Raportoivan yhteisön nimi tai muu tunniste	Lehto Group Oyj
	Raportoivan yhteisön nimen tai muun tunnisteen muutoksen kuvaus edellisen raportointikauden päättymisen jälkeen	Lehto Group Oyj
	Yhteisön kotipaikka	Kempele
	Yhteisön oikeudellinen muoto	Oyj
	Kotivaltio	Suomi
	Yhteisön rekisteröity osoite	Voimatie 6B
	Pääasiallinen toimipaikka	Kempele
	Kuvaus yhteisön toiminnan luonteesta ja pääasiallisista toiminnoista	Rakentaminen
	Emoyrityksen nimi	Lehto Group Oyj
	Koko konsernin emoyrityksen nimi	Lehto Group Oyj

 

 

	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2021
	Konserni				1-12/		1-12/
					2021		2020
	Liikevaihto jatkuvista toiminnoista, Meur				435,9		544,7
	Liikevaihdon muutos jatkuvista toiminnoista -%				-20,0 %		-18,2 %
	Liiketulos jatkuvista toiminnoista, Meur				-24		0,1
	Liiketulos jatkuvista toiminnoista, % liikevaihdosta				-5,5 %		0,0 %
	Tulos jatkuvista toiminnoista, Meur				-25,7		-5,1
	Tulos lopetetuista toiminnoista, Meur				-6,9		-3,1
	Kauden tulos, Meur				-32,6		-8,2
	Tilauskanta kauden lopussa, Meur				474,1		426,3
	Osakekohtainen tulos, Eur				-0,37		-0,12
	Rahavarat, Meur				32,8		105,1
	Rahoitusvelat, Meur				45,8		80,4
	Vuokrasopimusvelat, Meur				90,4		33,3
	Omavaraisuusaste, %				27,2 %		38,7 %
	Nettovelkaantumisaste, %				113,8 %		7,0 %
	Omavaraisuusaste ilman IFRS 16 vuokrasopimusvelkoja, %				37,3 %		43,2 %
	Nettovelkaantumisaste ilman IFRS 16 vuokrasopimusvelkoja, %				14,4 %		-19,9 %
	• Vuoden 2021 liikevaihto laski 20,0 % edellisvuodesta ja oli 435,9 (544,7) miljoonaa euroa. Liikevaihto laski molemmilla palvelualueilla ja laskun taustalla on rakennushankkeiden lukumäärän väheneminen.
	• Liiketulos jatkuvista toiminnoista oli -24,0 (0,1) miljoonaa euroa. Liiketappion syynä on erityisesti kuuden toimitilahankkeen merkittävä tappiollisuus. Näiden hankkeiden projektikatevaikutus vuonna 2021 oli yhteensä noin -24 miljoonan euroa tappiollinen. Koko Toimitilat-palvelualueen vaikutus konsernin vuoden 2021 liiketulokseen on noin -29,4 miljoonaa euroa negatiivinen.
	• Kohonneista materiaalikustannuksista huolimatta Asunnot-palvelualueen tuloskehitys oli positiivinen ja budjetoitua parempi.
	• Tilikaudella aloitettiin 1 835 uuden asunnon rakentaminen, mikä on 21,7 % edellisvuotta (1 508) enemmän. Katsauskauden päättyessä rakenteilla oli 2 002 (1 444) asuntoa, joista valtaosa liittyy institutionaalisille sijoittajille tehtäviin hankkeisiin.
	• Tilikauden tulos oli -32,6 (-8,2) miljoonaa euroa, josta tilikauden tulos jatkuvien toimintojen osuus oli -25,7 (-5,1) miljoonaa euroa. Lopetettuna toimintona raportoitavan Ruotsin toimintojen tilikauden tulos oli -6,9 miljoonaa euroa (-3,1 miljoonaa euroa vuonna 2020).
	• Tilikauden päättyessä kassavarat olivat 32,8 (105,1) miljoonaa euroa ja korollisten velkojen määrä ilman IFRS16 mukaisia vuokrasopimusvelkoja oli 45,8 (80,4) miljoonaa euroa. Tappiollisen tuloksen lisäksi kassavaroja vähensivät lainojen takaisinmaksut ja nettokäyttöpääoman kasvu. Yhtiö on käymässä rahoitusneuvotteluita 31.12.2022 päättyvän RCF-rahoitussopimuksen uudistamiseksi.
	• Tilauskanta kasvoi 474,1 miljoonaan euroon (426,3 miljoonaa euroa 31.12.2020). Tilauskanta kasvoi molemmilla palvelualueilla.
	• Hallitus esittää, että tilikaudelta ei jaeta osinkoa.
	Liikevaihto palvelualueittain, Meur		1-12/2021	1-12/2020			Muutos
	Asunnot		286,1		372,9		-23,3 %
	Toimitilat		149,8		171,7		-12,8 %
	Yhteensä		435,9		544,7		-20,0 %
	Liiketoiminnan tavoitteet ja painopistealueet
	Lehto on toukokuussa 2021 aloittaneen uuden toimitusjohtajan johdolla arvioinut liiketoiminnan lähivuosien tavoitteita ja painopistealueita ja tunnistanut muutos- ja kehitystarpeita.
	Yhtiön strategiset kulmakivet: suunnittelun johtaminen, toistuvat toimintatavat ja ratkaisut, teollinen valmistus sekä digitaaliset ratkaisut, tulevat jatkossakin olemaan toiminnan ytimessä. Strategian tehokas toteutus kuitenkin edellyttää toimintakulttuurin ja toimintatapojen selkeyttämistä ja tulevina vuosina yhtiö tulee keskittymään erityisesti niiden kehittämiseen.
	Asuntorakentamisessa lähivuosien painopiste tulee olemaan betonirakenteisissa kerrostaloissa, mutta puukerrostalojen osuuden nähdään vahvasti kasvavan. Lehto tulee investoimaan puurakentamiseen ja kestävään, hiilineutraaliin rakentamiseen. Yhtiön hanke- ja kaavakehitykseen tullaan kiinnittämään aikaisempaa enemmän huomiota, mutta tämän työn tulokset näkyvät usean vuoden viiveellä.
	Toimitilarakentamisen markkinan arvioidaan suuntautuvan entistä enemmän hybridihankkeisiin, joissa samoihin kiinteistöihin tulee erityyppisiä käyttäjiä. Yhtiö tulee vahvistamaan osaamistaan tällaisten hybridihankkeiden toteuttamisessa. Lehdolla on vahva kokemus hallimaisten kauppa-, logistiikka-, liikunta- ja varastorakennusten menestyksekkäästä toteuttamisesta, ja tätä kokemusta halutaan hyödyntää ja osaamista edelleen kehittää.
	Yhtiö tulee arvioimaan ja mahdollisesti täsmentämään strategiaansa liittyviä valintoja vuoden 2022 toisen neljänneksen aikana. Lähivuosina Lehto keskittyy projektien kannattavuuden ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Koska yhtiö on investointivaiheessa ja keskittyy kilpailukyvyn kehittämiseen ja kestävään rakentamiseen, yhtiön kannattavuus tulee olemaan maltillista.
	Liiketoimintaympäristö ja liiketoiminnan kehitys vuonna 2021
	LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYS
	Valtiovarainministeriön tammikuussa 2022 julkaiseman arvion mukaan Suomen bruttokansantuote kasvoi vuoden 2021 aikana 3,4 % ja kasvun ennustetaan jatkuvan kuluvana vuonna noin 3,0 % tasolla. Korkea säästämisaste ja kuluttajien hyvä mieliala ovat luoneet edellytykset yksityisen kulutuksen nopealle kasvulle ja sitä myötä yksityisten investointien kasvulle. Inflaatio ja koronnousun uhka luovat kuitenkin ennusteisiin epävarmuutta. Julkisessa taloudessa vallitsee edelleen rakenteellinen menojen ja tulojen välinen epätasapaino, ja valtionvelka nousee tänä vuonna ennätykselliselle 136 miljardin euron tasolle. Tämä lisää julkiseen talouteen kohdistuvia riskejä.
	Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli joulukuussa 2021 3,5 % ja rakennuskustannusten vuosinousu jopa 10,2 %. Tarvikepanosten kustannukset nousivat vuodessa 14,8 % ja työkustannukset 6,5 %. Puu- ja levytavaratuotteiden, elektroniikkakomponenttien ja kovien muovituotteiden hinnat nousivat voimakkaasti ja niiden saatavuudessa oli ajoittaisia ongelmia. Samoin energiahintojen raju nousu loppuvuonna yllätti rakennustuoteteollisuuden, ja jotkut isot toimittajat ovat esittäneet vaateita erityisen energialisän sisällyttämisestä sopimushintoihin.
	RT Rakennusteollisuus arvioi lokakuussa 2021 julkaistussa suhdannekatsauksessaan vuoden 2021 osalle pientä 1–2 %:n kasvua ennen kaikkea asuntorakentamisen kasvun takia. Asuntoaloitukset kokonaisuudessaan nousivat vuonna 2021 alustavien arvioiden mukaan 44 000 asuntoon, josta vapaarahoitteisten asuntojen osuus oli 35 000 asuntoa. Vuonna 2022 aloitukset pysyvät edelleen korkealla tasolla 40 000 asunnossa (32 000 vapaarahoitteista). Sijoittajien kiinnostus asuntoihin on pysynyt korkealla tasolla, ja erityisesti puukerrostalokohteiden kiinnostavuus on noussut sijoittajien keskuudessa. Koronan myötä tilantarve kotona on kasvanut lisääntyneen etätyön takia, mutta nopea ja edelleen jatkuva kustannuskehitys, materiaalien ja resurssien saatavuusongelmat sekä EU:n tiukentuva sääntely rakennusaikaisen rahoituksen ehdoissa voivat kuitenkin merkittävästi hidastaa asuntotuotantoa.
	Rakennusteollisuus arvioi toimitilarakentamisen kääntyneen kasvuun vuonna 2021 teollisuus- ja varastorakentamisen myötä. Liike- ja toimistorakentamisessa koronakriisin aiheuttama epävarmuus tilankäytöstä pudotti uudistuotannon volyymiä alkuvuonna lähes 30 % edellisvuotta alemmalle tasolle, mutta volyymin lasku katkennee vuoden 2022 aikana. Julkisessa palvelurakentamisessa aloitukset hidastuivat sairaala- ja opetusrakennusten osalta.  Hoitoalan rakennusten osalta ennustetaan kasvua vuodelle 2022 ja opetusrakentamisen osalta pysyttäneen vuoden 2021 tasolla.
	ASUNNOT
	Asunnot-palvelualueella Lehto rakentaa uusia asuinkerrostaloja kasvukeskuksiin, tekee putkiremontteja pääosin pääkaupunkiseudulla ja toteuttaa hoivakoteja ja palveluasuntoja eri puolille Suomea.
	Toiminta keskittyy kasvaviin yliopistokaupunkeihin, joissa Lehto haluaa mahdollistaa laadukkaan asumisen myös pieni- ja keskituloisille talouksille. Kohtuuhintainen ja viihtyisä kaupunkikoti on seurausta huolellisesta asuntosuunnittelusta ja pitkän kehitystyön tuloksena syntyneistä vakioiduista rakentamisen ratkaisuista. Vakioidusta tuotantotavasta huolimatta asuinkohteiden arkkitehtuuri on moni-ilmeistä. Asuinkohteet toteutetaan yhtiön kehittämien PUU- ja KIVI-konsepteja hyödyntäen. Konseptien kehityksessä vähähiilisyyden nähdään olevan jatkossa entistäkin tärkeämpi kilpailukykytekijä.
	Asunnot-liiketoiminta on pääosin omaperusteista asuntorakentamista, jossa yhtiö suunnittelee ja rakentaa kohteet hankkimilleen maa-alueille ja myy valmiit asunnot asiakkaille. Asiakkaina on yksityishenkilöitä, yksityisiä ja institutionaalisia sijoittajia sekä rahastoja.
	Tällä hetkellä suurin osa Lehdon asuntokohteista on betonirakenteisia kerrostaloja, joiden toteutuksessa hyödynnetään Lehdon kehittämää ja valmistamaa keittiö-kylpyhuonemoduulia. Moduuli sisältää asuntoon ja rakennukseen sisältyvät keskeiset sähkö, vesi-, lämpö-, ilmastointi- ja viemäröintiratkaisut. Moduulit rakennetaan täysin valmiiksi Lehdon omissa tehtaissa ja kuljetetaan rakennuspaikalle, missä ne lasketaan katon kautta rakennuksen sisään ja kytketään toisiinsa. Tämä patentoitu rakentamismenetelmä nopeuttaa rakentamisen aikataulua, parantaa laatua ja tuottaa kustannussäästöjä.
	Kasvava osa Lehdon asuntotuotannosta on puuelementtirakenteisia kerrostaloja. Tämän tuoteperheen asunnot valmistetaan omilla kotimaisilla tehtailla tilaelementteinä, joissa asunnon sisäpinnat ovat täysin valmiit jo tehtaalta lähtiessä. Tilaelementit ovat itsekantavia moduuleja, jotka rakennetaan tehtaissa ja kokoonpannaan työmaalla. Puurakenteisissa asuinkerrostaloissa teollisen esivalmistuksen osuus on huomattavasti korkeampi kuin betonista rakennetuissa asuinkerrostaloissa. Näin työmaatoteutuksen aikataulu voidaan saada betonirakentamista merkittävästi lyhemmäksi. Strategiakaudella Lehto pyrkii kasvattamaan puurakentamisen osuutta tuotannossaan.
	Hoivaliiketoiminnassa Lehto suunnittelee ja rakentaa hoivakoteja ja palveluasumisen yksikköjä hoivaoperaattoreiden ja kuntien tarpeisiin. Rakennushankkeet toteutetaan joko tavanomaisena rakennusurakkana tai sijoittajakauppana, jolloin Lehto tekee vuokrasopimuksen palveluoperaattorin kanssa ja myy valmiin kiinteistön jollekin alan kiinteistöihin sijoittavalle taholle. Valtaosa hoivakohteista on 1–2-kerroksisia betoni- tai puurakenteisia rakennuksia. Jatkossa hoiva- ja palveluasuminen laajentaa Lehdon tarjoomaa myös keskustojen ja lähiöiden suuremmissa hankekokonaisuuksissa.
	Liiketoiminnan kehitys vuonna 2021
	Asunnot-palvelualueen liikevaihto laski 23,3 % vertailukaudesta 286,1 (372,9) miljoonaan euroon. Erityisesti kaudella tuloutuneiden kuluttajakohteiden määrä väheni, mutta myös sijoittajille myytyjen kohteiden volyymin oli vertailukautta vähäisempi. Katsauskaudella myytiin 1 848 asuntoa, joista valtaosa liittyi sijoittajakohteisiin.
	Myydyt asunnot katsauskaudella, kpl				1-12/2021		1-12/2020
	Urakka				1 529		1 582
	Omaperusteiset				319		528
	Myydyt asunnot katsauskaudella yhteensä				1 848		2 110
	Kaudella valmistui 1 277 (1 459) asuntoa ja aloitettiin 1 839 (1 508) uuden asunnon rakentaminen. Aloitetut kohteet sijaitsivat Etelä-Suomessa, Länsi-Suomessa ja Pohjois-Suomessa. Katsauskauden päättyessä rakenteilla olevien asuntojen lukumäärä oli 2 002 (1 444) kpl.
	Rakenteilla olevat asunnot, kpl				1-12/2021		1-12/2020
	Rakenteilla kauden alussa				1 444		1 485
	+ kaudella aloitetut				1 835		1 508
	- siirtynyt projekti				0		-90
	- kaudella valmistuneet				-1 277		-1 459
	Rakenteilla olevat asunnot yhteensä				2 002		1 444
	Myymättömien valmiiden tai rakenteilla olevien asuntojen lukumäärä katsauskauden päättyessä oli 456 kpl. Näistä valmiita ja myymättömiä asuntoja oli 26 kpl. Asuntohankkeiden painopiste on edelleen sijoittajamyynnissä, mutta kuluttajakohteiden osuutta pyritään maltillisesti kasvattamaan. Sijoittajakohteissa kaikki asunnot katsotaan myydyksi urakkasopimuksen tekohetkellä.
	Asuntoja myymättä, kpl				1-12/2021		1-12/2020
	Rakenteilla olevat				430		118
	Valmiit				26		56
	Asuntoja myymättä yhteensä				456		174
	Asunnot-palvelualueen tilauskanta oli katsauskauden lopussa 272,1 miljoonaa euroa (232,1 miljoonaa euroa 31.12.2020). Katsauskaudella myytiin useita kohteita institutionaalisille sijoittajille sekä aloitettiin kuluttajakohteita pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella, Oulussa ja Rovaniemellä. Asuntotuotannon tilauskantaan huomioidaan sijoittajakohteista se osa, jota ei ole vielä kirjattu liikevaihtoon. Kuluttajakohteet sisällytetään tilauskantaan, kun rakentamisen aloituspäätös on tehty ja urakkasopimus allekirjoitettu.
	Katsauskaudella valmistui muun muassa Helsingin Kalasataman kolmesta asunto-osakeyhtiöstä ja viidestä erillisestä kerrostalosta koostuva kokonaisuus, jossa on yli 300 asuntoa ja liiketiloja.
	Asuntorakentamisen kysyntä pysyi hyvänä koronaepidemiaan liittyvästä epävarmuudesta huolimatta. Katsauskaudella allekirjoitettiin useita sopimuksia sijoittajille myytävistä asuntokohteista sekä hoiva- ja palveluasumisen kohteista osana asuntokokonaisuuksia. Rahoituksen saatavuus ja hinta edelleen hidastavat kuluttajakohteiden aloituksia.
	Hoivarakentamisen volyymi oli vertailukautta korkeampi johtuen palveluasumisen kohteista osana asuntorakentamisen hankkeita. Katsauskaudella valmistui 4 (4) hoivakotia ja kauden päättyessä rakenteilla oli 1 (3) hoivakoti sekä palveluasumisen kohteita osana asuntorakentamisen hankkeita. Hoiva- ja palveluasumisen hankkeita on neuvotteluvaiheessa sekä yksittäisinä kohteina että osana keskustojen ja lähiöiden suurempia kokonaisuuksia. Lehto arvioi hoiva- ja palveluasumisen kysynnän kasvavan pidemmällä aikajänteellä.
	Putkiremonttitoiminta jatkui vakaana ja katsauskaudella valmistui 8 (11) hanketta. Kauden päättyessä rakenteilla oli 15 (11) kohdetta. Työmaat ovat jatkuneet koronaviruksen aiheuttamasta poikkeustilasta huolimatta hyvin. Hankkeiden läpiviennissä tarvittavassa yhteydenpidossa taloyhtiöiden ja taloyhtiöiden osakkaiden kanssa on hyödynnetty etäyhteyksiä. Kysyntätilanne on pysynyt hyvänä ja yhtiö näkee, että putkiremonttien tarve tulee jatkumaan tasaisena myös tulevaisuudessa.
	Lehto tiedotti 16.12.2021, että Tero Karislahti, 39, on nimitetty Lehdon Asunnot-palvelualueen johtajaksi sekä konsernin johtoryhmän jäseneksi 10.6.2022 alkaen. Karislahti on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja hänellä on 18 vuoden työkokemus rakennuskonserni YIT:n palveluksessa erilaisista vastuista. Vuodesta 2015 lähtien Karislahti on työskennellyt asuntorakentamisen johtotehtävissä, muun muassa aluejohtajana.
	TOIMITILAT
	Toimitilat-palvelualueella Lehto rakentaa toimistotiloja, myymälätiloja, logistiikka-, varasto- ja tuotantotiloja, vapaa-ajan tiloja, suuria kauppa- ja toimintakeskuksia sekä kouluja ja päiväkoteja.
	Toimitilat suunnitellaan asiakkaan tarpeisiin ja niiden toteutuksessa hyödynnetään Lehdon kehittämiä tai hyväksi havaitsemia rakenne- ja tilaratkaisuja. Palvelualueen asiakkaina on paikallisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä toimijoita sekä kuntia ja kaupunkeja erityisesti koulu- ja päiväkoti -liiketoiminnassa.
	Valtaosa Toimitilat-palvelualueen liiketoiminnasta tapahtuu ”suunnittele ja toteuta” -mallilla, jossa Lehto vastaa sekä suunnittelusta että rakentamisesta. Lehto toteuttaa myös joitakin toimitilakohteita omaperusteisesti, jolloin Lehto hankkii tontin ja suunnittelee sekä rakentaa kohteen joko kokonaan tai osittain omalla riskillään.
	Liiketoiminnan kehitys vuonna 2021
	Palvelualueen liikevaihto laski 12,8 % vertailukaudesta 149,8 (171,7) miljoonaan euroon. Liikevaihto laski erityisesti koulu- ja päiväkotiliiketoiminnassa Lehdon aiempaa selektiivisemmän hankevalintaprosessin takia, mutta myös hallimaisten hankkeiden liikevaihto laski projektien lukumäärän vähentyessä.
	Katsauskaudella valmistui ja luovutettiin 18 toimitilakohdetta (29 kohdetta 2020). Kauden päättyessä rakenteilla oli 15 (15) kohdetta, joista merkittävimpiä ovat Vantaan Kivistön lähipalvelukeskus, Helsingin Malmille rakennettava kaksoistornitalo, Fennovoiman toimistorakennus Pyhäjoella, Kemin satamaan rakennettava selluvarasto sekä Ivalon ja Kouvolan kouluhankkeet.
	Kaudella allekirjoitettiin uusia urakkasopimuksia 157,6 miljoonalla eurolla ja tilauskanta kasvoi 202,0 miljoonaan euroon (194,2 miljoonaa euroa 31.12.2020).  Merkittävimmät allekirjoitetut sopimukset olivat Vantaan Tikkurilaan rakennettava monitilatoimistorakennus, Kivistön lähipalvelukeskus, Kemin satamaan rakennettava selluvarasto sekä Kemiin MetsäFibren biotuotetehtaalle rakennettava käyttökonttori. Tikkurilan monitilatoimistorakennuksen työmaatoiminnot käynnistyvät keväällä 2022 ja muut kohteista olivat rakenteilla katsauskauden päättyessä.
	Koulu- ja päiväkotiliiketoiminta eteni katsauskaudella suunnitelmien mukaisesti. Katsauskaudella luovutettiin yksi kohde (8) ja kauden päättyessä rakenteilla oli kaksi (2) hanketta: Ivalossa ja Kouvolassa. Ivalon koulukeskus toteutetaan elinkaarihankkeena, johon sisältyy uudisrakentamisen lisäksi ylläpito- ja käyttäjäpalvelut 20 vuoden ajan sekä vanhan koulurakennuksen purkaminen. Kouvolan Sarkolan koulu toteutetaan KVR-urakkana.
