset varat | 21,5 | 14,6 |
| Lyhytaikaiset varat | ||
| Vaihto-omaisuus | 77,5 | 51,3 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 92,0 | 47,2 |
| Rahavarat | 67,7 | 24,6 |
| Varat yhteensä | 258,7 | 137,6 |
| Oma pääoma | 115,6 | 33,4 |
| Rahoitusvelat | 16,4 | 17,0 |
| Saadut ennakot | 67,3 | 47,9 |
| Muut velat | 59,5 | 39,3 |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 258,7 | 137,6 |
Pitkäaikaiset varat kasvoivat 7,0 miljoonalla eurolla lähinnä Oulaisten tehdasinvestoinnin ja yrityskaupan seurauksena. Vaihto-omaisuus kasvoi liiketoiminnan kasvaessa ja suurin osa vaihto-omaisuudesta muodostuu rakenteilla olevista omaperusteisista asuntorakennushankkeista. Pieni osa vaihto-omaisuudesta liittyy Lehdon tehtailla oleviin raaka-aineiden ja keskeneräisen tuotannon varastoihin.
Lyhytaikaisiin saamisiin sisältyy 40,2 (19,2) miljoonaa euroa myyntisaamisia ja 41,7 (25,3) miljoonaa euroa osatuloutussaamisia. Näiden kasvu on seurausta liiketoiminnan volyymin kasvusta ja myyntilaskutuksen painottumisesta loppuvuoteen
Oma pääoma kasvoi 82,2 miljoonalla eurolla 115,6 miljoonaan euroon ja rahoitusvelat hiukan pienenivät 16,4 miljoonaan euroon. Yhtiö on hoitanut hankkeiden rahoitusta aikaisempaa enemmän omilla kassavaroillaan eikä kaikkiin hankkeisiin ole otettu vierasta pääomaa. Korollisena velkana esitetään normaalit pankkilainat, osamaksuvelat ja omaperusteisiin asunto-osakeyhtiöihin nostetut lainat siltä osin, kuin ne kohdistuvat vielä myymättömiin asuntoihin.
Saadut ennakot sisältävät rakenteilla olevista hankkeista saadut maksut siltä osin, kuin niitä ei vielä ole kirjattu liikevaihtoon.
| Rahavirtalaskelma, Meur | 1-12/2016 | 1-12/2015 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 8,3 | 21,3 |
| Investointien rahavirta | -14,1 | -5,1 |
| Rahoituksen rahavirta | 48,9 | 2,5 |
| Rahavarojen muutos | 43,1 | 18,7 |
Rahavarat kasvoivat 43,1 miljoonalla eurolla tilikauden aikana. Liiketoiminnan nettorahavirta oli 8,3 miljoonaa euroa, mikä sisältää käyttöpääoman kasvusta aiheutunee 27,8 miljoonan euron negatiivisen vaikutuksen. Nettokäyttöpääomaa kasvattivat erityisesti loppuvuonna kasvanut myyntilaskutus ja tilikauden päättymishetkellä ollut suhteellisen suuri keskeneräinen rakennuskanta.
Investointien nettorahavirta oli 14,1 miljoonaa euroa, mistä noin 7,3 miljoonaa euroa liittyy Oulaisten tehtaan rakentamiseen ja 4,2 miljoonaa euroa Rakennus Oy Warecon osakekannan hankintaan. Lisäksi yhtiö maksoi aiempiin tytäryhtiöhankintoihin liittyviä lisäkauppahintoja 0,2 miljoonaa euroa. Investointien rahavirta sisältää myös omaperusteisiin rakennushankkeisiin annetut 2,3 miljoonan euron lainat.
Rahoituksen nettorahavirta oli 48,9 miljoonaa euroa, mikä sisältää muun muassa listatumisannissa saadut 57,8 miljoonan euron nettovarat ja maksetut 7,9 miljoonan euron osingot. Korollisten velkojen määrässä ei tapahtunut tilikauden aikana merkittävää muutosta.
Tilikauden päättymishetkellä konsernilla oli käytettävissä Danske Bankissa 5,0 miljoonan euron luottolimiitti. Limiitti on voimassa toistaiseksi ja se ei ollut käytössä tilikauden päättyessä.
Riskit ja epävarmuustekijät
Lehto tarkastelee riskejä päivittäisessä toiminnassaan jatkuvasti ja kehittää riskienhallinnan käytäntöjä konserninlaajuisesti yhdessä operatiivisten yhtiöidensä kanssa. Riskienhallinnan jatkuvalla kehittämisellä pyritään tuomaan liiketoiminnalle sekä uusia mahdollisuuksia ja uusia kumppaneita että kehittää jo olemassa olevaa toimintaa kannattavampaan ja ennustettavampaan suuntaan. Riskienhallinnan kehittäminen entisestään ja jatkuvasti kasvavan liiketoiminnan haasteisiin vastaaminen ovat Lehdon toiminnan tärkeimpiä painopisteitä.
