Uratarinat | Vastaava työnjohtaja Eerik Huttu

”Vastuu ei ole koskaan pelottanut minua”

Eerik Hutun työpäivä on alkanut jo 6.30, mutta aikaista herätystä ei päälle päin huomaa mitenkään. Uusi työpäivä ja uudet kujeet odottavat vastaavaa työnjohtajaa, joka on valmis tarttumaan aina uusiin haasteisiin.

Päivä alkaa ”mestaripalaverilla”, jossa kohteen työnjohtajat kokoontuvat keskustelemaan missä mennään erinäisten asioiden suhteen. Palaveri järjestetään aina keskiviikkoisin. Lisäksi kokoonnutaan maanantai- aamuisin ensimmäisellä kahvitauolla urakoitsijoiden nokkamiesten kanssa sekä iltapäivällä urakoitsijakokouksen merkeissä. Torstai-iltapäivänä on urakoitsijoiden työnjohtajien kanssa yhteinen aikataulupalaveri, jossa jokainen osallistuu yhteiseen kolmeviikkoissuunnitteluun. Perjantai-aamun viikkopalaveri on viikon viimeinen vakiopalaveri, jossa koko hankkeessa oleva Lehdon tiimi on mukana.

Tällä kertaa ”mestaripalaverissa” muistutellaan kesälomien ilmoittamisesta, seurataan budjettia ja ihmetellään seitsemännen kerroksen kohonnutta lämpötilaa. Nopeasti Eerik tiimeineen hoksaa missä vika on ja asioissa päästään jatkamaan eteenpäin.

Työporukan yhteen pelaaminen ja avoin kommunikointi ovat asioita, joita Eerik arvostaa todella paljon. Sen eteen hän haluaa tehdä myös töitä. Tarvittaessa nostetaan kissa pöydälle ja asiat puhutaan yhdessä halki. Kun hyvä porukka on kasassa, ongelmatkin ratkeavat paljon sutjakammin.

Eerik Huttu työskentelee vastaavana työnjohtajana Lehto Tiloilla. 

Opiskelija! Tartu Lehto uralupaukseen

Kiinnostus alaa kohtaan on kantanut pitkälle

Päättäväisyys ja asioiden tekeminen hyvällä tempolla, on vienyt Eerikiä eteenpäin urallaan jo peruskoulun kahdeksannelta luokalta asti, jolloin hän työskenteli maalarina omakotitalojen ulkoverhousten parissa. ”Opiskelut eivät ole koskaan tuntuneet omalta jutulta. Olin kaksi viikkoa käynyt lukiota, kun kysyin isältä, että löytyisikö minulle paikkaa ammattikoulusta, jossa hän työskenteli opettajana. Isän vastaus oli kuitenkin, että käy lukio loppuun, se auttaa sinua myöhemmin opiskeluissa.”

Eerik alkoikin tehdä lukion ohella iltaisin, viikonloppuisin ja kesäisin töitä rakennustyömailla. ”Käsillä tekeminen ja oman työn jäljen näkeminen on ollut motivaationa. Konkreettinen tekeminen.”

Lakin Eerik sai 2011, josta matka jatkui Seinäjoen ammattikorkeakouluun. Siellä hän opiskeli puoli vuotta, kävi vuoden verran armeijassa ja sitten jatkuivat opiskelut kohti unelma-alaa.

Kolmannen luokan keväällä oli ensimmäinen haalariharjoittelu ja hän päätyi suorittamaan sen Päätoimija konserniin kuuluvalla Rakennusliike Lehto Oy:lla eli nykyisellä Lehto Groupilla. Pari kuukautta meni haalariharjoittelijana ja sitten hän pääsikin jo työnjohtoharjoittelijaksi, kiitos pitkän työtaustan. ”Vastuu ei ole koskaan pelottanut minua. Työnjohtajan rooli on kiinnostanut aina.”

Sovittiin, että Eerik tekee päättötyönsä Lehdolle. Sen hetkisen kohteen luovutus oli lähestymässä ja syntyi idea luovutusohjelmasta, joka helpottaisi hankkeen luovutusvaihetta. ”Kesän jälkeen kävin enää pari kertaa koulussa, ja jouluna päättötyö sekä opiskelut olivat pulkassa. Halusin työelämään täysillä kiinni, koulu oli hidasteena, joten motivaatio oli suuri valmistumaan. Valmistuin siis puoli vuotta etuajassa.”