	Toimitilahankkeista kuusi on merkittävästi tappiollisia. Näiden hankkeiden projektikatevaikutus vuonna 2021 on yhteensä noin -24 miljoonan euroa tappiollinen. Hankkeista kaksi on peruskorjaushankkeita (noin -10 miljoonaa euroa), kaksi hotellihanketta (noin -4 miljoonaa euroa), yksi toimistorakennushanke (noin -8 miljoonaa euroa) ja teollisuuskiinteistöhanke (noin -2 miljoonaa euroa). Tappiot johtuvat puutteista hankkeiden valmistelussa, ongelmista ja viiveistä hankkeiden toteutuksessa, urakkahintojen sopimisesta aikaisessa vaiheessa ja kohonneista materiaalikustannuksista. Lehto on jo aiemmin vuonna 2019 päättänyt luopua peruskorjaustoiminnasta ja nyt kyseessä oleviin kahteen peruskorjaushankkeisiin liittyvät sitoumukset oli tehty jo vuosina 2017–2019.
	Lehto on yhdessä Jyväskylän kaupungin kanssa kehittänyt Hippos2020-hanketta. Koronakriisin seurauksena hankkeeseen liittyvät epävarmuudet ovat lisääntyneet, mutta Lehto ja Jyväskylän kaupunki kehittävät edelleen hanketta.
	Lehto on toteuttanut toiminnallisia muutoksia Toimitilat-palvelualueen projektiriskien hallinnan parantamiseksi ja vie niitä käytäntöön vuoden 2022 alusta aloittaneen palvelualueen uuden johtajan johdolla. Yhtiö tulee kiinnittämään erityistä huomiota toteutettavaksi otettavien hankkeiden sopivuuteen yhtiön resursseihin ja strategiaan. Yhtiö on myös suunnittelemassa rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia kustannustason alentamiseksi.
	RUOTSIN TOIMINNOT
	Lehto tiedotti 31.12.2021, että se lakkauttaa liiketoimintansa Ruotsissa. Lakkauttamisen syynä on Lehdon tarve keskittyä Suomessa tapahtuvan liiketoiminnan kilpailukyvyn kehittämiseen ja Ruotsin liiketoiminnan vähäinen volyymi. Lehto on vuosien 2017–2020 aikana toteuttanut Ruotsissa kaksi rakennushanketta ja kehittänyt asuntorakentamishankkeita. Vuosien 2020–2021 aikana Lehto on kehittänyt Ruotsin markkinoille sopivaa puukerrostalotyyppiä ja valmistellut sen pilottihanketta. Puukerrostalon kehitystyön tuloksia voidaan hyödyntää Suomen liiketoiminnassa.
	TEHDASTUOTANTO
	Tehdasvalmisteisiin tuotteisiin perustuva liiketoiminta on yksi Lehdon liiketoiminnan ytimistä. Lehto rakentaa omissa tuotantolaitoksissaan erilaisia rakennusteknisiä moduuleja ja elementtejä pääasiassa omaan käyttöön, mutta tuotteita myydään vähäisessä määrin myös konsernin ulkopuolelle.
	Merkittävin osa tehdastuotannosta on betonirunkoisissa kerrostaloissa käytettäviä keittiö-kylpyhuonemoduuleja, puurakenteisissa kerrostaloissa käytettäviä tilaelementtejä ja isoissa toimitilakohteissa käytettäviä suurkattoelementtejä. Näiden lisäksi Lehto valmistaa tehtaissaan ulkoseinäelementtejä, alumiiniovia, ikkunoita sekä keittiö- ja muita kiintokalusteita.
	Lehdolla on tehdasyksiköitä Oulaisissa, Hartolassa, Siikajoella ja Iissä yhteensä noin 50 000 m². Katsauskauden päättyessä tehdastoiminnoissa työskenteli 253 henkilöä (236 henkilöä 31.12.2020). Lehdon nykyinen tehdastilojen ja -laitteiston kapasiteetti mahdollistaa tuotantomäärien kasvattamisen teollisen valmistuksen lisääntyessä strategiakaudella.
	Tase ja rahoitusasema
	Konsernitase, Meur				31.12.2021		31.12.2020
	Pitkäaikaiset varat				49,2		63,4
	Lyhytaikaiset varat
	Vaihto-omaisuus, ilman IFRS 16-omaisuuseriä				108,3		107,7
	Vaihto-omaisuus, IFRS 16-omaisuuserät				86,6		28
	Lyhytaikaiset saamiset				90,1		79,7
	Rahavarat				32,8		105,1
	Varat yhteensä				367		383,8
	Oma pääoma				90,9		123,6
	Rahoitusvelat				45,8		80,4
	Vuokrasopimusvelat				90,4		33,3
	Saadut ennakot				32,4		64,4
	Muut velat				107,4		82,1
	Oma pääoma ja velat yhteensä				367		383,8
	Taseen loppusumma laski hieman 2020 tilinpäätöshetken tasosta 367,0 miljoonaan euroon. Vakavaraisuutta ja velkaisuutta kuvaavat tunnusluvut heikkenivät vuoden aikana, kun oma pääoma ja kassavarat heikkenivät tappiollisen tuloksen seurauksena. Kassavaroja heikensivät lisäksi lainojen takaisinmaksut 28,7 miljoonaa euroa ja käyttöpääoman kasvu 25,6 miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste vuokrasopimusvelat huomioiden oli 27,2 % (38,7 % 31.12.2020) ja nettovelkaantumisaste 113,8 % (7,0 % 31.12.2020). Omavaraisuusaste ilman IFRS 16 -standardin mukaisia vuokrasopimusvelkoja oli 37,3 % (43,2 %) ja nettovelkaantumisaste 14,4 % (-19,9 %).
	Varat
	Pitkäaikaiset varat olivat katsauskauden päättyessä 49,2 miljoonaa euroa (63,4 miljoonaa euroa 31.12.2020). Pitkäaikaisiin varoihin sisältyy muun muassa 4,6 (4,6) miljoonaa euroa liikearvoa, 10,6 (11,4) miljoonaa euroa tehdasrakennuksia, 3,9 (4,9) miljoonaa euroa koneita ja kalustoa.  Yhtiö kirjasi tilikaudella 1,8 miljoonan euron arvonalentumisen Ruotsin puukerrostalotyyppiin liittyvästä taseen aineettomiin hyödykkeisiin sisältyneestä tuotekehitysaktiivasta.
	Vaihto-omaisuus kasvoi 194,9 (135,7) miljoonaan euroon johtuen pääosin IFRS 16 -standardin mukaisten omaisuuserien kasvusta 58,2 miljoonalla eurolla. Lyhytaikaiset saamiset kasvoivat 90,1 (79,7) miljoonaan euroon ja ne sisältävät muun muassa 51,6 (46,3) miljoonaa euroa myyntisaamisia ja 36,6 (20,5) miljoonaa euroa osatuloutussaamisia. Rahavarat 31.12.2021 olivat 32,8 miljoonaa euroa (105,1 miljoonaa euroa 31.12.2020). Rahavarojen väheneminen on seurausta erityisesti nettokäyttöpääoman kasvusta ja rahoitusvelkojen takaisinmaksusta.
	Oma pääoma ja velat
	Oma pääoma pieneni tilikaudella 90,9 (123,6) miljoonaan euroon tappiollisen tilikauden tuloksen seurauksena. Rahoitusvelkojen määrä ilman vuokrasopimusvelkoja laski katsauskaudella 45,8 miljoonaan euroon (80,4 miljoonaa euroa 31.12.2020). Seuraavassa taulukossa on esitetty erittely tilinpäätöshetken korollisista veloista:
	Korolliset velat				31.12.2021		31.12.2020
	RCF-luottolimiitti				25,1		39,0
	Hankekohtaiset lainat				3,2		5,0
	Omaperusteisten asuntohankkeiden myymättömiin asuntoihin liittyvät RS-lainat				7,4		13,2
	Investointilainat				4,7		5,8
	ALV-maksujärjestely				5,3		17,3
	Rahoitusvelat yhteensä				45,8		80,4
	IFRS 16-vuokrasopimusvelat				90,5		33,3
	Korolliset velat yhteensä				136,3		113,7
	IFRS 16 -vuokrasopimusvelat ovat yhtiön vuokranmaksuvelvoitteisiin perustuvia velkoja. IFRS 16 -standardin mukaisesti pitkäaikaiset vuokrasopimukset esitetään vuokralle ottajan taseessa sekä omaisuus- että velkaeränä. Valtaosa Lehdon vuokrasopimusveloista liittyy rakenteilla olevien omaperusteisten asuntokohteiden tonttivuokriin, jotka ovat Lehdon velvoitteita sen ajan, kun rakenteilla oleva kohde on Lehdon hallinnassa.
	Saadut ennakkomaksut laskivat 32,4 (64,4) miljoonaan euroon. Saadut ennakot sisältävät rakenteilla olevista hankkeista saadut maksut siltä osin, kuin niitä ei vielä ole kirjattu liikevaihtoon. Muut velat kasvoivat 107,4 (82,1) miljoonaan euroon ja ne sisältävät tavanomaiseen liiketoimintaan liittyviä velkoja, kuten 46,0 (36,1) miljoonaa euroa ostovelkoja ja 8,1 (9,6) miljoonaa euroa arvonlisäverovelkoja.
	Rahavirtalaskelma, Meur				1-12/2021		1-12/2020
	Liiketoiminnan rahavirta
	Tilikauden tulos + suoriteperusteisten erien oikaisut				-14,9		2,4
	Nettokäyttöpääoman muutos				-25,6		71,1
	Liiketoiminnan rahavirta yhteensä				-40,5		73,6
	Investointien rahavirta				-0,7		-1,7
	Rahoituksen rahavirta				-31,1		-26
	Rahavarojen muutos				-72,3		45,8
	Rahavarat kauden alussa				105,1		59,2
	Rahavarat kauden lopussa				32,8		105,1
	Rahavarat vähenivät vuoden 2021 aikana 72,3 miljoonalla eurolla 32,8 (105,1) miljoonaan euroon. Keskeisimmät rahavaroja vähentäneet tekijät olivat nettokäyttöpääoman kasvu ja rahoitusvelkojen takaisinmaksu.
	Liiketoiminnan nettorahavirta oli -40,5 (+73,6) miljoonaa euroa, mikä sisältää nettokäyttöpääoman kasvusta aiheutuneen -25,6 (+70,9) miljoonan euron negatiivisen vaikutuksen. Nettokäyttöpääoman kasvun taustalla on saatujen ennakoiden ja muiden korottomien velkojen pieneneminen. Investointien nettorahavirta oli -0,7 (-1,7) miljoonaa euroa, mistä -0,4 (-0,5) miljoonaa liittyy aineellisiin, lähinnä korvausinvestointeihin ja -0,8 (-1,4) miljoonaa aineettomiin hyödykkeisiin liittyviin investointeihin. Rahoituksen nettorahavirta oli -31,1 (-26,0) miljoonaa euroa. Vuoden 2021 aikana ei nostettu uusia lainoja (39,9 miljoonaa euroa vuonna 2020), mutta niitä maksettiin takaisin 28,7 (82,3) miljoonaa euroa.
		Ilman IFRS 16 vuokrasopimusvelkoja			Sis. IFRS 16 vuokrasopimusvelat
	Rahoitusasema, Meur	31.12.2021	31.12.2020	Muutos	31.12.2021	31.12.2020	Muutos
	Kassa ja likvidit varat	32,8	105,1	-72,3	32,8	105,1	-72,3
	Korolliset velat	45,8	80,4	-34,5	136,3	113,7	22,6
	Korollinen nettovelka	13,1	-24,7	37,7	103,5	8,6	94,9
	Omavaraisuusaste, %	37,3 %	43,2 %	-6,0 %	27,2 %	38,7 %	-11,5 %
	Nettovelkaantumisaste, %	14,4 %	-19,9 %	34,3 %	113,8 %	7,0 %	106,9 %
	Keskeiset rahoitussopimukset
	RCF-luottolimiitti
	Lehdolla on luottolimiittisopimus (Revolving Credit Facility, RCF) OP Yrityspankki Oyj:n, Nordea Bank Oyj:n ja Swedbank AB:n muodostaman pankkisyndikaatin kanssa. Luottolimiitti on voimassa 31.12.2022 asti ja siitä oli tilinpäätöshetkellä käytössä 25,1 miljoonaa euroa. Limiitistä ei ole nostettavissa enempää varoja. Sopimuksen mukaan osa luotosta maksetaan takaisin ennen sopimuskauden päättymispäivää tehtävin lyhennyksin ja osa luotosta erääntyy sopimuksen päättymishetkellä. Sopimukseen liittyy osittaisia vakuuksia ja taloudellisia käyttökatteeseen, korollisiin nettovelkoihin ja nettovelkaantumisasteeseen sidottuja sekä muita kovenantteja. Kovenantit voivat vaikuttaa myös osingonjakoon luottolimiittisopimuksen voimassaoloaikana.
	Tilikauden päättymishetkellä luottolimiittisopimuksessa olleet kovenanttiehdot eivät täyttyneet, ja Lehdolla oli pankkisyndikaatilta saatu lupa tilapäisesti ylittää sopimuksessa olleet kovenanttirajat. Tilinpäätöksen valmistumishetkellä Lehto on käymässä rahoittajapankkien kanssa neuvotteluja luottolimiitin uudelleen rahoittamiseksi. Yhtiö on sopinut pankkien kanssa määräajankohdaksi 11.3.2022, mihin mennessä yhtiö ja pankit pyrkivät luomaan rahoitusratkaisun, joka mahdollistaa yhtiön strategian toteuttamisen.
	Arvonlisäveron maksujärjestely
	Lehto sopi heinäkuussa 2020 Verohallinnon kanssa arvonlisäverovastuita koskevan noin 21,0 miljoonan euron määräisen maksujärjestelyn. ALV-maksujärjestely on syntynyt Verohallinnon tarjoamasta mahdollisuudesta valmistautua mahdollisiin koronavirusepidemian vaikutuksiin käytännössä lainaamalla takaisin kevätkaudella 2020 maksettuja arvonlisäveroja. Maksujärjestelyn takaisinmaksuaika on 22 kuukautta ja ensimmäinen takaisinmaksu tapahtui syyskuussa 2020. Maksujärjestelyn korko on 2,5 %. Tilikauden päättyessä maksujärjestelyyn liittyvää velvoitetta oli jäljellä 5,3 miljoonaa euroa.
	Henkilöstö ja palkitseminen
	Konsernin palveluksessa työskenteli katsauskauden aikana keskimäärin 1 043 henkilöä (1 115 henkilöä 31.12.2020). Katsauskauden päättyessä henkilöstön määrä oli 1 042 (1 034) henkilöä. Noin puolet konsernin henkilöstöstä on toimihenkilöitä ja puolet työmailla toimivia henkilöitä.
	Lehto toteutti 31.3.2021 suunnatun maksuttoman osakeannin, joka liittyy osakepohjaisen kannustinjärjestelmän vuoden 2018 ansaintajakson palkkion maksamiseen. Osakeannissa annettiin maksutta 69 544 Lehto Group Oyj:n hallussa ollutta osaketta Lehto-konsernin avainhenkilölle kannustinjärjestelmän ehtojen mukaisesti.
	Yhtiöllä on pitkän aikavälin osakepohjainen kannustinjärjestelmä. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä ja sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön. Järjestelmään kuuluu enintään 70 avainhenkilöä ja sen mukainen palkkio maksetaan avainhenkilöille kahden vuoden sitouttamisjakson jälkeen osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella katetaan palkkiosta aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja.
	Tutkimus- ja kehitystoiminta
	Lehto kehittää ja valmistaa omissa tuotantolaitoksissaan rakennusteknisiä moduuleja ja komponentteja, kuten kylpyhuone-keittiömoduuleja, asuntojen tilaelementtejä, seinäelementtejä, suurkattoelementtejä, talotekniikkamoduuleja, ikkunoita sekä joitakin pienempiä putkiremonteissa käytettäviä moduuleja. Moduloinnilla pyritään parantamaan rakentamisen laatua ja nopeuttamaan rakentamisprosessia.
	Moduulien, komponenttien ja tilakonseptien kehittäminen on jatkuvaa toimintaa ja niistä aiheutuneet kustannukset on valtaosin kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan. Tilikauden aikana aktivoitujen kehittämismenojen määrä oli 0,7 (1,4) miljoonaa euroa. Merkittävimmät kehityspanostukset liittyvät tehdasvalmisteisten tuotteiden suunnitteluun ja tuotetehtaiden toiminnan kehittämiseen.
	Riskit ja epävarmuustekijät
	Lehto tarkastelee riskejä päivittäisessä toiminnassaan jatkuvasti ja kehittää riskienhallinnan käytäntöjä konserninlaajuisesti yhdessä operatiivisten yhtiöidensä kanssa. Riskienhallinnan jatkuvalla kehittämisellä pyritään tuomaan liiketoiminnalle sekä uusia mahdollisuuksia ja kumppaneita että kehittää jo olemassa olevaa toimintaa kannattavampaan ja ennustettavampaan suuntaan. Riskienhallinnan kehittäminen entisestään on vastaaminen ovat Lehdon toiminnan tärkeimpiä painopisteitä.
	Operatiivisen liiketoiminnan riskien osalta tärkeimpinä ovat yleiset riskit hankkeen hinnoittelusta, aikataulusta, virheettömyydestä, teknisestä toteutuksesta ja sidosryhmien sopimuksenmukaisesta toiminnasta. Lehdon liiketoiminnan perustuminen moduulituotannolle ja sen asuntotuotannon osittainen riippuvuus moduulituotannon aikataulusta ja tehokkuudesta luovat riskin moduulituotteiden toteuttamisessa ilmeneville poikkeamille tai keskeytyksille.
	Lehto altistuu toiminnassaan myös rahoituksen saatavuuteen, yleiseen taloudelliseen kehitykseen, poliittiseen päätöksentekoon ja muuhun julkisen sektorin toimintaan liittyville riskeille. Operatiivisen toiminnan osana Lehto tekee jatkuvasti sopimuksia eri osapuolten kanssa, jonka osalta riskinä on ostokohteen tekninen, juridinen ja kaupallinen kunto. Erityisesti Lehdon toimitilarakentamisen toimialaan liittyviin uniikkeihin ja monimutkaisiin rakennuskohteisiin liittyy aina toteutus- ja kustannusriski.
	Osa Lehdon liiketoiminnasta on ns. perinteistä rakennusurakointia ja osa omaa tuotantoa, jossa lopullinen asiakas ei välttämättä ole tiedossa rakennushanketta aloitettaessa. Näihin liiketoimintamalleihin liittyy erilaisia riskejä. Perinteisessä rakennusurakoinnissa hankkeen tuotot kirjataan osatulouttamalla hankkeen valmiusasteen mukaisesti. Tällaisessa mallissa keskeisenä riskinä on se, että hankkeen kokonaiskustannukset muodostuvat arvioitua suuremmiksi tai hankeen toteuttamisaika viivästyy.
	Oman tuotannon keskeisenä riskinä on se, että tuotantoa ei saada myytyä suunnitellussa aikataulussa tai suunnitellulla hinnalla. Lisäksi hankkeen kustannukset voivat muodostua arvioitua suuremmiksi. Epäonnistuminen hankkeen hinnoittelussa, teknisessä toteutuksessa, kustannusten ja aikataulun arvioinnissa, kohteen myynnissä tai rahoituksen hankkimisessa voi aiheuttaa negatiivisia poikkeamia yhtiön tulokseen ja taloudelliseen asemaan.
	Osa Lehdon liiketoiminnasta perustuu sopimuksiin, joiden mukaisesti Lehto rakentaa kohteet rakennuksen käyttäjän tarpeiden mukaisesti ja myy kohteet vasta niiden valmistumishetkellä tai myöhemmässä vaiheessa esimerkiksi rahastolle. Huolimatta siitä, että Lehto toteuttaa sovitun rakennuksen aikataulussa ja sovituilla kustannuksilla, kantaa Lehto myös riskin siitä, että rahastolla on käytössään kohteiden ostamiseen tarvittavat rahavarat sovitulla maksuhetkellä.
	Konsernin harjoittamalle projektiliiketoiminnalle on ominaista eri tarkastelukausien tuloksen mahdollisesti merkittäväkin vaihtelu hankkeiden kirjaamiskäytännöistä johtuen. Konsernin kassavirta kertyy yleensä hankkeen valmistumisasteen mukaisesti, kuitenkin siten, että hankkeen valmistuttua maksettava viimeinen maksuerä on muita maksueriä suurempi. Yksittäisen hankkeen viivästyminen saattaa näin ollen vaikuttaa rahoituksen riittävyyteen.  Lisäksi hankkeen viivästyminen saattaa siirtää hankkeen liikevaihdon ja liikevoiton seuraavalle tilikaudelle ja näin ollen heikentää kuluvan tilikauden liikevaihtoa ja liikevoittoa.
	Liiketoiminnan kasvaessa käyttöpääomaa sitoutuu erityisesti vaihto-omaisuuteen ja saamisiin. Tilanteessa, jossa samanaikaisesti liiketoiminta laajenee usealla palvelualueella, suuria tonttien hankintasitoumuksia realisoituu ja asiakkailta saatavat maksut viivästyvät, yhtiö saattaa joutua tilanteeseen, jossa yhtiön lisärahoituksen kustannukset kasvavat.
	Rakentamismääräysten tai kaavoituspolitiikan muuttumisella voi myös olla merkittäviä vaikutuksia yhtiön liiketoiminnalle. Rakentamisen kasvusuhdanteessa myös ammattitaitoisen työvoiman saatavuus saattaa aiheuttaa riskin sen suhteen, että suunniteltu projekti voidaan käynnistää aikataulussa.
	Lehto pyrkii hallitsemaan riskejä organisaation joka tasolla. Riskienhallinta kattaa riskien tunnistamisen, arvioinnin ja suunnitelmat niiden ehkäisemiseksi. Enemmän tietoa Lehdon riskeistä ja riskienhallinnasta on saatavilla osoitteesta www.lehto.fi.
	Tilikautta 2022 koskevat keskeisimmät riskit
	Useiden rakennusmateriaalien hinnat nousivat voimakkaasti ja joidenkin materiaalien saatavuus heikentyi vuoden 2021 aikana. Tämä koskee erityisesti puuta, puujalosteita, betonielementtejä, eristeitä ja taloteknisiä osia. On mahdollista, että hinnat pysyvät aiempaa korkeampana tai nousevat edelleen, ja että Lehdon erityisesti tehdasvalmisteisissa osissa käytettävien materiaalien saatavuus heikkenee. Näiden riskien toteutumisella voisi olla merkittävä vaikutus Lehdon vuoden 2022 liikevaihtoon ja liiketulokseen. Riskien eliminoimiseksi Lehto käy jatkuvaa vuoropuhelua tavarantoimittajien kanssa ja arvioi korvaavien materiaalien tai komponenttien käyttämistä hankkeissa.