Operatiivisen liiketoiminnan riskien osalta tärkeimpinä ovat yleiset riskit hankkeen hinnoittelusta, aikataulusta, virheettömyydestä, teknisestä toteutuksesta ja sidosryhmien sopimuksenmukaisesta toiminnasta. Lehdon liiketoiminnan perustuminen moduulituotannolle ja sen asuntotuotannon osittainen riippuvuus moduulituotannon aikataulusta ja tehokkuudesta luovat riskin moduulituotteiden toteuttamisessa ilmeneville poikkeamille tai keskeytyksille.
Lehto altistuu toiminnassaan myös rahoituksen saatavuuteen, yleiseen taloudelliseen kehitykseen, poliittiseen päätöksentekoon ja muuhun julkisen sektorin toimintaan liittyville riskeille. Operatiivisen toiminnan osana Lehto tekee jatkuvasti sopimuksia eri osapuolten kanssa, jonka osalta riskinä on ostokohteen tekninen, juridinen ja kaupallinen kunto. Erityisesti Lehdon toimitilarakentamisen toimialaan liittyviin uniikkeihin ja monimutkaisiin rakennuskohteisiin liittyy aina toteutus- ja kustannusriski.
Osa Lehdon liiketoiminnasta on ns. perinteistä rakennusurakointia ja osa omaa tuotantoa, jossa lopullinen asiakas ei välttämättä ole tiedossa rakennushanketta aloitettaessa. Näihin liiketoimintamalleihin liittyy erilaisia riskejä. Perinteisessä rakennusurakoinnissa hankkeen tuotot kirjataan osatulouttamalla hankkeen valmiusasteen mukaisesti. Tällaisessa mallissa keskeisenä riskinä on se, että hankkeen kokonaiskustannukset muodostuvat arvioitua suuremmiksi tai hankeen toteuttamisaika viivästyy.
Oman tuotannon keskeisenä riskinä on se, että tuotantoa ei saada myytyä suunnitellussa aikataulussa tai suunnitellulla hinnalla. Lisäksi hankkeen kustannukset voivat muodostua arvioitua suuremmiksi. Epäonnistuminen hankkeen hinnoittelussa, teknisessä toteutuksessa, kustannusten ja aikataulun arvioinnissa, kohteen myynnissä tai rahoituksen hankkimisessa voi aiheuttaa negatiivisia poikkeamia yhtiön tulokseen ja taloudelliseen asemaan.
Osa Lehdon liiketoiminnasta perustuu sopimuksiin, joiden mukaisesti Lehto rakentaa kohteet rakennuksen käyttäjän tarpeiden mukaisesti ja myy kohteet vasta niiden valmistumishetkellä tai myöhemmässä vaiheessa esimerkiksi rahastolle. Huolimatta siitä, että Lehto toteuttaa sovitun rakennuksen aikataulussa ja sovituilla kustannuksilla, kantaa Lehto myös riskin siitä, että rahastolla on käytössään kohteiden ostamiseen tarvittavat rahavarat sovitulla maksuhetkellä.
Konsernin harjoittamalle projektiliiketoiminnalle on ominaista eri tarkastelukausien tuloksen mahdollisesti merkittäväkin vaihtelu hankkeiden kirjaamiskäytännöistä johtuen. Konsernin kassavirta kertyy yleensä hankkeen valmistumisasteen mukaisesti, kuitenkin siten, että hankkeen valmistuttua maksettava viimeinen maksuerä on muita maksueriä suurempi. Yksittäisen hankkeen viivästyminen saattaa näin ollen vaikuttaa käyttöpääoman riittävyyteen.
Rakentamismääräysten tai kaavoituspolitiikan muuttumisella voi myös olla merkittäviä vaikutuksia yhtiön liiketoiminnalle. Rakentamisen kasvusuhdanteessa myös ammattitaitoisen työvoiman saatavuus saattaa aiheuttaa riskin sen suhteen, että suunniteltu projekti voidaan käynnistää aikataulussa.
Lehto pyrkii hallitsemaan riskejä organisaation joka tasolla. Riskienhallinta kattaa riskien tunnistamisen, arvioinnin ja suunnitelmat niiden ehkäisemiseksi. Enemmän tietoa Lehdon riskeistä ja riskienhallinnasta on saatavilla osoitteesta www.lehto.fi. Vuoden 2016 viimeisen neljänneksen aikana Lehdon riskeissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.