Eerik valmistui ammattikorkeakoulusta rakennusinsinööriksi, mutta hän opiskeli samalla tuotannon ja suunnittelun kurssit. Se antoi todella hyvää pohjaa omalle työlle, sillä kokonaisuuksien hahmottaminen helpottui.

Pian valmistumisen jälkeen hän aloitti Lehdolla työnjohtajana ja pikkuhiljaa silloinen vastaava alkoi antaa hänelle enemmänkin tehtävää. Ensimmäinen kohde meni työnjohtajan sekä työmaainsinöörin tehtäviä hoitaessa. ”Jos vastuuhommia oli tarjolla niin minähän otin vastaan.”

Toinen kohde aloitettiin työmaainsinöörinä, mutta silloisten vastaavien jättäessä työn, tuli yllättävä ehdotus työn tilaajalta, että Eerikistä tulisi vastaava työnjohtaja. Muut porukasta tukivat päätöstä ja he kannustivat Eerikiä laittamaan paperit vetämään rakennusvalvontaan paikkaa varten.

Heinäkuussa 2021 hänelle tulee kaksi vuotta täyteen vastaavana työnjohtajana.

Eerik Huttu vastaavana työnjohtajana

Mikä sinua kiinnostaa seuraavaksi? Se on kysymys, jota Eerik on useamman kertaa miettinyt uransa aikana. Johtotehtävät ovat kuitenkin asema, johon hän on tiennyt alusta asti kuuluvansa. ”Työnjohtajan tulee aina miettiä, kenen kanssa on tekemisissä ja pelimerkit valitaan sen mukaan. Meillä on täällä työmaalla 100 erilaista ihmistä ja useita urakoitsijoita. Mennään työntekijän, työnjohtajan tai aliurakoitsijan kanssa samalle levelille ja hoidetaan asiat. Mikäli asiat eivät hoidu, täytyy myös olla todella tiukka. Oli murheita tai toiveita, luottamus tulee ansaita. Ryhmä on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki.”

Hutun työpöydän luokse saa tulla aina käymään. Nyt haastattelun aikanakin tulee toive turvallisuuskorttien päivittämisestä systeemiin ja Eerik ryhtyy heti toimeen. Työntekijän ja johtajan välinen luottamus on ansaittava molempien suunnalta.

Pienet asiat luovat avointa ja ystävällistä ilmapiiriä. ”On tietoinen valinta, että meillä ei esimerkiksi ole työmaatoimistolla sermejä. Mikään ei ole salaista. Koska vain saa tulla juttelemaan.”

Nykyisen työmaakohteen luovutus on lokakuussa 2021, mutta seuraavasta ei vielä ole tarkkaa tietoa. Varsinaista unelmatyökohdetta hänellä ei ole. ”Jos saa valita unelmaporukan niin se riittää. Sellainen on esimerkiksi tämä porukka, joka minulla nyt on. Silloin hanke kuin hanke on mahdollinen onnistua loistavasti.”

Eerik ja Lehto

Lehdossa parasta on se, että kaikki tietotaito löytyy talon sisältä. ”Meillä on Lehdolla esimerkiksi oma suunnittelutoimisto ja lakiosasto.”

Mitä vain voi tarvita, on se yhden puhelun päässä. Tähän Eerik haluaakin kannustaa työntekijöitään: yhteistyöhön eri osastojen välillä.

Jo harjoitteluaikana Lehdon tehokkuus ja edellärakentajamainen ote teki vaikutuksen Eerikiin. Lehto kehittää tekemistään jatkuvasti, josta hyvinä esimerkkeinä on moduulien valmistaminen tehtaalla ja laadukkaiden puukerrostalojen rakentaminen. Konseptointi on asia, jota haluamme tehdä tulevaisuudessa vieläkin paremmin.

Vastaavana työnjohtaja pääsee näkemään suuria kokonaisuuksia ja käyttämään omia johtamistaitoja todella paljon. Työhön kuuluu niin aikataulutusta, kustannusten seurantaa kuin työilmapiirin ylläpitoa. ”Pienistä vastoinkäymisistä ei saa lannistua”, Eerik vinkkaa vielä ennen kuin päivä jatkuu tapaamisella kohteen valvojan kanssa.

”Kun asioista tulee haastavia, ruoho ei ole vihreämpää aidan toisella puolen. Kuka vaan voi laittaa työmaan pystyyn ja tehdä vain siihen asti, kun on helppoa ja kivaa. Mutta se, joka vetää projektin kunnialla loppuun niin se on se kova jätkä.”