	Edelleen jatkuva koronapandemia luo epävarmuutta markkinoille, minkä vuoksi on mahdollista, että asuntojen kysyntä heikkenee ja myynnin edistämiseksi myyntihintoja joudutaan laskemaan. Edelleen on mahdollista, että epävarmuuden vuoksi toimitila-asiakkaiden investointipäätökset viivästyvät.
	Velkarahoituksen ja rakennushankkeissa tarvittavien takauksien saatavuus on aikaisempia vuosia vaikeampaa. Jos Lehto ei saa velkarahoitusta, yhtiöllä ei mahdollisesti ole edellytyksiä käynnistää hankkeita, mikä voi johtaa hankkeiden viivästymiseen ja edelleen liikevaihdon ja liiketuloksen alenemiseen.
	Lehdolla on käynnissä omaperusteisia asunto- ja toimitilahankkeita. Näiden hankkeiden myynnin edistymisellä ja ajoittumisella on vaikutusta liikevaihdon ja liikevoiton kertymiseen.
	Vastuullisuus- ja ympäristöasiat
	Rakennustoimialalla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä, siihen sopeutumisessa sekä jätemäärien vähentämisessä. Lehto haluaa uudistaa rakennusalaa. Kestävällä rakentamisella on merkittävä rooli yhtiön tulevaisuuden kannalta. Lehto pyrkii yhdistämään fiksun ja kestävän rakentamisen digitaalisuuden etuja hyödyntäen. Tällä hetkellä Lehto kehittää muun muassa puurakentamisen ratkaisuja, joissa hyödynnetään perinteistä rakentamista ekologisempaa tehdastuotantoa. Tehdastuotannon avulla on mahdollista vähentää sekä rakentamisen hukkaa että päästöjä.
	Lehdon hallituksessa on jäsenenä Helena Säteri, joka entisenä ympäristöministeriön ylijohtaja tuo mukanaan hallitustyöskentelyyn vahvaa ympäristö- ja kestävän rakentamisen näkökulmaa. Lehto on jäsenenä Green Building Council Finland (FIGBC) -yhteistyöverkostossa, ja haluaa myös tällä tavalla olla luomassa kestäviä rakentamisen ratkaisuja. FIGBC ja sen verkostot toimivat kestävän kehityksen toimintamallien suunnannäyttäjänä.
	Vastuullisuus on keskeinen Lehdon toimintaa ohjaava arvo. Lehdon tavoitteena on rakentaa tehokkaasti energiaa ja resursseja säästäen, vähentää rakentamisessa syntyvää materiaalihukkaa ja olla hyvä ja kaikille reilu työnantaja. Lehto Groupille on määritelty kolme vastuullisuuden painopistealuetta. Ne ovat vastuullinen rakentaminen, henkilöstön hyvinvointi ja liiketapojen vastuullisuus.
	Lehto Groupin ympäristöasioista vastaa aina viime kädessä toimitusjohtaja. Vastuullisuusraportoinnista vastaa talousjohtaja. Operatiivista vastuullisuustyötä johdetaan hajautetusti painopistealueiden mukaan.  Vastuullisuus- ja ympäristöasioiden toteutumista rakentamisessa johtavat palvelualueiden johtajat, tehdastuotannossa tehdastuotannon johtaja ja konsernin hankinnoissa konsernin hankintajohtaja. Henkilöstöä koskevaa vastuullisuustyötä johtaa henkilöstöjohtaja. Konsernin johtoryhmä seuraa vastuullisuuden avainmittarien kehitystä.
	Lehto Group raportoi ulkoisille sidosryhmille vastuullisuudesta vuosiraportoinnin yhteydessä ja noudattaa raportoinnissaan kirjanpitolainsäädännön vaatimuksia muiden kuin taloudellisten tietojen selvityksen antamisesta.
	Konsernin juridinen rakenne
	Tilikauden päättyessä konsernin muodostivat emoyhtiö, Lehto Group Oyj, ja sen kahdeksan operatiivista tytäryhtiötä, joista kaksi Ruotsissa. Yhtiö on päättänyt lakkauttaa toimintansa Ruotsissa. Kaikissa tytäryhtiöissä emoyhtiön omistusosuus on 100 %. Lisäksi konserniin kuuluu väliaikaisia kiinteistöyhtiöitä tai niiden osakkuuksia.
	Konsernin emoyhtiöllä ei ole varsinaista liiketoimintaa, vaan sinne on keskitetty joitakin kaikille konserniyhtiöille yhteisiä toimintoja, jotka ovat konsernin toiminnan hallittavuuden tai kustannustehokkuuden kannalta merkityksellisiä. Tällaisia tehtäviä ovat muun muassa henkilöstöhallinto, kirjanpito, rahoitusasioiden koordinointi, lakiasiat, liiketoiminnan kehitys, hankintatoimi, viestintä, markkinointi ja tietohallinto.
	Covid-19 pandemian vaikutukset
	Yhtiön liiketoiminta on jatkunut koronaviruksen aiheuttamasta poikkeustilasta huolimatta suhteellisen hyvin. Yhtiön joidenkin projektien toteutus on hieman viivästynyt työvoiman koronatartuntojen vuoksi. Koronakriisin seurauksena hankkeisiin liittyvät epävarmuudet ovat lisääntyneet, mutta asuntorakentamisen kysyntä on pysynyt hyvänä koronaepidemiaan liittyvästä epävarmuudesta huolimatta. Edelleen jatkuva koronapandemia luo epävarmuutta markkinoille, minkä vuoksi on mahdollista, että rakentamisen kysyntä heikkenee ja myynnin edistämiseksi myyntihintoja joudutaan laskemaan.
	Vastuullisuus- ja ympäristöasiat
	28.5.2021 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että 31.12.2020 päättyneeltä tilikaudelta ei makseta osinkoa.
	Yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin kuusi. Hallituksen jäseniksi valittiin osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti uudelleen Anne Korkiakoski, Seppo Laine, Helena Säteri ja Raimo Lehtiö. Uusina jäseninä hallitukseen valittiin Hannu Lehto ja Jani Nokkanen. Hannu Lehto valittiin hallituksen puheenjohtajaksi. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vuoden 2022 varsinaiseen yhtiökokoukseen.
	Osakkeet ja omistus
	Lehto Group Oyj:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla. Osakkeiden lukumäärä vuoden lopussa oli 87 339 410 kpl ja yhtiöllä oli 18 061 osakkeenomistajaa. Yhtiön hallussa on 179 965 osaketta. Yhtiöllä on yksi osakesarja ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiön yhtiökokouksessa.
	Osakkeen päätöskurssi Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla 31.12.2021 oli 0,86 euroa. Osakkeen ylin kurssi katsauskaudella oli 2,305 euroa ja alin kurssi 0,721 euroa. Yhtiön osakkeita vaihdettiin katsauskaudella 68 750 986 kpl ja vaihdon arvo oli noin 93 miljoonaa euroa.
	Lehdon varsinainen yhtiökokous 28.5.2021 päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla siten, että hankittava määrä on enintään 8 733 000 osaketta.
	Lisäksi varsinainen yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhteensä enintään 8 733 000 osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla optio-oikeuksia tai muita osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia yhdessä tai useammassa erässä. Valtuutus sisältää oikeuden päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita joko maksua vastaan tai maksutta. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiöllä olevat omat osakkeet luovuttaa yhtiön osakkeenomistajien etuoikeudesta poiketen suunnatusti, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy tai maksuttoman osakeannin kyseessä ollessa yhtiön kannalta ja sen kaikkien osakkeenomistajien etu huomioon ottaen erityisen painava taloudellinen syy. Hallitus päättää kaikista muista osakeantiin ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamiseen ja osakkeiden luovuttamiseen liittyvistä ehdoista ja seikoista.
	Valtuutusta voidaan käyttää muun muassa pääomarakenteen kehittämiseksi, omistuspohjan laajentamiseksi, vastikkeena yrityskaupoissa, yhtiön hankkiessa liiketoimintaansa liittyvää omaisuutta ja kannustinjärjestelmien toteuttamiseksi.
	Valtuutus on voimassa 30.6.2022 asti ja se korvaa yhtiön aikaisemmat anti- ja optiovaltuutukset.
	Yhtiö ei ole vastaanottanut liputusilmoituksia katsauskaudella.
	Omien osakkeiden luovutukset
	Maaliskuussa 2021 yhtiö toteutti 14.4.2020 pidetyn yhtiökokouksen antamalla valtuutuksella suunnatun maksuttoman osakeannin, 69 544 osaketta, osakepohjaisen henkilön kannusjärjestelmän toteuttamiseksi.
	Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset
	Lehto Group Oyj piti vuoden 2021 varsinaisen yhtiökokouksensa 28.5.2021 Kempeleessä, yhtiön pääkonttorissa, osoitteessa Voimatie 6B. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen tilikaudelta 2020 ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle.
	Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen
	Varsinainen yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että 31.12.2020 päättyneeltä tilikaudelta ei makseta osinkoa.
	Toimielinten palkitsemisraportin käsittely
	Yhtiön yhtiökokous päätti vahvistaa yhtiön toimielinten palkitsemisraportin esitetyn ehdotuksen mukaisesti.
	Hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten valinta sekä palkkiot
	Yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin kuusi. Hallituksen jäseniksi valittiin osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti uudelleen Anne Korkiakoski, Seppo Laine, Helena Säteri ja Raimo Lehtiö. Uusina jäseninä hallitukseen valittiin Hannu Lehto ja Jani Nokkanen. Hannu Lehto valittiin hallituksen puheenjohtajaksi. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vuoden 2022 varsinaiseen yhtiökokoukseen.
	Varsinainen yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenten palkkioista noin 40 % maksetaan Lehto Group Oyj:n osakkeina ja loppuosa rahana. Hallituksen puheenjohtajalle näin maksettava vuosipalkkio on 69 000 euroa ja hallituksen varapuheenjohtajalle sekä jäsenelle 34 500 euroa. Mikäli hallituksen jäsen kuitenkin kieltäytyy osakkeina ja rahana maksettavasta palkkiosta, maksetaan vuosipalkkio vain rahana, jolloin se on hallituksen puheenjohtajalle 55 200 euroa ja hallituksen varapuheenjohtajalle ja jäsenille 27 600 euroa. Lisäksi hallituksen jäsenten kokouspalkkioksi kustakin hallituksen vuosikellon mukaisesta kokouksesta sekä muusta hallituksen yli kahden tunnin mittaisesta pöytäkirjatusta kokouksesta, johon hallituksen jäsen osallistuu, vahvistettiin jäsenelle 750 euroa ja hallituksen puheenjohtajalle 1 500 euroa.
	Hallituksen valiokuntien jäsenten kokouspalkkioksi kustakin valiokunnan vuosikellon mukaisesta kokouksesta sekä muusta valiokunnan yli kahden tunnin mittaisesta pöytäkirjatusta kokouksesta, johon hallituksen jäsen osallistuu, vahvistettiin valiokunnan jäsenelle 400 euroa ja valiokunnan puheenjohtajalle 600 euroa.
	Kokouspalkkioita ei makseta sellaisilla hallituksen tai sen valiokunnan jäsenille, jotka ovat työsuhteessa yhtiöön. Hallituksen ja hallituksen valiokuntien kokouksista aiheutuvat kohtuulliset matkakustannukset vahvistettiin korvattavaksi Verohallinnon ohjeistuksen mukaisesti, kuitenkin niin, että kokouspalkkiot sisältävät päivärahan.
	Tilintarkastajan valinta ja palkkio
	Tilintarkastajaksi valittiin uudelleen tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab. KPMG Oy Ab on ilmoittanut yhtiölle, että KHT-tilintarkastaja Pekka Alatalo toimii päävastuullisena tilintarkastajana. Tilintarkastajalle päätettiin maksaa palkkio yhtiön hyväksymän laskun perusteella.
	Hallituksen valtuuttaminen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta
	Varsinainen yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla siten, että hankittava määrä on enintään 8.733.000 osaketta. Osakkeet hankitaan Nasdaq Helsingin järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä sen sääntöjen mukaisesti tai muulla tavalla. Hankittavista osakkeista maksetaan markkinahintainen vastike.
	Valtuutus oikeuttaa hallituksen päättämään hankkimisesta myös muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu hankkiminen). Tällöin omien osakkeiden hankintaan tulee olla yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Osakkeita voidaan hankkia käytettäväksi yhtiön liiketoimintaan liittyvien järjestelyjen toteuttamiseksi, yhtiön osakepohjaisten kannustinjärjestelmien toteuttamiseksi tai muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Hankitut osakkeet voidaan myös pitää yhtiöllä.
	Hallitus päättää kaikista muista omien osakkeiden hankkimiseen liittyvistä ehdoista ja seikoista. Omien osakkeiden hankinta alentaa yhtiön vapaata omaa pääomaa. Valtuutus on voimassa 30.6.2022 asti ja se korvaa aikaisemmat osakkeiden hankintaa koskevat valtuudet.
	Hallituksen valtuuttaminen päättämään osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta ja omien osakkeiden luovuttamisesta
	Varsinainen yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhteensä enintään 8 733 000 osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla optio-oikeuksia tai muita osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia yhdessä tai useammassa erässä. Valtuutus sisältää oikeuden päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita joko maksua vastaan tai maksutta. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiöllä olevat omat osakkeet luovuttaa yhtiön osakkeenomistajien etuoikeudesta poiketen suunnatusti, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy tai maksuttoman osakeannin kyseessä ollessa yhtiön kannalta ja sen kaikkien osakkeenomistajien etu huomioon ottaen erityisen painava taloudellinen syy. Hallitus päättää kaikista muista osakeantiin ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamiseen ja osakkeiden luovuttamiseen liittyvistä ehdoista ja seikoista. Valtuutusta voidaan käyttää muun muassa pääomarakenteen kehittämiseksi, omistuspohjan laajentamiseksi, vastikkeena yrityskaupoissa, yhtiön hankkiessa liiketoimintaansa liittyvää omaisuutta ja kannustinjärjestelmien toteuttamiseksi. Valtuutus on voimassa 30.6.2022 asti ja se korvaa yhtiön aikaisemmat anti- ja optiovaltuutukset.
	Hallituksen järjestäytymiskokouksen päätökset
	Hallitus päätti perustaa hallitukselle tarkastusvaliokunnan, jonka puheenjohtajaksi valittiin Anne Korkiakoski ja jäseniksi Seppo Laine ja Hannu Lehto.
	Katsauskauden jälkeiset tapahtumat
	27.1.2022 tiedotettiin, että osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäseniksi on nimetty Anne Lehto, Mikko Kinnunen ja Ari Saartoala. Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan tehtävänä on valmistella hallituksen jäseniä ja hallituspalkkioita koskevat ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle 2022.
	28.1.2022 tiedotettiin, että tilintarkastamattomien laskelmien mukaan Lehdon vuoden 2021 liikevaihto laskee edellisvuodesta noin 20 % noin 435 miljoonaan euroon ja liiketappio jatkuvista toiminnoista on noin -24 miljoonaa euroa.
	Lehto on helmikuussa toteuttanut organisaatiomuutoksia. Konsernin emoyhtiössä toimineita kehitys- ja markkinointitoimintoja on siirretty osaksi Asunnot-palvelualuetta. Uudistuksen tavoitteena on parantaa yhtiön kilpailu- ja tuloksentekokykyä. Uudistuksen yhteydessä konsernin johtoryhmän kokoonpanosta jäävät pois kehitysjohtaja Arto Tolonen ja kaupallinen johtaja Antti Asteljoki.
	Antti Asteljoki siirtyy yhtiön sisällä Asunnot-palvelualueen markkinointi- ja asiakkuusjohtajan tehtävään vastuullaan uuden Asiakkuudet-yksikön johtaminen. Yksikköön liittyvä uudistus suoraviivaistaa organisaatiota ja tehostaa toimintoja. Asteljoen kokemuksella Lehto hakee merkittävää muutosta ja alan johtavaa asemaa asumisen markkina- ja asiakaslähtöisyydessä. Arto Tolonen vaihtaa työnantajaa muutoksen yhteydessä, mutta työskentelee Lehdolla vielä maaliskuun alkuun asti.
	Toteutettujen muutosten jälkeen konsernin johtoryhmässä jatkavat seuraavat henkilöt:
	• toimitusjohtaja Juuso Hietanen • talousjohtaja Veli-Pekka Paloranta • Toimitilat-palvelualueen johtaja Matti Koskela • Liiketoiminnan tukipalveluista vastaava johtaja Timo Reiniluoto • Tehdastuotannosta vastaava johtaja Jukka Haapalainen •Henkilöstöjohtaja Kaarle Törrönen.
	Kesäkuussa 2022 konsernin johtoryhmässä aloittaa Asunnot-palvelualueen johtajaksi nimitetty Tero Karislahti.
	Vuoden 2022 näkymät
	Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 rakennuskustannusindeksi nousi 10,2 % ja tarvikepanosten kustannukset nousivat 14,8 %. Lehdolla on meneillään ja alkamassa joitakin toimitilaurakoita, joiden myyntihinta on kiinteä ja joiden kannattavuuteen rakennusmateriaalien hintojen merkittävä nousu vaikuttaa heikentävästi myös vuoden 2022 aikana. Lehto on muuttanut hankkeidensa hinnoittelu-, hankinta- ja sopimuskäytäntöjä siten, että kustannusriskejä voidaan hallita aikaisempaa paremmin.
	Lehto on muuntamassa joitakin kuluttajille suunniteltuja asuntohankkeita sijoittajille tehtäviksi hankkeiksi, jolloin kyseisiin projekteihin liittyvä liikevaihto ja kate kertyvät hankkeen valmiusasteen mukaisesti. Tämä aikaistaa projekteilta kertyvän liikevaihdon, katteen ja kassavirran kertymistä vuodelta 2023 vuodelle 2022.
	Vuoden 2022 ensisijaisena tavoitteena on parantaa kannattavuutta, minkä keskeisenä elementtinä on projektiriskien hallinta kaikissa yksiköissä. Yhtiö jatkaa jo aiemmin aloitettuja projektiriskien hallintaan ja operatiivisen toiminnan tehostamiseen liittyviä toimia. Näiden toimien arvioidaan vaikuttavan positiivisesti tuloskehitykseen vuoden 2022 toiselta puoliskolta alkaen, mutta erityisesti vuonna 2023.
	Lehto arvioi, että vuoden 2022 liikevaihto jatkuvista toiminnoista on vuoden 2021 tasolla (436,9 miljoonaa euroa vuonna 2021) ja että liiketulos jatkuvista liiketoiminnoista on 5–10 miljoonaa euroa tappiollinen (-24,0 miljoonaa euroa vuonna 2021). Lehto tulee julkistamaan pitkän tähtäimen strategiset tavoitteensa vuoden 2022 toisen neljänneksen aikana.
	Lisätietoa riskeistä ja epävarmuuksista on saatavilla tämän tiedotteen kohdassa ”Riskit ja epävarmuustekijät”.
	Hallituksen ehdotus taseen osoittaman tuloksen käyttämisestä ja osingonmaksusta päättämisestä
	Emoyhtiön 31.12.2021 taseen jakokelpoinen oma pääoma on 67 249 763,65 euroa, josta tilikauden tulos on -19 314 695,05 euroa.
	Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 1.1.-31.12.2021 ei jaeta osinkoa.
	Vantaalla 16.2.2022
	Lehto Group Oyj
	Hallitus