Henkilöstö
Konsernin palveluksessa työskenteli katsauskauden aikana keskimäärin 566 (402) henkilöä. Katsauskauden päättyessä henkilöstön määrä oli 747 (423) henkilöä. Noin 52 % (53 %) konsernin henkilöstöstä on toimihenkilöitä ja 48 % (47 %) työmailla toimivia henkilöitä. Lehdon henkilöstömäärän kasvaessa toimihenkilöiden ja työmailla toimivien henkilöiden suhteelliset osuudet pysyvät lähes ennallaan.
Kesäkuussa Lehto käynnisti mittavan rekrytointikampanjan työvoimakapasiteetin turvaamiseksi. Vuoden toisen puoliskon aikana Lehto rekrytoi yli 100 uutta työntekijää, joista iso osa liittyy Oulaisten uuden moduulitehtaan ylösajoon. Lisäksi henkilöstömäärää lisäsi lokakuussa toteutettu Rakennus Oy Warecon hankinta, jonka myötä Lehto-konserni sai lähes 70 uutta työntekijää.
Rakentamisen kasvu näkyy ennen kaikkea työvoiman saatavuudessa. Henkilöstöjohtamisessa panostetaan vahvasti kasvuun, kilpailukyvyn jatkuvaan vahvistamiseen, hyvinvointiin ja työturvallisuuteen.
Tutkimus- ja kehitystoiminta
Lehto kehittää ja valmistaa omissa tuotantolaitoksissaan rakennusteknisiä moduuleja ja elementtejä, kuten kylpyhuone-keittiömoduuleja, asuntojen tilaelementtejä, seinäelementtejä, suurkattoelementtejä, talotekniikkamoduuleja, ikkunoita sekä joitakin pienempiä korjausrakentamisen moduuleja. Moduloinnilla pyritään parantamaan rakentamisen laatua ja nopeuttamaan rakentamisprosessia.
Moduulien, komponenttien ja tilakonseptien kehittäminen on jatkuvaa toimintaa ja niistä aiheutuneet kustannukset on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan. Tilikauden aikana merkittävimmät kehityspanostukset liittyvät uusien rakennusmallistojen suunnitteluun ja Oulaisten uuden tehtaan ylösajoon, minkä yhteydessä myös tuotteiden valmistusmenetelmiä jonkin verran muutettiin.
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat
Lehto Group Oyj:n tytäryhtiö Rakennuskartio Oy (”Lehto”) on hankkinut hallintaoikeuden Espoon Kilossa ja Vantaan Kaivokselassa sijaitseviin maa-alueisiin, joiden asuinrakentamisen mahdollistavat kaavat on vahvistettu vuoden 2017 tammi-helmikuun vaihteessa. Yhteensä näillä kohteilla on rakennusoikeutta noin 57 000 kerrosalaneliömetriä. Maa-alueiden kauppahinta on yhteensä noin 31,9 miljoonaa euroa, minkä maksu tapahtuu vaiheittain rakentamisen edetessä.
Lehto aikoo rakentaa Kilon kohteeseen 12 kerrostaloa sekä vanhusten hoivapalvelutalon ja Kaivokselan kohteeseen 9 kerrostaloa. Yhteensä molempiin kohteisiin valmistuu 21 kerrostaloa, joissa on noin 850 kerrostaloasuntoa. Kohteiden rakentaminen aloitetaan keväällä 2017 ja rakennuskohteiden arvioidaan valmistuvan vuosina 2018 – 2020.
Katsauskauden jälkeen ei ole ollut muita sellaisia tapahtumia, joilla olisi merkittävää tai poikkeavaa vaikutusta yhtiön tulokseen, taloudelliseen asemaan tai liiketoiminnan kehitykseen.
Hallituksen ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä ja osingonmaksusta päättämisestä
Emoyhtiön 31.12.2016 taseen mukaiset voitonjakokelpoiset varat ovat 87 554 323,46 euroa, josta tilikauden tulos on 4 525 917,86 euroa.
Hallitus ehdottaa 11.4.2017 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 1.1.-31.12.2016 vahvistettavan taseen perusteella jaetaan osinkoa 0,22 euroa osakkeelta, eli yhteensä 12 815 165,44 euroa. Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 13.4.2017 on merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon. Hallitus esittää, että osingon maksupäivä on 24.4.2017.
Kempeleessä 16.2.2017
Lehto Group Oyj
Hallitus
Lisätietoja:
Veli-Pekka Paloranta, talousjohtaja, Lehto Group Oyj
Puh. 0400 944 074
veli-pekka.paloranta@lehto.fi