 

 

	KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA, IFRS			1 000 EUR
			1.1.2021 -	1.1.2020 -
		Liitetieto	31.12.2021	31.12.2020
	Jatkuvat toiminnot
	Liikevaihto	3	435 881	544 651
	Liiketoiminnan muut tuotot	4	497	970
	Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos		-6 837	-98 787
	Materiaalit ja palvelut		-364 744	-357 163
	Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	5	-64 339	-62 977
	Poistot ja arvonalentumiset	6	-6 963	-7 605
	Liiketoiminnan muut kulut	7	-17 540	-19 005
	Liiketulos		-24 044	83
	Rahoitustuotot	8	105	271
	Rahoituskulut	8	-2 932	-4 327
	Tulos ennen veroja		-26 872	-3 972
	Tuloverot	9, 17	1 179	-1 150
	Tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista		-25 693	-5 122
	Tilikauden tulos lopetetuista toiminnoista	2	-6 922	-3 074
	Tilikauden tulos		-32 614	-8 196
	Tuloksen jakautuminen
	Emoyhtiön omistajille		-32 615	-8 196
	Määräysvallattomille omistajille		1	1
			-32 614	-8 196
	Muut laajan tuloksen erät
	Erät, jotka voidaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi:
	Muuntoerot	23	-13	78
			-13	78
	Laajan tuloksen jakautuminen
	Emoyhtiön omistajille		-32 628	-8 119
	Määräysvallattomille omistajille		1	1
			-32 627	-8 118
	Emoyrityksen omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu
	osakekohtainen tulos, euroa/osake	10
	Ulkona olevien osakkeiden (osakeantioikaistu) lukumäärä keskimäärin, laimentamaton		87 142 297	71 012 014
	Ulkona olevien osakkeiden (osakeantioikaistu) lukumäärä keskimäärin, laimennettu		87 447 100	71 330 955
	Osakekohtainen tulos, laimentamaton, euroa/osake		-0,37	-0,12
	Osakekohtainen tulos, laimennettu, euroa/osake		-0,37	-0,12
	Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot, laimentamaton, euroa/osake		-0,29	-0,07
	Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot, laimennettu, euroa/osake		-0,29	-0,07
	Osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot, laimentamaton, euroa/osake		-0,08	-0,04
	Osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot, laimennettu, euroa/osake		-0,08	-0,04

 

 

	KONSERNIN TASE, IFRS			1 000 EUR
		Liitetieto	31.12.2021	31.12.2020
	VARAT
	Pitkäaikaiset varat
	Liikearvo	11	4 624	4 624
	Muut aineettomat hyödykkeet	12	1 989	4 547
	Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	13	19 154	22 672
	Sijoituskiinteistöt	14	693	711
	Muut rahoitusvarat	15	771	771
	Saamiset	16	8 177	14 640
	Laskennalliset verosaamiset	17	13 797	15 401
	Pitkäaikaiset varat yhteensä		49 206	63 365
	Lyhytaikaiset varat
	Vaihto-omaisuus	18	194 878	135 688
	Myyntisaamiset ja muut saamiset	19	90 131	79 691
	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat muut rahoitusvarat	20	316	314
	Rahavarat	21	32 453	104 741
	Lyhytaikaiset varat yhteensä		317 778	320 434
	VARAT YHTEENSÄ		366 984	383 799
	OMA PÄÄOMA JA VELAT
	Oma pääoma
	Osakepääoma		100	100
	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		88 695	88 695
	Muuntoero		-254	-241
	Kertyneet voittovarat		2 389	35 076
	Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma		90 930	123 629
	Määräysvallattomien omistajien osuus		8	7
	Oma pääoma yhteensä	22	90 938	123 636
	Pitkäaikaiset velat
	Laskennalliset verovelat	17	221	337
	Varaukset	23	22 028	12 522
	Rahoitusvelat	24	3 132	9 976
	Vuokrasopimusvelat	24	88 170	31 509
	Muut pitkäaikaiset velat	25	115	115
	Pitkäaikaiset velat yhteensä		113 665	54 458
	Lyhytaikaiset velat
	Saadut ennakot	25	32 397	64 397
	Ostovelat ja muut velat	25	85 004	69 069
	Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat velat	25	3	50
	Rahoitusvelat	26	42 701	70 402
	Vuokrasopimusvelat	26	2 275	1 787
	Lyhytaikaiset velat yhteensä		162 381	205 705
	Velat yhteensä		276 046	260 163
	OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ		366 984	383 799

 

 

	KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA, IFRS			1 000 EUR
		Liitetieto	31.12.2021	31.12.2020
	Liiketoiminnan rahavirrat
	Tilikauden tulos		-32 614	-8 196
	Oikaisut:
	Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa		9 436	3 721
	Poistot ja arvonalentumiset		8 827	7 626
	Rahoitustuotot ja -kulut		3 269	3 981
	Luovutusvoitot		-33	-6
	Tuloverot		1 462	1 348
	Käyttöpääoman muutokset:
	Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos		-4 456	-6 354
	Vaihto-omaisuuden muutos		413	103 962
	Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos		-21 522	-26 475
	Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista		-5 385	-6 237
	Saadut rahoitustuotot liiketoiminnasta		107	343
	Maksetut verot		-6	-138
	Liiketoiminnan nettorahavirta		-40 503	73 574
	Investointien rahavirrat
	Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin		-414	-544
	Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin		-762	-1 440
	Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot		33	6
	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat muut rahoitusvarat		0	7
	Lainasaamisten takaisinmaksut		749	775
	Myönnetyt lainat		-270	-530
	Saadut osingot		0	0
	Investointien nettorahavirta		-665	-1 725
	Rahoituksen rahavirrat
	Lainojen nostot	24		39 931
	Lainojen lyhennykset	24	-28 732	-82 258
	Vuokrasopimusvelkojen maksut	24	-2 368	-2 540
	Maksetut osingot			-7
	Maksullinen osakeanti			20 321
	Maksulliseen osakeantiin liittyvät kulut			-977
	Omien osakkeiden hankinta ja siihen liittyvät kulut			-504
	Rahoituksen nettorahavirta		-31 100	-26 035
	Rahavarojen muutos (+/–)		-72 269	45 814
	Valuuttakurssien muutosten vaikutus		-17	17
	Rahavarat tilikauden alussa		105 054	59 224
	Rahavarat tilikauden lopussa	20, 21	32 769	105 054

 

 

	LASKELMAN KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA, IFRS							1 000 EUR
		Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
		Osake-pääoma	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Muunto- ero	Kertyneet voitto- varat	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	Määräys-vallat-tomien omistajien osuus	Oma pääoma yhteensä
	Oma pääoma 1.1.2020	100	69 155	-319	43 184	112 120	6	112 126
	Laaja tulos
	Tilikauden tulos				-8 196	-8 196	1	-8 196
	Muut laajan tuloksen erät
	Muuntoerot			78		78		78
	Tilikauden laaja tulos yhteensä			78	-8 196	-8 119	1	-8 118
	Liiketoimet omistajien kanssa
	Osingonjako				-7	-7		-7
	Osakeanti		20 321			20 321		20 321
	Uusien osakkeiden liikkeeseenlaskusta välittömästi johtuneet menot verovaikutuksella vähennettynä		-782			-782		-782
	Osakeperusteinen palkitseminen				600	600		600
	Omien osakkeiden hankinta ja siihen liittyvät kulut				-504	-504		-504
	Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä		19 539		88	19 628		19 628
	Oma pääoma 31.12.2020	100	88 695	-241	35 076	123 629	7	123 636
	Oma pääoma 1.1.2021	100	88 695	-241	35 076	123 629	7	123 636
	Laaja tulos
	Tilikauden tulos				-32 615	-32 615	1	-32 614
	Muut laajan tuloksen erät
	Muuntoerot			-13		-13		-13
	Tilikauden laaja tulos yhteensä			-13	-32 615	-32 628	1	-32 627
	Liiketoimet omistajien kanssa
	Osakeperusteinen palkitseminen				-71	-71		-71
	Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä				-71	-71		-71
	Oma pääoma 31.12.2021	100	88 695	-254	2 389	90 930	8	90 938

 

 

	KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET
	KONSERNIN PERUSTIEDOT
	Lehto Group on rakennus- ja kiinteistöalan konserni. Konsernin emoyhtiö on Lehto Group Oyj, jonka liiketoiminta on organisoitu sen tytäryhtiöille. Emoyhtiön kotipaikka on Kempele ja rekisteröity osoite Voimatie 6 B, 90440 Kempele.
	Lehto Group Oyj:n hallitus hyväksyi tilinpäätöksen 16.2.2022. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Voimatie 6 B, 90440 Kempele.
	TOIMINNAN JATKUVUUS
	Tämä tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuden periaatteen mukaisesti. Tilinpäätöksen julkistamishetkellä yhtiö arvioi, että sen käyttöpääoma riittää seuraavan 12 kuukauden tarpeisiin. Arviossa on otettu huomioon meneillään olevat neuvottelut nykyisten rahoittajapankkien ja uusien rahoittajien kanssa alkavien projektien rahoittamiseksi, sekä meneillään ja alkamassa oleviin projekteihin liittyvät riskit ja mahdollisuudet. Yhtiö on tunnistanut keinoja kassavirran parantamiseksi lyhyellä aikavälillä, esimerkiksi kuluttajille suunniteltujen asuntohankkeiden toteuttamisen urakkana sijoittajille, joidenkin omaisuuserien myymisen, ja operatiivisten toimintatapojen muutokset. Rahoitusriskejä on kuvattu tarkemmin liitetietojen kohdassa ”Rahoitusriskien hallinta”.
	COVID-19 PANDEMIAN VAIKUTUKSET
	Yhtiön liiketoiminta on jatkunut koronaviruksen aiheuttamasta poikkeustilasta huolimatta suhteellisen hyvin. Yhtiön joidenkin projektien toteutus on hieman viivästynyt työvoiman koronatartuntojen vuoksi. Koronakriisin seurauksena hankkeisiin liittyvät epävarmuudet ovat lisääntyneet, mutta asuntorakentamisen kysyntä on pysynyt hyvänä koronaepidemiaan liittyvästä epävarmuudesta huolimatta. Edelleen jatkuva koronapandemia luo epävarmuutta markkinoille, minkä vuoksi on mahdollista, että rakentamisen kysyntä heikkenee ja myynnin edistämiseksi myyntihintoja joudutaan laskemaan.
	TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET
	Laatimisperusta
	Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2021 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.
	Konsernitilinpäätös on laadittu perustuen alkuperäisiin hankintamenoihin lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia eriä, jotka on arvostettu käypään arvoon. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina.
	Konsolidointiperiaatteet
	Konsernitilinpäätös sisältää Lehto Group Oyj:n sekä sellaiset tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti yli 50 prosentin osuus osakkeiden äänimääristä tai joissa konsernilla on muutoin määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä alkaen, kun konserni on saanut niissä määräysvallan. Keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäiset katteet sekä sisäiset saamiset ja velat eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Määräysvallattomien omistajien osuus sisältyy omaan pääomaan erillisenä eränä.
	Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot
	Pitkäaikaiset omaisuuserät sekä lopetettuihin toimintoihin liittyvät varat ja velat luokitellaan myytävänä oleviksi, jos niiden kirjanpitoarvoja vastaavan määrän odotetaan kertyvän ensisijaisesti myynnistä sen sijaan, että ne kertyisivät jatkuvasta käytöstä liiketoiminnassa. Luokittelu myytävänä olevaksi edellyttää, että myynti on erittäin todennäköinen, omaisuuserän on nykyisessä kunnossaan välittömästi myytävissä tavanomaisin ehdoin, johto on sitoutunut omaisuuserän myyntiin ja myynnin oletetaan toteutuvan vuoden sisällä luokittelusta. Ennen kuin omaisuuserä tai luovutettavien erien ryhmään kuuluvat varat ja velat luokitellaan myytävänä olevaksi, niiden kirjanpitoarvot määritetään niihin sovellettavien IFRS-standardien mukaisesti. Luokittelupäivästä alkaen myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät on arvostettava kirjanpitoarvoon tai käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuneilla menoilla sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Myytävänä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä ja aineettomista hyödykkeistä ei enää kirjata poistoja. Yhtiöllä ei ole tilinpäätöshetkellä myytävänä olevaksi omaisuuseräksi luokiteltuja omaisuuseriä.
	Lopetettu toiminto on konsernin osa, josta on luovuttu tai joka on luokiteltu myytävänä olevaksi, ja joka täyttää IFRS 5:n mukaiset lopetetun toiminnon luokittelukriteerit. Lopetettujen toimintojen tulos esitetään omana eränään konsernin tuloslaskelmassa ja vertailukauden luvut on oikaistu vastaavasti. Myytävänä olevat omaisuuserät, luovutettavien erien ryhmät, myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät sekä luovutettavien erien ryhmään sisältyvät velat esitetään taseessa erillään muista eristä.
	Ruotsin toiminnot on luokiteltu tässä tilinpäätöksessä lopetetuksi toiminnoksi. Konsernin tuloslaskelmassa jatkuvat ja lopetetut toiminnot esitetään erikseen. Lopetetut toiminnot esitetään omana eränään ja vertailutiedot on oikaistu vastaavasti. Luvuista on eliminoitu lopetettujen toimintojen väliset sisäiset liiketapahtumat. Lopetettu toiminto on esitetty liitetiedossa ”Lopetetut toiminnot”.
	Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
	Aineelliset hyödykkeet arvostetaan poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoonsa. Ne poistetaan taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Konsernin aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet sisältävät koneet ja kaluston, omassa käytössä olevia tehdaskiinteistöjä sekä muita aineellisia hyödykkeitä, jotka ovat lähinnä vuokrahuoneistojen aktivoituja peruskorjausmenoja. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoaika on 3–5 vuotta.
	Liikearvo
	Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon.
	Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vuosittain ja aina kun esiintyy jokin viite siitä, että arvo saattaa olla alentunut. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
	Muut aineettomat hyödykkeet
	Asiakassuhteet
	Asiakassuhteet ovat liiketoimintojen yhdistämisestä syntyneitä aineettomia hyödykkeitä. Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittuihin sopimuksiin perustuvat asiakassuhteet on kirjattu hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Niiden taloudellinen vaikutusaika on rajallinen, joten ne on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla. Asiakassuhteiden poistoaika oli 5 vuotta. Omaisuuserä on poistettu loppuun tilikauden aikana.
	Muut aineettomat hyödykkeet
	Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon silloin, kun hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi.
	Aineettomat oikeudet ovat pääosin ohjelmistoja ja lisenssejä.  sekä liiketoimintojen yhdistämisestä syntyneitä asiakassuhteita. Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittuihin sopimuksiin perustuvat asiakassuhteet kirjataan hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Niiden taloudellinen vaikutusaika on rajallinen, joten ne merkitään taseeseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla. Konsernin aineettomilla hyödykkeillä on rajallinen taloudellinen vaikutusaika ja ne kirjataan tasapoistoina kuluiksi niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
	Tutkimusmenot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan. Kehittämismenoja aktivoidaan taseeseen, kun kehittämisvaiheen menot ovat luotettavasti määritettävissä ja pystytään osoittamaan, että kehittämiskohde tulee todennäköisesti tuottamaan vastaista hyötyä. Taseeseen kirjatut kehittämismenot sisältävät materiaali- ja työmenoja sekä mahdolliset aktivoidut vieraan pääoman menot, jotka välittömästi johtuvat hyödykkeen saattamisesta valmiiksi aiottuun käyttötarkoitukseen. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei enää myöhemmin aktivoida.
	Aineettomien oikeuksien ja muiden aineettomien hyödykkeiden poistoaika on 3–5 vuotta. Jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.
	Sijoituskiinteistöt
	Sijoituskiinteistöt ovat kiinteistöjä, joita konserni pitää hallussaan hankkiakseen vuokratuottoa tai omaisuuden arvonnousua tai niitä molempia. Sijoituskiinteistöt kirjataan alun perin hankintamenoon, johon sisällytetään transaktiomenot. Myöhemmin sijoituskiinteistöt arvostetaan alkuperäisiin hankintamenoihin, joista on vähennetty poistot ja arvonalentumiset. Sijoituskiinteistöt poistetaan tasapoistoina taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Konsernin sijoituskiinteistöt ovat liike- ja asuinkiinteistöjä, ja näiden rakennusten ja rakennelmien arvioitu taloudellinen vaikutusaika on 20 vuotta. Sijoituskiinteistöjen jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.
	Sijoituskiinteistöjen käypä arvo esitetään liitetietona. Sijoituskiinteistöistä saatavat vuokratuotot tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle.
	Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset
	Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Liikearvosta kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan vuosittain riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä. Lisäksi liikearvon arvonalentumistestaus tehdään aina, kun esiintyy jokin viite siitä, että yksikön arvo saattaa olla alentunut. Arvonalentumisen kirjaamistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista. Rahavirtaa tuottava yksikkö on konsernin alin sellainen taso, jolla liikearvoa seurataan sisäistä johtamista varten.
	Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä. Arvonalentumistappio kirjataan kuluna, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.
	Osakkuusyritykset
	Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta syntyy pääsääntöisesti silloin, kun konserni omistaa yli 20 % äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Konsernilla ei ole tällaisia osakkuusyrityksiä.
	Yhteisjärjestelyt
	Yhteisjärjestely on järjestely, jossa kahdella tai useammalla osapuolella on yhteinen määräysvalta. Yhteisjärjestelyjä on kahden tyyppisiä: yhteiset toiminnot ja yhteisyritykset. Yhteisyritys on järjestely, jossa konsernilla on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen, kun taas yhteisissä toiminnoissa konsernilla on järjestelyyn liittyviä varoja koskevia oikeuksia ja velkoja koskevia velvoitteita. Yhteisyritykset yhdistellään pääomaosuusmenetelmällä. Konsernin osuudet yhteisissä toiminnoissa yhdistellään suhteellisesti omistusosuuden mukaisesti. Tällöin konsernitilinpäätökseen yhdistellään omistusosuuden mukainen osuus jokaisesta yhteisestä määräysvallassa olevan yksikön varojen, velkojen tuottojen ja kulujen erästä rivi riviltä konsernitilinpäätöksen vastaaviin eriin. Konsernilla ei ole tällaisia yhtiöitä.
	Vaihto-omaisuus
	Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi.  Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.
	Vaihto-omaisuus muodostuu rakenteilla olevista kohteista, myytäväksi tarkoitetuista valmiista kohteista sekä toiminnassa käytettävistä aineista ja tarvikkeista. Näiden hankintameno muodostuu tontin arvosta ja muista rakentamisen raaka-aineista, vieraan pääoman menoista, suunnittelukuluista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista sekä muista välittömistä ja välillisistä rakennushankkeisiin liittyvistä menoista.
	Rahoitusvarat ja rahoitusvelat
	Rahoitusvarat
	Rahoitusvarat luokitellaan perustuen konsernin rahoitusvarojen hallinnoinnin liiketoimintamalliin ja niiden sopimusperusteisten rahavirtaominaisuuksien mukaisesti jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin.
	Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat merkitään alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä taseeseen käypään arvoon ja transaktiomenot kirjataan tulosvaikutteisesti.
	Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä, joka on päivä, jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusinstrumentin. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.
	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat
	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään luokitellaan rahoitusvarat, joiden liiketoimintamallin tavoitteena on pitää hallussa rahoitusvarat eräpäivään asti sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi. Näiden erien rahavirrat koostuvat pelkästään pääomasta ja jäljellä olevaan pääomaan liittyvistä koroista.
	Alkuperäisen arvostamisen jälkeen näiden rahoitusvarojen arvo määritetään jaksotettuun hankintamenoon käyttämällä efektiivisen koron menetelmää ja vähentämällä mahdollinen arvonalentuminen. Konserni kirjaa odotettavissa olevia luottotappioita koskevan vähennyserän rahoitusvaroihin kuuluvasta omaisuuserästä, joka on kirjattu jaksotettuun hankintamenoon. Odotettavissa olevat luottotappiot ja arvonalentumisesta johtuvat tappiot esitetään tuloslaskelman erässä ”Liiketoiminnan muut kulut”.
	Konsernin jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvaroihin luokitellaan myyntisaamiset ja muut saamiset, jotka ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja. Lyhytaikaisten myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvon katsotaan vastaavan niiden käypää arvoa. Myyntisaamiset ja muut saamiset esitetään taseessa lyhytaikaisina varoina, mikäli niiden odotetaan realisoituvan 12 kuukauden kuluessa raportointikauden päättymisestä.
	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat muut rahoitusvarat
	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat muut rahoitusvarat sisältävät vaadittaessa nostettavissa olevia rahasto-osuuksia, jotka ovat lyhytaikaisia ja erittäin likvidejä sijoituksia. Sijoituksiin liittyy kuitenkin rahavaroja suurempi riski arvonmuutoksesta. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat muut rahoitusvarat merkitään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon, ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin.
	Rahavarat
	Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista, jotka ovat helposti vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan määrään käteisvaroja, ja joiden arvomuutosten riski on vähäinen. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.
	Rahoitusvelat
	Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot sisällytetään jaksotettuun hankintamenoon kirjattavien rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä.
	Johdannaissopimukset
	Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon sinä päivänä, jona konsernista tulee sopimusosapuoli, ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Konserni ei sovella suojauslaskentaa johdannaissopimuksiin. Raportointipäivänä konsernilla ei ollut johdannaissopimuksia.
	Vieraan pääoman menojen aktivointi
	Yhtiö aktivoi ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot osaksi kyseisen omaisuuserän hankintamenoa. Ehdot täyttävä omaisuuserä on kyseessä silloin, kun sen valmiiksi saattaminen aiottuun käyttötarkoitukseen vie huomattavan pitkän valmistusajan. Aktivointi aloitetaan, kun omaisuuserästä syntyy kustannuksia, joista aiheutuu vieraan pääoman menoja, ja kun toimenpiteet, joilla omaisuuserä saatetaan aiottuun käyttöönsä tai myyntiin, ovat käynnissä. Aktivointi lopetetaan, kun kaikki olennaiset toimenpiteet, jotka liittyvät omaisuuserän saattamiseen aiottuun käyttöön tai myyntiin, on suoritettu loppuun. Omaperusteisissa asuntoprojekteissa vieraan pääoman menot aktivoidaan rakennusaikana ja kirjataan tulosvaikutteisesti liikevoiton yläpuolella projektikuluksi luovutushetkellä.
	Varaukset
	Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Konsernin varaukset ovat takuuvarauksia, jotka perustuvat arvioituihin valmistuneiden rakennusurakoiden jälkityökustannuksiin. Takuuvarauksen määrä arvioidaan takuumenojen toteutumisesta olevan kokemusperäisen tiedon perusteella. Mikäli takuutyövaraukset toteutuvat arvioitua suurempana, kirjataan ylimenevä osuus saman tien kuluksi. Mikäli takuuajan päätyttyä puolestaan havaitaan varauksen olleen liian suuri, puretaan varaus tulosvaikutteisesti.
	Perustajaurakoinnin kymmenvuotisvastuut on esitetty varauksina tilinpäätöksessä siltä osin kuin niiden toteutumista pidetään todennäköisenä ja niistä aiheutuvan vastuun määrää voidaan arvioida luotettavasti.
	Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat sopimuksen edellyttämät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.
	Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollisesta velasta ei kirjata varausta ja se esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa. Raportointipäivänä konsernilla ei ollut ehdollisia velkoja.
	Vuokrasopimukset
	Konserni vuokralle ottajana
	Konsernilla on omaperusteiseen rakentamistoimintaan liittyviä pitkäaikaisia maa-alueiden vuokrasopimuksia, joiden vuokra-aika on usein jopa 50–70 vuotta. Vaihto-omaisuuteen liittyvät maanvuokrasopimukset ovat yhtiön hallinnassa hankkeiden suunnittelu- ja rakentamisajan eli usein vain muutaman vuoden, mutta nämä tulee luokitella IFRS 16 mukaan käyttöoikeusomaisuuseriksi ja veloiksi. Vaihto-omaisuuden käyttöoikeusomaisuuserät esitetään taseessa vaihto-omaisuudessa vastaavasti kuin konsernin omistamat vaihto-omaisuustontit. Omaperusteisen hankkeen luovutushetkellä myös maa-alueen vuokrasopimuksen hallinta ja omistus siirtyy asiakkaalle ja yhtiö kirjaa tässä hetkessä vaihto-omaisuuden käyttöoikeusomaisuus erän pois taseesta vaihto-omaisuudesta ja vuokrasopimusveloista ilman tuloslaskelmakirjauksia.
	Aineellisissa käyttöomaisuushyödykkeissä esitetyt käyttöoikeusomaisuuserät ovat toimitilavuokrasopimuksia sekä pienten koneiden ja kaluston vuokrasopimuksia.
	Vuokrasopimusvelkaa arvostettaessa huomioidaan tulevien maksujen nykyarvoon mahdolliset kannustimet, muuttuvat vuokrat (indeksit tai hintaan tai muuhun muuttujaan perustuvat), omaisuuserän jäännösarvo sekä mahdollisen osto-option toteutushinta tai sopimuksen päättämisestä aiheutuvat sanktiot. Määräaikaisissa sopimuksissa vuokra-aika on ei-peruutettavissa oleva vuokrakausi sekä todennäköisyys mahdollisen jatko-option käyttämisestä. Vuokrasopimuksen diskonttokorkona käytetään vuokrasopimuksen sisäistä korkoa tai mikäli se ei ole helposti määritettävissä niin diskonttokorkona käytetään lisäluoton korkoa. Vuokrasopimuksista aiheutuneet korkokulut esitetään rahoituskuluissa. Vuokrasopimukset kirjataan myös omaisuuseräksi ja poistetaan tasaisesti vuokra-ajan kuluessa.  Vuokrasopimukset, joiden vuokra-aika on alle vuoden tai arvo alle 5 000 euroa, kirjataan kuluksi vuokra-aikana.
	Konserni vuokralle antajana
	Konsernilla on vuokralle annettuna yksi sijoituskiinteistö sekä yksittäisiä vaihto-omaisuusosakkeita. Näiden vuokratuotot on esitetty liikevaihdossa. Lisäksi yhtiöllä on tilikauden aikana ollut edelleen vuokrattuna yksittäinen toimitila. Tämän vuokratuotto on esitetty liiketoiminnan muissa tuotoissa.
	Tuloutusperiaatteet
	Rakennusprojekteihin liittyvät tuloutusperiaatteet
	Rakennusprojektit tuloutetaan ajan kuluessa täyttämisasteen mukaisesti, mikäli asiakkaalla on määräysvalta omaisuuserään. Mikäli hanke ei täytä ajan kulumisen perusteella tuloutettavaa myyntiä, se tuloutetaan yhtenä ajankohtana.
	Liikevaihto kirjataan vastikemäärään, johon yhteisö odottaa olevansa oikeutettu sitä vastaan, että luvatut tavarat tai kiinteistöt luovutetaan asiakkaalle, lukuun ottamatta kolmansien osapuolten puolesta kerättäviä määriä. Jos sopimus sisältää nk. muuttuvan vastikkeen, on muuttuva rahamäärä huomioitu todennäköisyyden mukaan. Transaktiohinta saattaa olla tuottoperusteisesti hinnoiteltu, jolloin lopullinen kauppahinta tarkentuu vasta kohteen valmistuttua. Transaktiohintaa määrittäessään luvattua vastikemäärää oikaistaan rahoituskomponentilla, jos sopimusosapuolten sopimien maksujen ajankohdat ovat sellaiset, että asiakas tai yhteisö saa merkittävän rahoitushyödyn liittyen tavaroiden tai palvelujen luovuttamiseen asiakkaalle, ja mikäli nämä ovat yli yhden vuoden pituisia.
	Ajan kulumisen mukaan tuloutettu myynti
	Rakennusprojektit tuloutetaan ajan kuluessa täyttämisasteen mukaisesti, mikäli asiakkaalla on määräysvalta omaisuuserään, sitä mukaa kuin omaisuuserä syntyy tai sitä parannetaan ja yhtiöllä on täytäntöönpantavissa oleva oikeus saada maksu tarkasteluhetkeen mennessä tuotetusta suoritteesta. Ajan kuluessa täytettävästä suoritevelvoitteesta kirjataan myyntituotot ajan kuluessa määrittämällä koko kyseisen suoritevelvoitteen täyttämisaste. Täyttämisaste määritetään pääosin suhteuttamalla toteutuneet kustannukset arvioituihin kokonaiskustannuksiin, mikäli se ei olennaisesti poikkea muutoin määritettävästä täyttämisasteesta.
	Täyttämisasteen määrittämiseen sovelletaan yhtä menetelmää kunkin ajan kuluessa täytettävän suoritevelvoitteen osalta, ja tätä menetelmää sovelletaan johdonmukaisesti samankaltaisiin suoritevelvoitteisiin ja samankaltaisissa olosuhteissa. Mikäli projektin suoritevelvoitteen lopputulemaa ei pystytä kohtuudella määrittämään, mutta suoritevelvoitteen täyttämiseksi syntyneet menot odotetaan saavan katetuksi, kirjataan myyntituottoja vain syntyneiden menojen määrään asti, kunnes suoritevelvoitteen lopputulema pystytään kohtuudella määrittämään.  Mikäli on todennäköistä, että projektin valmiiksi saamiseen tarvittavat kokonaiskustannukset ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva ennakoitu tappio kirjataan kokonaan kuluksi.
	Luovutuksen mukaisesti tuloutettu myynti
	Mikäli hanke ei täytä ajan kulumisen perusteella tuloutettavaa myyntiä, se tuloutetaan yhtenä ajankohtana. Kiinteistörakentamiskohteiden myynti tuloutetaan luovutuksen mukaisesti sillä hetkellä, kun kohteen määräysvalta siirtyy ostajalle. Rakentamisen aikana myytyjen asuntojen osalta määräysvallan katsotaan siirtyvän kohteen valmistumishetkellä ja valmiiden asuntojen osalta myyntihetkellä.
	Omaperusteisiin hankkeisiin yhtiö on voinut ottaa niin sanottua RS-lainaa. Nämä ovat rahalaitoslainoja, jotka on myönnetty tietyin edellytyksin nimettyihin asuntorakennuskohteisiin. RS-lainat ovat rakennusaikaista lainaa, jotka kohdistuvat myytäviin asunto-osakeyhtiöosakkeisiin ja tällaisissa hankkeissa asunto-osakehuoneistojen myynnistä saadut kokonaiskauppahinnat eli transaktiohinnat sisältävät sekä asiakkaiden maksamat kauppahinnat että huoneistoihin kohdistuvat RS-lainaosuudet. Huoneistoihin kohdistuvat RS-lainaosuudet siirtyvät yhtiöltä asunto-osakkeen myynnin yhteydessä osaksi asiakkaalta saatua transaktiohintaa. Keskeneräisten omaperusteisten RS-lainakohteiden osalta nostetut RS-lainat esitetään taseessa myymättömien huoneistojen osalta korollisena velkana (liitetietojen kohdan ”Rahoitusvelat” erittelyssä ”Keskeneräisiin myymättömiin huoneistoihin kohdistuvat lainaosuudet”) ja myytyjen huoneistojen osalta sopimukseen perustuvana velkana saaduissa ennakoissa (liitetietojen kohdan ”Ostovelat ja muut korottomat velat” erittelyssä ”Saadut ennakot, Yhtenä hetkenä tuloutuvat projektit”). Saaduissa ennakoissa esitetään myös asiakkaiden maksamat kauppahinnat. Hankkeen valmistuttua saadut ennakot kirjataan tuotoksi liikevaihtoon. Liikevaihto omaperusteisesta asuntorakentamisesta tuloutetaan yhtenä ajankohtana kohteen valmistuessa, kun asunto-osakehuoneiston määräysvalta siirtyy asiakkaalle.
	Muihin tuottoihin liittyvät tuloutusperiaatteet
	Vuokratuottojen tuloutus
	Liikevaihdossa esitetyt vuokratuotot liittyvät kohteisiin, jotka ovat yhtiön varsinaista liiketoimintaa. Vuokratuotot kohdistuvat kohteisiin, jotka yhtiö on itse rakentanut. Liiketoiminnan muissa tuotoissa esitetään vuokratuotot, jotka liittyvät kohteisiin, jotka eivät ole yhtiön varsinaista liiketoimintaa.
	Korkojen ja osinkojen tuloutus
	Korkotuotot kirjataan ajan kulumisen perusteella efektiivisen koron menetelmällä. Osingot tuloutetaan, kun oikeus niiden saamiseen on syntynyt.
	Liikevoitto
	IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määritellyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos, materiaalit ja palvelut, työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella.
	Työsuhde-etuudet
	Eläkevelvoitteet
	Konserniin kuuluvilla yrityksillä on eläkejärjestelyjä. Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi tai maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle eikä konsernilla ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt työsuoritukset kirjataan tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jota veloitus koskee. Kaikki konsernin eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia.
	Osakeperusteiset maksut
	Yhtiöllä on voimassa kaksi osakepohjaista kannustinjärjestelmää. Kannustinjärjestelmän mukaiset palkkiot suoritetaan osittain osakkeina ja osittain rahana. Myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan ja omaan pääomaan tasaisesti oikeuden syntymisajanjakson aikana.  Kannustinjärjestelmästä kirjattava kulu perustuu konsernin arvioon siitä osakkeiden määrästä, johon oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa.
	Lähipiiritapahtumat
	Konsernin lähipiiriin kuuluvat konserniyhtiöiden, hallituksen jäsenten sekä konsernin ylimmän johdon lisäksi ne tahot, joissa lähipiirillä tai sen perheellä on vaikutusvalta joko omistamisen tai johtamisen perusteella. Lähipiiriin kuuluvat myös osakkuus- ja yhteisyritykset. Lähipiirin kanssa tehdyt liiketoimet on esitetty liitetietojen kohdassa ”Lähipiiritapahtumat”.
	Tuloverot
	Konsernituloslaskelman verokuluihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden verotettavan tuloksen perusteella lasketut suoriteperusteiset verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisen verovelan ja –saamisen muutos. Suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin liittyvä verovaikutus kirjataan vastaavasti osaksi omaa pääomaa.
	Laskennallisen veron muutos lasketaan kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välisistä väliaikaisista eroista käyttäen joko tilinpäätöshetkellä voimassa olevaa verokantaa tai myöhemmin voimaantulevaa, vahvistettua verokantaa. Laskennallinen verosaaminen kirjataan vain siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät käyttämättömistä tappioista, ja tuloutusten kirjanpitoarvojen ja verotuksellisten arvojen väliaikaisista eroista sekä rahoituskulujen aktivoinneista.
	Verotuksessa vähennyskelpoiset vahvistetut tappiot on otettu huomioon verosaamisena siinä määrin kuin yhtiö pystyy niitä todennäköisesti hyödyntämään lähitulevaisuudessa. Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvosta ei kirjata laskennallista veroa.
	Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvoihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät
	Tilinpäätöstä laatiessaan johto on joutunut tekemään tulevaisuuteen kohdistuvia kirjanpidollisia arvioita ja oletuksia sekä tekemään harkintaan perustuvia päätöksiä tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Nämä arviot ja päätökset vaikuttavat raportointikaudella kirjattavien varojen, velkojen, tuottojen ja kulujen määriin sekä esitettyihin ehdollisiin eriin. Arviot ja oletukset perustuvat historialliseen kokemukseen ja muihin perusteltavissa oleviin oletuksiin, joiden uskotaan olevan järkeviä olosuhteissa, joissa tilinpäätökseen merkittyjä eriä on arvioitu.
	Johto on käyttänyt harkintaa määrittäessään aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden sekä sijoituskiinteistöjen taloudellisia vaikutusaikoja. Tilinpäätöspäivän merkittävimmät arviot ja tulevaisuutta koskevat oletukset liittyvät ajan kuluessa tulouttamiseen, vaihto-omaisuuteen, varauksiin, arvonalentumistestauksiin ja laskennallisiin verosaamisiin. Seuraavassa on esitetty tietoa keskeisistä johdon harkintaa ja arvioita vaativista tilinpäätöksen osa-alueista.
	Tulouttaminen ajan kuluessa
	Ajan kuluessa tuloutetuissa rakennusprojekteissa tuotto perustuu yleensä urakkasopimukseen ja hankkeiden tuottoennustetta arvioidaan säännöllisesti. Hankkeen kokonaiskustannukset perustuvat puolestaan johdon parhaaseen mahdolliseen arvioon projektin loppuunsaattamiseksi tarvittavien kokonaiskustannusten kehittymisestä. Projektin toteutuneita tuottoja ja kustannuksia sekä arvioitua lopputulosta seurataan säännöllisesti kuukausittain.
	Vaihto-omaisuus
	Konserni arvioi säännöllisesti vaihto-omaisuuden mahdollista epäkuranttiutta parhaan arvionsa mukaisesti. Vaihto-omaisuudessa olevien valmiiden, mutta myymättömien kohteiden arvo on niiden hankintameno tai sitä alempi todennäköinen myyntihinta. Todennäköistä myyntihintaa arvioitaessa johto huomioi markkinatilanteen sekä myytävän kohteen mahdollisen kysynnän.
	Varaukset
	Varaukset koostuvat pääosin toimialalle tyypillisistä takuutyövarauksista. Määrä arvioidaan takuumenojen toteutumisesta olevan kokemusperäisen tiedon perusteella.
	Liikearvon alentumisen testaaminen
	Liikearvot testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat käyttöarvolaskelmiin. Käyttöarvolaskelmien rahavirrat perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen tulos- ja markkinakehityksestä. Liikearvon testaamisessa käytetyt arviot on esitetty liitetietojen kohdassa ”Liikearvo”.
	Laskennalliset verosaamiset
	Laskennallinen verosaaminen on kirjattu vain siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Konserni arvioi tulevaisuuden tuottokykyä jatkuvasti ja tähän pohjautuen arvioi laskennallisten verosaamisten hyödynnettävyyttä säännöllisesti.
	Uudet ja uudistetut standardit ja tulkinnat
	Konserni on noudattanut 1.1.2021 alkaen seuraavia uusia ja muutettuja standardeja:
	Muutokset IAS 16:een Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
	Muutokset IAS 37:ään Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat
	Vuosittaiset parannukset IFRS-standardeihin, muutoskokoelma 2018–2020
	Muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen
	Seuraavia konsernitilinpäätöksen laatimiseen liittyviä uusia ja muutettuja standardeja on sovellettava 1.1.2022 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla:
	Muutokset IAS 37:ään Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat
	Kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin tehdyt vuosittaiset parannukset 2018–2020
	Muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen ja IFRS Practice Statement 2 Making Materiality Judgements
	Muutokset IAS 8:aan Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet
	Muutokset IAS 12:aan Tuloverot
	Muutokset IFRS 10:een Konsernitilinpäätös ja IAS 28 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin
	Yllä mainituilla uusilla tai muutetuilla standardeilla ja tulkinnoilla ei ole merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen tai ne vaikuttavat liitetietoihin.

 

 

	KONSERNIN LIITETIEDOT			1 000 EUR
	1. TOIMINTASEGMENTIT
	Konsernilla on yksi toimintasegmentti, Rakentamispalvelut. Yhtiö toimii maantieteellisesti pääosin vain Suomessa. Konsernissa toimintasegmentin tuloksellisuuden arvioinnista sekä resurssointipäätöksistä vastaa ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä konsernin johtoryhmä. Konsernin johdon raportointi perustuu IFRS-standardien mukaisesti laadittuihin tilinpäätöksiin.
	Tulos	2021		2020
	Liikevaihto	435 881		544 651
	Liiketoiminnan muut tuotot	497		970
	Liiketoiminnan kulut	-453 459		-537 933
	Poistot	-6 963		-7 605
	Liiketulos	-24 044		83
	Rahoitustuotot	105		271
	Rahoituskulut	-2 932		-4 327
	Segmentin voitto/tappio ennen veroja	-26 872		-3 972
	Varat
	Segmentin varat	366 984		383 799
	Investoinnit	1 222		4 268
	Velat
	Segmentin velat	276 046		260 163
	Suurimmat asiakkaat
	Konsernin Rakentamispalvelut-segmentin tuotot kolmesta suurimmasta hankkeesta olivat yhteensä noin 67,4 milj. euroa vuonna 2021 (68,1 milj. euroa vuonna 2020), eli noin 15 % (12 %) segmentin liikevaihdosta. Vuonna 2021 suurimman yksittäisen asiakkaan osuus liikevaihdosta oli 8,6 % (4 % vuonna 2020).
	2. LOPETETUT TOIMINNOT
	Yhtiö ilmoitti 31.12.2021 pörssitiedotteella lakkauttavansa liiketoimintansa Ruotsissa. Ruotsin toiminnot kuuluu Rakentamispalvelut-toimintasegmenttiin. Lakkauttamisen syynä on Lehdon tarve keskittyä Suomessa tapahtuvan liiketoiminnan kilpailukyvyn kehittämiseen ja Ruotsin liiketoiminnan vähäinen volyymi. Lehto on vuosien 2017-2020 aikana toteuttanut Ruotsissa kaksi rakennushanketta ja kehittänyt asuntorakentamishankkeita. Vuosien 2020-2021 aikana Lehto on kehittänyt Ruotsin markkinoille sopivaa puukerrostalotyyppiä ja valmistellut sen pilottihanketta. Puukerrostalon kehitystyön tuloksia voidaan hyödyntää Suomen liiketoiminnassa. Ruotsin toiminnot on luokiteltu tässä tilinpäätöksessä lopetetuksi toiminnoksi. Tuloslaskelmaan liittyvät liitetiedot esitetään myös vertailuvuodelta vain jatkuvista toiminnoista.
	Ruotsi toimintoihin lopettamispäätöksen myötä aineettomista hyödykkeistä on kirjattu 1,8 miljoonan euron arvonalentuminen. Konsernin taseeseen sisältyy arvonalentumisen jälkeen lopetettuihin toimintoihin liittyviä pitkäaikaisia varoja 0,4 miljoonaa euroa, lyhytaikaisia varoja 0,8 miljoonaa euroa,  uudelleenjärjestelyvaraus 0,6 miljoonaa euroa sekä velkoja 0,1 miljoonaa euroa.
	Tilikauden tulos lopetetuista toiminnoista	2021		2020
	Liikevaihto	0		0
	Liiketoiminnan kulut	-1 976		-2 930
	Poistot ja arvonalentumiset	-1 864		-20
	Liiketulos	-3 839		-2 950
	Rahoituserät	-441		74
	Tuloverot	-2 641		-198
	Tilikauden tulos	-6 922		-3 074
	Osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot, laimentamaton, euroa/osake	-0,08		-0,04
	Osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot, laimennettu, euroa/osake	-0,08		-0,04
	Lopetettujen toimintojen rahavirta	2021		2020
	Liiketoiminnan rahavirta	18		365
	Investointien rahavirta	0		-15
	Rahoituksen rahavirta	0		0
	Yhteensä	18		350
	3. LIIKEVAIHTO
		2021		2020
	Ajan kulumisen mukaan tuloutettu myynti	333 089		376 741
	Luovutuksen mukaisesti tuloutettu myynti	102 062		166 918
	Vuokratuotot	730		993
	Yhteensä	435 881		544 651
	Liikevaihdossa esitetyt vuokratuotot liittyvät kohteisiin, jotka ovat yhtiön varsinaista liiketoimintaa. Vuokratuotot kohdistuvat kohteisiin, jotka yhtiö on itse rakentanut.
	Tilikaudella kirjatut myyntituotot, jotka ovat sisältyneet kauden alun velkaan (saadut ennakot) ovat 24,5 (49,5) milj. euroa.
	4. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
		2021		2020
	Vuokratuotot	33		38
	Avustukset ja tuet	10		22
	Vahingonkorvaukset	295		589
	Luovutusvoitot	33		6
	Muut tuotot	127		316
	Yhteensä	497		970
	Liiketoiminnan muissa tuotoissa esitetyt vuokratuotot liittyvät kohteisiin, jotka eivät ole yhtiön varsinaista liiketoimintaa. Luovutusvoitot ovat käyttöomaisuuden ja osakesijoituksien myynnistä syntyneitä myyntivoittoja.
	5. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT
		2021		2020
	Palkat	52 743		52 594
	Osakkeina toteutettavat osakepalkkiot	129		518
	Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt	9 281		8 050
	Muut henkilösivukulut	2 186		1 815
	Yhteensä	64 339		62 977
	Tarkempi kuvaus osakepalkkiojärjestelmästä on esitetty liitetietojen kohdassa "Oma pääoma".
	Konsernin henkilökunta tilikaudella keskimäärin	2021		2020
	Toimihenkilöt	560		591
	Työntekijät	483		524
	Yhteensä	1 043		1 115
	Konsernin henkilökunta tilikauden päättyessä	2021		2020
	Toimihenkilöt	549		560
	Työntekijät	493		474
	Yhteensä	1 042		1 034
	6. POISTOT
	Poistot ja arvonalentumiset aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä	2021		2020
	Koneet ja kalusto
	Koneet ja kalusto	1 580		2 170
	Käyttöoikeusomaisuuserä	131		228
	Rakennukset
	Omassa käytössä olevat rakennukset	742		742
	Käyttöoikeusomaisuuserä	1 324		1 635
	Vaihto-omaisuuden käyttöoikeusomaisuuserä	1 581		1 131
	Muut aineelliset hyödykkeet	115		114
	Yhteensä	5 473		6 020
	Poistot ja arvonalentumiset muista aineettomista hyödykkeistä	2021		2020
	Asiakassuhteet	225		300
	Muut aineettomat hyödykkeet	1 248		1 267
	Yhteensä	1 473		1 567
	Poistot sijoituskiinteistöistä	2021		2020
	Sijoituskiinteistöt	18		19
	Yhteensä	18		19
	Poistot yhteensä	6 963		7 605
	7. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
		2021		2020
	Vapaaehtoiset henkilöstökulut	1 937		1 825
	Työmaa- ja toimistotiloihin liittyvät kulut	3 569		3 059
	IT- ja kalustokulut	3 457		3 020
	Matkakulut	2 549		2 679
	Tuotekehityskulut	364		417
	Markkinointikulut	2 370		2 822
	Hallintopalvelut	2 347		2 905
	Vähennyserä odotetuista luottotappioista	11		22
	Liiketoiminnan muut kulut	935		2 255
	Yhteensä	17 540		19 005
	Tilintarkastusyhteisölle maksetut palkkiot:	2021		2020
	Tilintarkastus	211		271
	Todistukset ja lausunnot	3		1
	Veroneuvonta	9		57
	Muut palvelut	9		13
	Yhteensä	232		342
	8. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
	Rahoitustuotot	2021		2020
	Osinkotuotot	0		0
	Muut rahoitustuotot	105		271
	Yhteensä	105		271
	Rahoituskulut	2021		2020
	Korkokulut	1 904		3 694
	Vuokrasopimusvelkojen korkokulut	1 701		1 228
	Aktivoidut korkokulut	-1 643		-1 730
	Muut rahoituskulut	970		1 135
	Yhteensä	2 932		4 327
	Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-2 827		-4 055
	9. TULOVEROT
		2021		2020
	Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot	4		384
	Laskennallisten verosaamisten muutos	-1 067		980
	Laskennallisten verovelkojen muutos	-117		-215
	Yhteensä	-1 179		1 150
	Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma	2021		2020
	Verokanta	20,0 %		20,0 %
	Tulos jatkuvista toiminnoista ennen veroja	-26 872		-3 972
	Verot laskettuna kotimaan verokannalla	-5 374		-794
	Verovapaat tuotot	-1 087		-0
	Vähennyskelvottomat kulut	227		395
	Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö	-488
	Tappioista kirjaamaton laskennallinen verosaaminen	5 544		1 550
	Yhteensä	-1 179		1 150
	10. OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT
		2021		2020
	Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos	-32 615		-8 196
	Ulkona olevien osakkeiden (osakeantioikaistu) lukumäärä keskimäärin, laimentamaton	87 142 297		71 012 014
	Ulkona olevien osakkeiden (osakeantioikaistu) lukumäärä keskimäärin, laimennettu	87 447 100		71 330 955
	Osakekohtainen tulos, laimentamaton, euroa/osake	-0,37		-0,12
	Osakekohtainen tulos, laimennettu, euroa/osake 1)	-0,37		-0,12
	Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot, laimentamaton, euroa/osake	-0,29		-0,07
	Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot, laimennettu, euroa/osake 1)	-0,29		-0,07
	Osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot, laimentamaton, euroa/osake	-0,08		-0,04
	Osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot, laimennettu, euroa/osake 1)	-0,08		-0,04
	1) Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa ei oteta huomioon sellaisia potentiaalisia kantaosakkeita, joiden vaihtamisella kantaosakkeisiin olisi osakekohtaista tulosta vahvistava vaikutus tai osakekohtaista tappiota pienentävä vaikutus.
	Ulkona olevien osakkeiden (osakeantioikaistu) lukumäärä kauden lopussa	87 159 445		87 089 901
	Oma pääoma / osake	1,04		1,42
	Osinko /osake	-	2)	-
	2) Osingonjakoehdotus

 

 

	11. LIIKEARVO
			2021		2020
	Liikearvo		4 624		4 624
	Liikearvon arvonalentumistestauksessa kerrytettävissä olevat rahavirrat on määritetty käyttöoarvoon perustuen. Rahavirtaa tuottavana yksikkönä on pidetty sitä liiketoimintakokonaisuutta, minkä hankintaan liikearvo liittyy. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden tulevien viiden vuoden rahavirrat on diskontattu nykyhetkeen ja diskonttokorkona on käytetty Lehdolle määritettyä keskimääräistä pääoman kustannusta (WACC, Weighted Average Cost of Capital). Viiden vuoden jälkeisiä rahavirtoja, eli jäännösarvoa, ei ole huomioitu laskelmissa, koska niihin vaikuttaa liikearvon syntyhetken jälkeiset toimenpiteet, jotka muuttavat rahavirtaa tuottavan yksikön suorituskykyä. Rahavirtaennusteet perustuvat yhtiön johdon hyväksymiin budjetteihin vuodelle 2022 ja strategian mukaisiin ennusteisiin vuosille 2023-2026.
	Keskimääräinen pääoman kustannus ennen veroja (WACC, pre-tax) on määritetty uudelleen. Määritys perustuu toimialan verrokkiryhmän tunnuslukujen painottamiseen toimialan keskimääräisellä pääomarakenteella. Määrittelyssä huomioidaan tunnuslukuina mm. toimialakohtainen beta-arvo, maariski, markkinariskipreemio, toimialakohtainen vieraan pääoman korkotaso, riskitön korkokanta sekä yhtiön kokoluokkaan liittyvä riskipreemio. Laskelman mukainen 2021 tilinpäätöksessä käytettävä diskonttokorko on 8,23 % (10,55 % vuonna 2020).
	Liikearvon arvonalentumistestaus tehdään tarpeen vaatiessa, mutta kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Edellisen kerran arvonalentumistestaus tehtiin 31.12.2020. Liiketoimintaympäristössä ei ole tapahtunut liiketoiminnan rahavirtaodotuksiin vaikuttavia olennaisia muutoksia edelliseen tilikauteen nähden. 31.12.2021 tehtyjen arvonalentumistestien perusteella ei todettu tarvetta arvonalentumiskirjauksiin.
	Arvonalentumistestauksen yhteydessä suoritettiin herkkyysanalyysi, jossa seuraavien viiden vuoden liikevaihto- ja liiketulosennustetta laskettiin 15 % ja diskonttokorkoa nostettiin 5 %-yksikköä. Omaisuuserän arvon todettiin olevan riippuvainen erityisesti liiketuloksesta. Herkkyysanalyysinkään perusteella ei todettu tarvetta arvonalentumiskirjauksille. Liikearvon osuus omasta pääomasta on hyvin maltillinen, 5,1 %.
	12. MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
	Muut aineettomat hyödykkeet 2021		Asiakas- suhteet	Muut aineettomat hyödykkeet	Yhteensä
	Hankintameno 1.1.2021		4 282	8 100	12 382
	Lisäykset			726	726
	Hankintameno 31.12.2021		4 282	8 826	13 108
	Kertyneet poistot 1.1.2021		-4 057	-3 779	-7 835
	Poistot, jatkuvat toiminnot		-225	-1 248	-1 473
	Poistot ja arvonalentumiset, lopetetut toiminnot			-1 810	-1 810
	Kertyneet poistot 31.12.2021		-4 282	-6 837	-11 118
	Kirjanpitoarvo 1.1.2021		225	4 322	4 547
	Kirjanpitoarvo 31.12.2021		0	1 989	1 989
	Muut aineettomat hyödykkeet 2020		Asiakas- suhteet	Muut aineettomat hyödykkeet	Yhteensä
	Hankintameno 1.1.2020		4 282	6 679	10 961
	Lisäykset			1 421	1 421
	Hankintameno 31.12.2020		4 282	8 100	12 382
	Kertyneet poistot 1.1.2020		-3 757	-2 508	-6 264
	Poistot, jatkuvat toiminnot		-300	-1 267	-1 567
	Poistot ja arvonalentumiset, lopetetut toiminnot			-4	-4
	Kertyneet poistot 31.12.2020		-4 057	-3 779	-7 835
	Kirjanpitoarvo 1.1.2020		525	4 172	4 697
	Kirjanpitoarvo 31.12.2020		225	4 322	4 547
	13. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET
	Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 2021	Käyttöoikeus- omaisuuserä	Omassa käytössä olevat rakennukset	Koneet ja kalusto ja muut aineell. hyödykkeet	Yhteensä
	Hankintameno 1.1.2021	8 984	14 184	15 898	39 066
	Lisäykset	45		451	496
	Vähennykset	-69			-69
	Hankintameno 31.12.2021	8 961	14 184	16 348	39 493
	Kertyneet poistot 1.1.2021	-3 774	-2 610	-10 010	-16 394
	Poistot, jatkuvat toiminnot	-1 455	-742	-1 694	-3 892
	Poistot ja arvonalentumiset, lopetetut toiminnot			-53	-53
	Kertyneet poistot 31.12.2021	-5 229	-3 352	-11 758	-20 339
	Kirjanpitoarvo 1.1.2021	5 211	11 574	5 887	22 672
	Kirjanpitoarvo 31.12.2021	3 732	10 832	4 590	19 154
	Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 2020	Käyttöoikeus- omaisuuserä	Omassa käytössä olevat rakennukset	Koneet ja kalusto ja muut aineell. hyödykkeet	Yhteensä
	Hankintameno 1.1.2020	8 547	14 187	15 332	38 066
	Lisäykset	2 284	-3	565	2 847
	Vähennykset	-1 847			-1 847
	Hankintameno 31.12.2020	8 984	14 184	15 898	39 066
	Kertyneet poistot 1.1.2020	-1 911	-1 867	-7 711	-11 489
	Poistot, jatkuvat toiminnot	-1 862	-742	-2 284	-4 888
	Poistot ja arvonalentumiset, lopetetut toiminnot			-16	-16
	Kertyneet poistot 31.12.2020	-3 774	-2 610	-10 010	-16 394
	Kirjanpitoarvo 1.1.2020		12 319	7 622	26 577
	Kirjanpitoarvo 31.12.2020	5 211	11 574	5 887	22 672
	14. SIJOITUSKIINTEISTÖT
	Sijoituskiinteistöt 2021		Rakenta- mattomat maa-alueet	Kiinteistöt	Yhteensä
	Hankintameno 1.1.2021		202	809	1 011
	Hankintameno 31.12.2021		202	809	1 011
	Kertyneet poistot 1.1.2021			-300	-300
	Poistot			-18	-18
	Kertyneet poistot 31.12.2021			-318	-318
	Kirjanpitoarvo 1.1.2021		202	509	711
	Kirjanpitoarvo 31.12.2021		202	491	693
	Sijoituskiinteistöt 2020		Rakenta- mattomat maa-alueet	Kiinteistöt	Yhteensä
	Hankintameno 1.1.2020		202	809	1 011
	Hankintameno 31.12.2020		202	809	1 011
	Kertyneet poistot 1.1.2020			-282	-282
	Poistot			-19	-19
	Kertyneet poistot 31.12.2020			-300	-300
	Kirjanpitoarvo 1.1.2020		202	554	757
	Kirjanpitoarvo 31.12.2020		202	509	711
	Nettovuokratuotto		2021		2020
	Vuokratuotot sijoituskiinteistöistä		90		83
	Välittömät hoitokulut sijoituskiinteistöistä		32		27
			59		56
	Sijoituskiinteistöjen käypä arvo
	Konsernin sijoituskiinteistöt ovat vuokrattavissa olevia kiinteistöjä. Sijoituskiinteistöihin sovelletaan hankintamenomallia eikä niitä arvosteta tulosvaikutteisesti käypään arvoon.
	Sijoituskiinteistöjen tasearvot ja käyvät arvot	Arvostus-menetelmä	Taso	Käypä arvo 2021	Käypä arvo 2020
	Liikekiinteistö	Hankintameno	3	580	598
	Maa-alue	Hankintameno	3	202	202
				782	800
	Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot ovat yhtiön itse määrittämiä ja ne on määritetty kassavirtamallin avulla. Tason 3 omaisuuserien käyvät arvot perustuvat omaisuuserää koskeviin syöttötietoihin, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon, vaan merkittäviltä osin johdon arvioihin ja niiden käyttöön yleisesti hyväksytyissä arvostusmalleissa.
	15. MUUT RAHOITUSVARAT
	Tulosvaikutteisesti kirjattavat varat		2021		2020
	Tulosvaikutteisesti kirjattavat varat 1.1.		771		775
	Vähennykset				-4
	Tulosvaikutteisesti kirjattavat varat 31.12.		771		771
	Tulosvaikutteisesti kirjattavat varat ovat noteeraamattomia osakesijoituksia. Osakkeet on kirjattu hankintamenoon, koska niille ei ole toimivilla markkinoilla täysin samanlaiselle instrumentille noteerattua hintaa. Tulosvaikutteisesti kirjattavat varat luokittuvat hierarkian tasolle 3.
	16. PITKÄAIKAISET SAAMISET
			2021		2020
	Pitkäaikaiset hankkeisiin liittyvät pankkitalletukset		7 732		12 922
	Pitkäaikaiset lainasaamiset		390		1 555
	Muut pitkäaikaiset saamiset		56		163
	Yhteensä		8 177		14 640
	17. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT
	Laskennalliset verosaamiset 2021		1.1.2021	Kirjattu tulosvaikut-teisesti	31.12.2021
	Käyttöomaisuuden sisäinen kate		50	-13	37
	Vahvistetut tappiot		12 124	-0	12 123
	Väliaikaiset erot tuloutuksista ja poistoista		3 060	1 078	4 138
	Lopetettujen toimintojen oikaisuerä, vahvistetut tappiot			-2 670	-2 670
	Muut väliaikaiset erot		33	2	35
	Kurssiero alkusaldoon		134	-0	133
	Yhteensä		15 401	-1 604	13 797
	Laskennalliset verovelat 2021		1.1.2021	Kirjattu tulosvaikut-teisesti	31.12.2021
	Väliaikaiset erot rahoituskulujen aktivoinnista		24	-17	7
	Poistoero		260	-46	214
	Muut väliaikaiset erot		53	-53	0
	Yhteensä		337	-117	221
	Konsernilla oli 31.12.2021 49,4 (10,2) miljoonaa euroa vahvistettuja tappioita, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista, koska konserni pitää mahdollisena, että sille ei kerry ennen kyseisten tappioiden vanhenemisesta verotettavaa tuloa, jota vastaan tappiot pystyttäisiin hyödyntämään. Kyseisistä tappioista 32,0 (7,6) miljoonaa euroa kohdistuu Suomeen ja 17,4 (2,6) miljoonaa euroa Ruotsiin. Kyseiset tappiot vanhenevat vuodesta 2030 alkaen.
	Laskennalliset verosaamiset 2020		1.1.2020	Kirjattu tulosvaikut-teisesti	31.12.2020
	Käyttöomaisuuden sisäinen kate		64	-13	50
	Vahvistetut tappiot		12 522	-398	12 124
	Väliaikaiset erot tuloutuksista ja poistoista		3 831	-771	3 060
	Muut väliaikaiset erot		29	4	33
	Lopetettujen toimintojen oikaisuerä			198
	Kurssiero alkusaldoon		28		134
	Yhteensä		16 473	-980	15 401
	Laskennalliset verovelat 2020		1.1.2020	Kirjattu tulosvaikut-teisesti	31.12.2020
	Väliaikaiset erot rahoituskulujen aktivoinnista		81	-57	24
	Poistoero		348	-89	260
	Muut väliaikaiset erot		123	-69	53
	Yhteensä		552	-215	337
	18. VAIHTO-OMAISUUS
			2021		2020
	Aineet ja tarvikkeet		4 501		2 413
	Keskeneräiset tuotteet		93 930		84 770
	Käyttöoikeusomaisuuserä		86 052		27 773
	Valmiit tuotteet		7 328		18 654
	Vaihto-omaisuusosakkeet		153		49
	Muu vaihto-omaisuus		2 914		2 030
	Yhteensä		194 878		135 688
	Vaihto-omaisuuden käyttöoikeusomaisuuserät ovat rakennushankkeisiin liittyviä pitkäaikaisia maanvuokravuokrasopimukset, jotka ovat yhtiön hallinnassa hankkeiden suunnittelu- ja rakentamisajan eli usein vain muutaman vuoden, mutta nämä tulee luokitella IFRS 16 mukaan käyttöoikeusomaisuuseriksi ja veloiksi. Käyttöoikeusomaisuuseriä vastaava velka on esitetty liitetietojen kohdassa ”Rahoitusvelat”.
	19. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET
			2021		2020
	Myyntisaamiset		51 606		46 276
	Lainasaamiset		651		1 022
	Vakuustalletukset		20		10 067
	Muut saamiset		403		1 230
	Asiakassopimuksiin perustuvat saamiset		36 584		20 465
	Siirtosaamiset		867		632
	Yhteensä		90 131		79 691
	Myyntisaamisten ikäjakauma		2021		2020
	Erääntymättömät		42 200		38 479
	Vähennyserä odotetuista luottotappioista		-95		-84
	Erääntyneet
	Alle 30 pv		6 680		3 801
	30-60 pv		102		577
	61-90 pv				157
	yli 90 pv		2 719		3 346
	Yhteensä		51 606		46 276
	Erääntymättömien myyntisaamisten osuus on merkittävä, koska omaperusteisten asunto-osakehuoneistojen kauppahinnat laskutetaan asiakkaalta ostohetkellä, ja ne erääntyy maksettavaksi rakentamisvaiheiden edetessä.  Saamisiin ei kuitenkaan liity merkittäviä luottoriskikertymiä, koska asunto-osakehuoneistoja ei luovuteta asiakkaalle ennen kuin kaikki myyntisaamiset on maksettu. Saamisten kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.
	20. KÄYPÄÄN ARVOON TULOSVAIKUTTEISESTI KIRJATTAVAT MUUT RAHOITUSVARAT
			2021		2020
	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat muut rahoitusvarat		316		314
	Yhteensä		316		314
	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat muut rahoitusvarat sisältävät vaadittaessa nostettavissa olevia rahasto-osuuksia, jotka ovat lyhytaikaisia ja erittäin likvidejä sijoituksia. Sijoituksen käypä arvo on tasoa 1 ja se määritellään käyttäen sijoituksen vastapuolen raportointikauden päättymispäivän ostokurssia.
	21. RAHAVARAT
			2021		2020
	Käteinen raha ja pankkitalletukset		32 453		104 741
	Yhteensä		32 453		104 741
	22. OMA PÄÄOMA
		Osakkeiden lukumäärä (kpl)	Osake- pääoma	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastot	Yhteensä
	31.12.2019	58 309 443	100	69 155	69 255
	Suunnattu osakeanti 18.12.2020	29 029 967		19 539	19 539
	31.12.2020	87 339 410	100	88 695	88 795
	josta yhtiön hallussa	249 509
	31.12.2020 Ulkona olevat osakkeet	87 089 901
	31.12.2021	87 339 410	100	88 695	88 795
	josta yhtiön hallussa	179 965
	31.12.2021 Ulkona olevat osakkeet	87 159 445
	Osakkeet ja osakepääoma
	Tilinpäätöspäivänä yhtiöllä on yhteensä 87 339 410 osaketta, josta yhtiön hallussa on 179 965 osaketta. Yhtiön osakepääoma on 100 000 euroa. Yhtiöllä on yksi osakesarja ja kaikki osakkeet ovat samanlajisia. Yhtiön kaikilla osakkeilla on yksi ääni ja yhtäläinen oikeus osinkoon.
	Omien osakkeiden luovutukset
	Maaliskuussa 2021 yhtiö toteutti 14.4.2020 pidetyn yhtiökokouksen antamalla valtuutuksella suunnatun maksuttoman osakeannin, 69 544 osaketta, osakepohjaisen henkilön kannusjärjestelmän toteuttamiseksi.
	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan. Listautumisessa saadut varat, transaktiokuluilla vähennettynä, on kirjattu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
	Osakeperusteiset maksut
	Lehto Group Oyj:n hallitus päätti 20.12.2016 kahden uuden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta konsernin avainhenkilöille. Järjestelmien tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyiset yhtiön osakkeiden ansaintaan perustuvat palkkiojärjestelmät.
	Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän mahdollinen palkkio maksetaan avainhenkilöille kahden vuoden sitouttamisjakson jälkeen osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella katetaan palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja.
	Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän kohderyhmään kuuluu enintään 70 avainhenkilöä, mukaan lukien konsernijohdon jäsenet. Ansaintajaksoilta 2019-2021 maksettavat palkkiot vastaavat järjestelmän päätöshetken osakekurssitasolla arviolta yhteensä enintään noin 2 000 000 Lehto Group Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden, jos kaikki kohderyhmään kuuluvat avainhenkilöt päättävät muuntaa tulospalkkionsa kokonaisuudessaan osakkeiksi.
	Ansaintajakson päätyttyä osallistujan tulospalkkiojärjestelmässä ansaitsema bruttomääräinen tulospalkkio muunnetaan osakkeiksi. Muunnettaessa tulospalkkiota osakkeiksi osakkeen arvona käytetään yhtiön tilinpäätöstiedotteen julkaisupäivää seuraavan 20 kaupankäyntipäivän vaihdolla painotettua keskikurssia Nasdaq Helsinki Oy:ssä (muuntokurssi). Keväällä 2021 yhtiön hallitus päätti suunnatusta maksuttomasta osakeannista liittyen ansaintajaksolta 2018 osakepalkkiojärjestelmän palkkion maksamiseen. Osakeannissa annettiin maksutta 69 544 Lehto Group Oyj:n hallussa ollutta osaketta Lehto-konsernin avainhenkilöille kannustinjärjestelmän ehtojen mukaisesti. Antiosakkeet edustivat noin 0,08 prosenttia Lehdon osakkeista ja niiden tuottamasta äänimäärästä ennen osakeannin toteuttamista.  Ansaintajaksolta 2019 osakepalkkiojärjestelmään kuuluvien henkilöiden tulospalkkio oli yhteensä 880 tuhatta euroa, joulukuussa 2020 toteutetun osakeannin myötä osakeantikertoimella osakkeiksi muunnettuna 121 054 osaketta. Ansaintajaksolta 2020 osakepalkkiojärjestelmään kuuluvien henkilöiden tulospalkkio oli yhteensä 326 tuhatta euroa, osakeantikertoimella oikaistuna osakkeiksi muunnettuna 141 164 osaketta.
			Ansaintajakso
	Järjestely		2019	2020	2021
	Järjestelyn luonne		Osakkeet	Osakkeet	Osakkeet
	Myöntämispäivä		12.2.2019	20.2.2020	18.2.2021
	Myönnettyjen instrumenttien määrä, osakeantioikaistu, kpl		121 054	138 776	-
	Osakehinta myöntämishetkellä, osakeantioikaistu		3,57	1,89	1,59
	Voimassaoloaika		3 vuotta	3 vuotta	3 vuotta
	Odotettu toteutuminen, %		100 %	100 %	100 %
	Oikeuden syntymisehdot		Vaihtuvat ehdot pohjautuen ei- markkinalähtöisiin tulokseen perustuvien ehtojen saavuttamiseen	Vaihtuvat ehdot pohjautuen ei- markkinalähtöisiin tulokseen perustuvien ehtojen saavuttamiseen	Vaihtuvat ehdot pohjautuen ei- markkinalähtöisiin tulokseen perustuvien ehtojen saavuttamiseen
	Toteutus		Osakkeina	Osakkeina	Osakkeina
	Vuoden 2019, 2020 ja 2021 ansaintajaksojen osalta tulokseen perustuvat ehdot ovat täysin ansaittuja. Vuodelta 2021 myönnettävien osakkeiden lopullinen määrä tarkentuu ehtojen mukaisesti muuntokurssin (merkintähinta) selvittyä. Tilinpäätöshetkellä myönnettävien osakkeiden määrä perustuu arvioon.
	Osakkeiden käypä arvo on perustunut noteerattuun osakehintaan. Kuluksi kirjattu määrä on esitetty liitetietojen kohdassa "Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut".
	Lisäksi hallitus päätti jatkaa konsernin sitouttavaa osakepalkkiojärjestelmää. Sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän palkkio perustuu avainhenkilön voimassa olevaan työ- tai toimisuhteeseen ja työssäolon jatkumiseen sitouttamisjaksolla. Palkkio maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana yhden-kolmen vuoden mittaisen sitouttamisjakson päättymisen jälkeen. Rahaosuudella katetaan palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja.
	Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä on suunnattu vain valikoiduille avainhenkilöille. Sitouttavasta järjestelmästä maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 50 000 Lehto Group Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Sitouttavaan osakepalkkiojärjestelmään ei vuonna 2021 kuulunut yhtään avainhenkilöä.
	23. VARAUKSET
	Varaukset 2021	Takuutyö- varaukset	Tappiolliset sopimukset	Uudelleenjär-jestelyvaraus	Yhteensä
	1.1.2021	10 110	2 411		12 522
	Lisäykset	7 939	8 672	638	17 249
	Vähennykset	-7 742			-7 742
	31.12.2021	10 307	11 083	638	22 028
	Varaukset 2020	Takuutyö- varaukset	Tappiolliset sopimukset		Yhteensä
	1.1.2020	8 190	1 194		9 384
	Lisäykset	5 894	1 217		7 112
	Vähennykset	-3 974			-3 974
	31.12.2020	10 110	2 411		12 522
	Takuutyövaraukset sisältävät tilikaudella valmistuneiden rakennusurakoiden arvioidut jälkityökustannukset ja vähennyksenä edeltävällä tilikaudella valmistuneiden rakennuskohteiden toteutuneet jälkityökustannukset. Rakennusurakan takuuaika on 2 vuotta ja perustajaurakoinnissa 10 vuotta. Kirjattu varaus perustuu aikaisempien vuosien kokemukseen. Varaukset on kirjattu kuluksi siihen erään, johon niiden oletetaan toteutuvan. Tappiolliset sopimukset sisältävät rakennusurakan loppuun saattamisesta aiheutuvat menot siltä osin, kun ne ylittävät urakasta saatavat hyödyt. Uudelleenjärjestelyvaraus liittyy lopetetun Ruotsin toiminnon jälkikustannuksiin.
	24. RAHOITUSVELAT
			2021		2020
	Pitkäaikaiset rahoitusvelat rahalaitoksilta		3 033		4 739
	Pitkäaikaiset osamaksuvelat		99		106
	Arvonlisäveron maksujärjestelyvelka Verohallinnon kanssa		0		5 130
	Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat		88 170		31 509
	Yhteensä		91 302		41 484
			2021		2020
	Lyhytaikaiset rahoitusvelat rahalaitoksilta		30 067		44 818
	Lyhytaikaiset osamaksuvelat		8		267
	Arvonlisäveron maksujärjestelyvelka Verohallinnon kanssa		5 255		12 133
	Keskeneräisiin myymättömiin huoneistoihin kohdistuvat lainaosuudet		4 647		0
	Valmiisiin myymättömiin huoneistoihin kohdistuvat lainaosuudet		2 724		13 185
	Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat		2 275		1 787
	Yhteensä		44 976		72 189
	Rahoitusvelat yhteensä		136 278		113 673
	Rahoitusvelat ovat pääosin vaihtuvakorkoisia, markkinaehtoisia lainoja, joiden kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.
	Rahoitusvelat 2021		Pitkäaikaiset rahoitusvelat	Lyhytaikaiset rahoitusvelat	Yhteensä
	1.1.2021		41 484	72 189	113 673
	Muutokset tilikaudella:
	Rahavirta-erät		-9 212	-21 888	-31 100
	Ei-rahavirtaerät		59 029	488	59 518
	Myymättömiin huoneistoihin kohdistuvat lainaosuudet			-5 813	-5 813
	31.12.2021		91 302	44 976	136 278
	Rahoitusvelat 2020		Pitkäaikaiset rahoitusvelat	Lyhytaikaiset rahoitusvelat	Yhteensä
	1.1.2020		50 586	138 579	189 165
	Muutokset tilikaudella:
	Rahavirta-erät		1 507	-46 374	-44 867
	Ei-rahavirtaerät		-10 609	-360	-10 969
	Myymättömiin huoneistoihin kohdistuvat lainaosuudet			-19 655	-19 655
	31.12.2020		41 484	72 189	113 673
	25. OSTOVELAT JA MUUT KOROTTOMAT VELAT
	Pitkäaikaiset korottomat velat		2021		2020
	Vaihto-omaisuusosakkeiden kauppahintavelat		115		115
	Yhteensä		115		115
	Lyhytaikaiset korottomat velat		2021		2020
	Saadut ennakot
	Ajan kuluessa tuloutettavat projektit		12 240		12 476
	Yhtenä hetkenä tuloutuvat projektit
	Keskeneräisistä myydyistä huoneistoista asiakkailta saadut suoritukset		18 153		51 644
	Keskeneräisiin myytyihin huoneistoihin kohdistuvat lainaosuudet		1 919
	Muut saadut ennakot		86		278
	Ostovelat		46 040		36 051
	Muut velat
	Verohallinnolle tilitettävät velat		9 762		11 046
	Muut velat		5 119		2 534
	Siirtovelat
	Työsuhde-etuuksista aiheutuvat siirtovelat		10 928		10 249
	Tuloverovelka		3		50
	Muut siirtovelat		13 154		9 188
	Yhteensä		117 405		133 516
	26. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA
	Yhtiön pääasialliset rahoituslähteet ovat normaalin liiketoiminnan tulorahoitus sekä hankekohtainen lainarahoitus. Lisäksi yhtiöllä on käytössä rahoituslimiittejä. Tilikauden 2021 päättyessä yhtiöllä oli kassavaroja 32,5 milj. euroa (104,7 milj. euroa 31.12.2020) ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia muita rahoitusvaroja 0,3 (0,3) miljoonaa euroa. Rahoituslimiittien määrä tilikauden 2021 päättyessä oli 25,1 milj. euroa, joista kaikki oli käytössä.
	Omaperusteisiin hankkeisiin yhtiö on ottanut niin sanottua RS-lainaa. Nämä ovat rahalaitoslainoja, jotka on myönnetty tietyin edellytyksin nimettyihin asuntorakennuskohteisiin.
	RCF-luottolimiitti
	Lehdolla on luottolimiittisopimus (Revolving Credit Facility, RCF) OP Yrityspankki Oyj:n, Nordea Bank Oyj:n ja Swedbank AB:n muodostaman pankkisyndikaatin kanssa. Luottolimiitti on voimassa 31.12.2022 asti ja siitä oli tilinpäätöshetkellä käytössä 25,1 miljoonaa euroa. Limiitistä ei ole nostettavissa enempää varoja. Sopimuksen mukaan osa luotosta maksetaan takaisin ennen sopimuskauden päättymispäivää tehtävin lyhennyksin ja osa luotosta erääntyy sopimuksen päättymishetkellä. Sopimukseen liittyy osittaisia vakuuksia ja taloudellisia käyttökatteeseen, korollisiin nettovelkoihin ja nettovelkaantumisasteeseen sidottuja sekä muita kovenantteja. Kovenantit voivat vaikuttaa myös osingonjakoon luottolimiittisopimuksen voimassaoloaikana.
	Tilikauden päättymishetkellä luottolimiittisopimuksessa olleet kovenanttiehdot eivät täyttyneet, ja Lehdolla oli pankkisyndikaatilta saatu lupa tilapäisesti ylittää sopimuksessa olleet kovenanttirajat. Tilinpäätöksen valmistumishetkellä Lehto on käymässä rahoittajapankkien kanssa neuvotteluja luottolimiitin uudelleen rahoittamiseksi. Yhtiö on sopinut pankkien kanssa määräajankohdaksi 11.3.2022, mihin mennessä yhtiö ja pankit pyrkivät luomaan rahoitusratkaisun, joka mahdollistaa yhtiön strategian toteuttamisen.
	Nettovelat		2021		2020
	Rahoitusvelat		45 832		80 377
	Rahavarat ja korolliset saamiset		-32 769		-105 054
	Nettovelat ilman IFRS 16 vuokrasopimusvelkoja		13 063		-24 677
	Vuokrasopimusvelat		90 445		33 296
	Nettovelat		103 509		8 619
	Oma pääoma yhteensä, teur		90 938		123 636
	Velkaantumisaste (gearing)		100,6 %		40,0 %
	Nettovelkaantumisaste (net gearing)		113,8 %		7,0 %
	Arvonlisäveron maksujärjestely
	Yhtiö solmi heinäkuussa 2020 Verohallinnon kanssa yhtiön arvonlisäverovastuita koskevan noin 21 miljoonan euron määräisen lainajärjestelyn. ALV-lainajärjestely on syntynyt Verhohallinnon tarjoamasta mahdollisuudesta valmistautua mahdollisiin korovirusepidemian vaikutuksiin käytännössä lainaamalla takaisin kevätkaudella 2020 maksettuja arvonlisäveroja. Maksujärjestelyn takaisinmaksuaika on 22 kuukautta ja ensimmäinen takaisinmaksu tapahtui syyskuussa 2020. Maksujärjestelyn korko on 2,5 %. Katsauskauden päättyessä maksujärjestelyyn liittyvä velvoite oli 5,3 miljoonaa euroa.
	Valuuttariski
	Konsernin valuuttakurssiriski on tällä hetkellä vähäinen, koska tulot ja menot kertyvät pääasiassa euroissa. Mikäli konsernissa sovitaan tilauksesta ulkomaan valuutalla, valuuttakurssin suojaustavasta ja suojausasteesta päätetään tapauskohtaisesti. Suojausten kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Tilikaudella ja tilinpäätöspäivänä yhtiöllä ei ollut avoimia valuuttasuojauksia.
	Konsernin toimintavaluutta on euro. Konsernilla oli tilinpäätöshetkellä ulkomaan merkittäviä valuuttamääräisiä velkoja 0,1 milj. euroa (0,6 milj. euroa 31.12.2020) ja valuuttamääräisiä saatavia oli 0,4 milj. euroa (1,6 milj. euroa vuonna 2020). Suurin osa valuuttapositiosta muodostui Ruotsin kruunusta.
	Korkoriski
	Korollisten pitkäaikaisten velkojen suhteellisen alhaisesta määrästä johtuen näihin tase-eriin liittyvä korkoriski ei ole konsernille kovin merkittävä. Korkoriski syntyy pääasiassa taseen korollisista veloista, jotka ovat pääasiassa vaihtuvakorkoisia markkinaehtoisia lainoja. Konserni voi tarvittaessa muuttaa lainaportfolion korkosidonnaisuusaikaa lainakantaa järjestelemällä, koronvaihtosopimuksilla tai muilla johdannaisilla. Suojausaste voi vaihdella 0–100 prosentin välillä. Yhtiö seuraa lainasalkun korkoriskiä ja voi muuttaa sen korkosidonnaisuusaikaa tarvittaessa.
	Herkkyysanalyysi vaihtuvakorkoisten lainojen osalta	2021		2020
	Muutosprosentti	1 %	-1 %	1 %	-1 %
	Vaikutus verojen jälkeiseen voittoon	-25	25	-39	39
	Luottoriski
	Merkittävin luottoriski konsernille muodostuu myyntisaamisista asiakkailta. Myyntisaamisiin ei kuitenkaan liity merkittäviä luottoriskikertymiä, koska asunto-osakehuoneistoja ei luovuteta asiakkaalle ennen kuin kaikki myyntisaamiset on maksettu. Myyntisaamisten ikäjakaumaa ja merkittävimpien asiakkaiden maksukykyä seurataan konsernitasolla ja konserniyhtiöissä. Luottoriskiä hallitaan myös myöntämällä asiakkaille vain tavanomaisia maksuaikoja. Konsernissa käytettävät maksuehdot vaihtelevat tällä hetkellä 7 päivästä 45 päivään, joista tyypillisin maksuehto on 30 päivää. Lisäksi yksittäishankkeiden osalta voidaan sopia pidemmästä maksuehdosta, jossa maksu tapahtuu yhtenä maksueränä hankkeen lopussa.
	Maksuvalmiusriski
	Maksuvalmiusriskiä hallitaan pitämällä yllä riittävää infrastruktuuria rahoituksen suunnitteluun ja seurantaan sekä kassanhallintaan. Välittömän maksuvalmiuden turvaamiseksi käytettävissä on luottolimiittejä. Yhtiöllä ei ollut tilikausien päättyessä nostamattomien luottolimiittejä.
	Velkojen maturiteettianalyysi
	31.12.2021	Alle 1 vuotta	1-5 vuotta	Yli 5 vuotta	Yhteensä
	Rahoitusvelat	43 213	3 149		46 362
	Vuokrasopimusvelat	4 064	13 531	126 316	143 911
	Ostovelat ja muut korottomat velat	60 921	115		61 036
	31.12.2020	Alle 1 vuotta	1-5 vuotta	Yli 5 vuotta	Yhteensä
	Rahoitusvelat	71 419	9 549	1 050	82 018
	Vuokrasopimusvelat	2 453	8 569	38 541	49 563
	Ostovelat ja muut korottomat velat	49 632	115		49 747
	Valtaosa vuokrasopimusveloista kohdistuu vaihto-omaisuudessa esitettyihin rakennushankkeisiin liittyviin pitkäaikaisiin (jopa 50-70 vuotta) maanvuokravuokrasopimuksiin, jotka tulee luokitella IFRS 16 mukaan käyttöoikeusomaisuuseriksi ja veloiksi koko sopimusajan, vaikka ne ovat yhtiön hallinnassa vain hankkeiden suunnittelu- ja rakentamisajan eli usein vain muutaman vuoden.
	Pääoman hallinta
	Konsernin pääomanhallinnan pyrkimyksenä on optimaalisella pääomarakenteella tukea liiketoimintaa ja kasvattaa omistaja-arvoa tavoitteena paras mahdollinen tuotto. Optimaalisella pääomarakenteella on myös pyrkimys varmistaa kohtuulliset pääoman kustannukset.
	27. VUOKRASOPIMUKSET
	Konserni vuokralle ottajana
	Konserni on vuokrannut toimistotiloja ja muita liiketoiminnassa tarvittavia tiloja sekä vähäisissä määrin koneita ja kalustoa. Lisäksi konsernilla on vaihto-omaisuuteen liittyviä pitkäaikaisia maa-alueiden vuokrasopimuksia.
	Käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokrasopimusvelat 2021		Vaihto- omaisuus	Aineelliset hyödykkeet	Vuokra-sopimusvelat
	1.1.2021		28 009	5 211	33 296
	Lisäykset		93 590	45	92 985
	Vähennykset		-33 397	-69	-33 467
	Poistot / lyhennykset		-1 581	-1 455	-2 368
	31.12.2021		86 620	3 732	90 445
	Käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokrasopimusvelat 2020		Vaihto- omaisuus	Aineelliset hyödykkeet	Vuokra-sopimusvelat
	1.1.2020		40 106	6 636	46 805
	Lisäykset		34 411	2 284	36 492
	Vähennykset		-45 376	-1 847	-47 461
	Poistot / lyhennykset		-1 131	-1 862	-2 540
	31.12.2020		28 009	5 211	33 296
	Vuokrasopimusvelkoihin liittyvät korkokulut vuonna 2021 olivat 1 701 tuhatta euroa (1 222 tuhatta euroa vuonna 2020). Vuokrasopimusvelkojen korkokulut on esitetty rahoituskuluissa, liitetietojen kohdassa "Rahoitustuotot ja -kulut".
	Vähäarvoisista ja lyhytaikaisista vuokrasopimuksista on kirjattu tilikaudella kuluksi 1 166 (1 856) tuhatta euroa. Nämä sisältävät vähäarvoisten IT-laitevuokrien lisäksi rakennustoimialaan liittyviä lyhytaikaisia (vuokra-aika alle vuoden) työkalu-, työkone- ja työmaatilojen vuokria. Vuokrasopimusten perusteella syntynyt kokonaisrahavirta on yhteensä 2 370 (2 507) tuhatta euroa ja maanvuokrasopimusten osalta 3 802 (3 117) tuhatta euroa.
	Yhtiöllä ei ole sellaisia muuttuviin vuokriin liittyviä kuluja, joita ei sisällytetä vuokrasopimusvelkoihin. Yhtiöllä ei myöskään ole käyttöomaisuuserien edelleenvuokrausta eikä myynti- ja takaisin vuokrausta.
	28. VASTUUT JA VAKUUDET
	Velat joiden vakuudeksi on annettu omaisuutta		2021		2020
	Rahalaitoslainat		4 671		49 454
	Myymättömien asunto-osakeyhtiöiden osakkeiden velkaosuudet		7 371		13 185
	Osamaksuvelat				259
	Yhteensä		12 043		62 898
	Vakuudet		2021		2020
	Kiinteistökiinnitykset		9 380		9 380
	Pantit		7 738		22 938
	Omavelkaiset takaukset		299		299
	Yhteensä		17 417		32 618
	Urakkatakaukset		2021		2020
	Työaikaiset takaukset		61 802		48 069
	Takuuaikaiset takaukset		17 954		22 508
	RS-takaukset		21 880		20 944
	Maksutakaus		1 629		2 011
	Yhteensä		103 266		93 531
	Kiinteistöjen arvonlisäveron tarkistusvastuu		2021		2020
	Palautusvastuu		1 899		2 257
	Osamaksuvelkojen vakuutena on rahoitettu kalusto. Omavelkaiset takaukset sisältävät toisen konserniin kuuluvan yhtiön puolesta annettuja urakkatakausten ja rakennettavien taloyhtiöiden lainojen takauksia. Pantit ovat rahalaitoslainojen ja rakennettavien taloyhtiöiden lainojen vakuudeksi pantattua vaihto-omaisuutta ja muita rahoitusvaroja. Pantit esitetään kirjanpitoarvojensa mukaisesti. Lisäksi tytäryhtiön lainan vakuudeksi on annettu saamisoikeus yhtiön solmimaan vuokrasopimukseen.
	29. TILINPÄÄTÖKSESSÄ ESITETTÄVÄT TIEDOT OSUUKSISTA MUISSA YHTEISÖISSÄ
	Konsernin emo- ja tytäryrityssuhteet
	Yritys		Kotimaa	Omistus- osuus %	Osuus ääni- vallasta %
	Emoyhtiö Lehto Group Oyj		Suomi
	Lehto Tilat Oy		Suomi	100 %	100 %
	Lehto Asunnot Oy		Suomi	100 %	100 %
	Remonttipartio Oy		Suomi	100 %	100 %
	Lehto Components Oy		Suomi	100 %	100 %
	Insinööritoimisto Mäkeläinen Oy		Suomi	100 %	100 %
	Lehto Korjausrakentaminen Oy		Suomi	100 %	100 %
	Kiinteistö Oy Ylivieskan Arvokiinteistö		Suomi	80 %	80 %
	Kiinteistö Oy Oulun Eteläkeskus		Suomi	100 %	100 %
	Lehto Bygg Ab		Ruotsi	100 %	100 %
	Lehto Sverige Ab		Ruotsi	100 %	100 %
	Taloudellisen informaation yhteenveto tytäryrityksistä, joissa olennainen määräysvallattomien omistajien osuus
	Konsernilla ei ole tytäryrityksiä, joissa olisi olennainen määräysvallattomien omistajien osuus.
	30. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT
	Konsernin lähipiiriin kuuluvat konserniyhtiöiden, hallituksen jäsenten ja konsernin ylimmän johdon lisäksi ne tahot, joissa lähipiirillä on vaikutusvalta joko omistamisen tai johtamisen perusteella. Lähipiiriin luetaan myös osakkuus- ja yhteisyritykset. Yhtiöllä ei ollut lähipiiritapahtumia osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa.
	Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketapahtumat
		Myynnit 2021	Myynnit 2020	Ostot 2021	Ostot 2020
	Avainhenkilöt ja heidän vaikutusvaltayritykset	36 693	75 538	7 396	6 201
	Yhteensä	36 693	75 538	7 396	6 201
		Saamiset 31.12.2021	Saamiset 31.12.2020	Velat 31.12.2021	Velat 31.12.2020
	Avainhenkilöt ja heidän vaikutusvaltayritykset	5 098	2 301	794	641
	Yhteensä	5 098	2 301	794	641
	Valtaosa lähipiiriliiketoimille myynneistä liittyy asuntojen ja muiden tilojen ostamiseen yhtiöltä. Liiketoimien arvoksi on katsottu valmiin kohteen velaton myyntihinta. Ostot ovat pääasiassa kalustovuokrausta ja muita palveluostoja.
	Merkittävin osa lähipiirille myynneistä muodostuu asuntojen ja toimitilojen myynnistä NREP Oy:lle tai sen omistamille yhtiöille tai sen hallinnoimille rahastoille. Lehdon hallituksen aiempi jäsen Mikko Räsänen ja nykyinen jäsen Jani Nokkanen ovat NREP Oy:n hallituksen jäseniä. Myynnit NREP Oy:lle tai sen määräysvalta- ja vaikutusvaltayhteisölle olivat yhteensä noin 36 miljoonaa euroa.
	Lähipiiriltä ostot muodostuvat pääosin työkoneiden ja -välineiden vuokraamisesta entisen toimitusjohtajan ja nykyisen hallituksen puheenjohtaja Hannu Lehdon määräysvaltayhteisöltä, Lehto Invest Oy:ltä. Näiden ostojen määrä oli 3,8 miljoonaa euroa. Lehto myös ostaa suunnittelupalveluita arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta Oy:ltä, joka on talousjohtaja Veli-Pekka Palorannan vaikutusvaltayhteisö. Näiden ostojen määrä oli 72 tuhatta euroa. Lisäksi Lehto ostaa talotekniikan suunnittelu- ja ylläpitopalveluita Elvak Oy:ltä, joka on entisen toimitusjohtajan ja nykyisen hallituksen puheenjohtaja Hannu Lehdon pojan määräysvaltayhteisö. Näiden ostojen määrä oli 3,3 miljoonaa euroa.
	Johdon palkat ja palkkiot
			2021		2020
	Toimitusjohtaja
	Juuso Hietanen (1.5.2021 alkaen)		263
	Hannu Lehto (30.4.2021 asti)		59		115
	Muu johtoryhmä		1 063		1 160
	Yhteensä		1 385		1 275
	Toimitusjohtajalle ja muulle johtoryhmälle ei maksettu vuonna 2021 osakepalkkioita (7 tuhatta euroa vuonna 2020).
	Hallituksen jäsenet		2021		2020
	Hannu Lehto, puheenjohtaja (28.5.2021 alkaen)		65
	Seppo Laine (puheenjohtajana 28.5.2021 asti)		51		76
	Anne Korkiakoski		43		41
	Helena Säteri (14.4.2020 alkaen)		41		35
	Raimo Lehtiö (14.4.2020 alkaen)		41		35
	Jani Nokkanen (28.5.2021 alkaen)		32
	Mikko Räsänen (28.5.2021 asti)		10		40
	Martti Karppinen (14.4.2020 asti)				8
	Pertti Korhonen (14.4.2020 asti)				4
	Yhteensä		282		240

 

 

	EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA, FAS			1 000 EUR
		1.1.2021 -		1.1.2020 -
		31.12.2021		31.12.2020
	Liikevaihto	9 253		9 266
	Liiketoiminnan muut tuotot	0		17
	Henkilöstökulut
	Palkat ja palkkiot	-3 860		-3 614
	Henkilösivukulut
	Eläkekulut	-622		-518
	Muut henkilösivukulut	-145		-109
	Suunnitelman mukaiset poistot	-1 018		-1 123
	Liiketoiminnan muut kulut	-4 450		-4 583
	Liiketulos	-841		-665
	Rahoitustuotot ja -kulut
	Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä	25
	Muut korko- ja rahoitustuotot
	Saman konsernin yrityksiltä	513		462
	Muilta	16		173
	Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista	-17 346
	Korkokulut ja muut rahoituskulut
	Saman konsernin yrityksille	-4		-7
	Muille	-1 679		-3 380
	Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-18 473		-2 751
	Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	-19 315		-3 416
	Tilinpäätössiirrot
	Konserniavustus			1 451
	Tulos ennen veroja	-19 315		-1 965
	Tuloverot
	Tilikauden tulos	-19 315		-1 965
	EMOYHTIÖN TASE, FAS			1 000 EUR
		31.12.2021		31.12.2020
	VASTAAVAA
	Pysyvät vastaavat
	Aineettomat hyödykkeet	1 510		2 025
	Koneet ja kalusto	10		137
	Osuudet saman konsernin yrityksissä	66 303		81 698
	Muut osakkeet ja osuudet	757		757
	Pysyvät vastaavat yhteensä	68 580		84 617
	Vaihtuvat vastaavat
	Vaihto-omaisuus	83		83
	Pitkäaikaiset saamiset
	Saamiset saman kons. yrityksiltä	685		2 691
	Lainasaamiset	56		163
	Lyhytaikaiset saamiset
	Myyntisaamiset	1		8
	Saamiset saman kons. yrityksiltä	28 005		7 772
	Lainasaamiset			252
	Muut saamiset	11		10 011
	Siirtosaamiset	228		183
	Rahoitusarvopaperit	316		314
	Rahavarat	30 005		103 201
	Vaihtuvat vastaavat yhteensä	59 391		124 679
	VASTAAVAA YHTEENSÄ	127 971		209 296
	VASTATTAVAA
	Oma pääoma
	Osakepääoma	100		100
	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	91 655		91 655
	Edellisten tilikausien voittovarat	-5 091		-3 126
	Tilikauden tulos	-19 315		-1 965
	Oma pääoma yhteensä	67 350		86 664
	Vieras pääoma
	Pitkäaikainen vieras pääoma
	Muut velat			78
	Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä			78
	Lyhytaikainen vieras pääoma
	Lainat rahoituslaitoksilta	25 137		39 000
	Ostovelat	413		873
	Velat saman konsernin yrityksille	33 948		81 426
	Muut velat	330		360
	Siirtovelat	794		894
	Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	60 621		122 553
	Vieras pääoma yhteensä	60 621		122 632
	VASTAAVAA YHTEENSÄ	127 971		209 296
	EMOYHTIÖN RAHAVIRTALASKELMA, FAS			1 000 EUR
		31.12.2021		31.12.2020
	Liiketoiminnan rahavirta
	Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	-19 315		-3 416
	Oikaisut:
	Suunnitelman mukaiset poistot	1 018		1 123
	Muut oikaisut, joihin ei liity maksutapahtumaa	17 346
	Rahoitustuotot ja -kulut	1 128		2 751
	Käyttöpääoman muutokset:
	Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos	10 109		-9 818
	Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos	-315		29
	Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista	-1 779		-3 474
	Saadut rahoitustuotot liiketoiminnasta	437		549
	Liiketoiminnan nettorahavirta	8 629		-12 255
	Investointien rahavirta
	Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin	-375		-603
	Investoinnit muihin sijoituksiin			-41 196
	Lainasaamisten takaisinmaksut	986		1 050
	Myönnetyt lainat	-227		-3 278
	Investointien nettorahavirta	384		-44 027
	Rahoituksen rahavirta
	Lainojen nostot			340
	Lainojen takaisinmaksut	-14 055		-15 115
	Konsernirahoituksen muutos	-69 603		99 690
	Konserniavustus	1 451		-1 669
	Maksetut osingot			-7
	Maksullinen osakeanti			20 321
	Omien osakkeiden hankinta			-504
	Rahoituksen nettorahavirta	-82 207		103 055
	Rahavarojen muutos (+/-)	-73 194		46 773
	Rahavarat tilikauden alussa	103 515		56 742
	Rahavarat tilikauden lopussa	30 321		103 515

 

 

	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT			1 000 EUR
	Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät
	Vaihto-omaisuus on arvostettu muuttuvaan hankintamenoonsa noudattaen FIFO-periaatetta sekä KPL 5 luvun 6 § 1 momentin mukaista alimman arvon periaatetta.
	Kuluva käyttöomaisuus on arvostettu muuttuvaan hankintamenoonsa ja siitä tehdään poistot ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti.
	Poistoperusteet
	Koneet ja kalusto		3 - 5 v. tasapoisto
	Aineettomat oikeudet		3 - 5 v. tasapoisto
	Muut pitkävaikutteiset menot		3 v. tasapoisto
	Poistoperusteissa ei muutoksia.
	Liikevaihto toimialoittain	2021		2020
	Konsernin sisäiset palveluveloitukset	9 222		9 144
	Muu liikevaihto, konsernin sisäinen	15		113
	Muu liikevaihto, konsernin ulkopuolinen	15		9
	Yhteensä	9 253		9 266
	Tilintarkastajalle maksetut palkkiot:	2021		2020
	Lakisääteinen tilintarkastus	64		127
	Todistukset ja lausunnot	2
	Veroneuvonta	1		5
	Muut palvelut	9		13
	Yhteensä	78		145
	Rahoitustuotot- ja kulut	2021		2020
	Osinkotuotot konserniyrityksiltä	25		0
	Korkotuotot konserniyrityksiltä	513		462
	Korkotuotot muilta	16		173
	Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista	-17 346		0
	Korkokulut konserniveloista	-4		-7
	Korkokulut muilta	-1 462		-1 971
	Muut rahoituskulut	-216		-1 408
	Yhteensä	-18 473		-2 751
	Tuloverot	2021		2020
	Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot			0
	Yhteensä			0
	Aineettomat oikeudet	2021		2020
	Hankintameno 1.1	1 265		1 256
	Lisäykset	0		9
	Hankintameno 31.12.	1 265		1 265
	Kertyneet poistot 1.1.	-995		-731
	Poistot	-210		-264
	Kertyneet poistot 31.12.	-1 204		-995
	Kirjanpitoarvo 1.1.	271		526
	Kirjanpitoarvo 31.12.	61		271
	Muut pitkävaikutteiset menot	2021		2020
	Hankintameno 1.1	3 080		1 722
	Lisäykset	143		1 357
	Hankintameno 31.12.	3 223		3 080
	Kertyneet poistot 1.1.	-1 325		-738
	Poistot	-679		-587
	Kertyneet poistot 31.12.	-2 005		-1 325
	Kirjanpitoarvo 1.1.	1 754		984
	Kirjanpitoarvo 31.12.	1 218		1 754
	Ennakkomaksut aineettomista hyödykkeistä	2021		2020
	Hankintameno 1.1	0		771
	Lisäykset	231		0
	Vähennykset	0		-771
	Hankintameno 31.12.	231		0
	Kirjanpitoarvo 1.1.	0		771
	Kirjanpitoarvo 31.12.	231		0
	Koneet ja kalusto	2021		2020
	Hankintameno 1.1	1 264		1 256
	Lisäykset	1		8
	Hankintameno 31.12.	1 265		1 264
	Kertyneet poistot 1.1.	-1 127		-855
	Poistot	-129		-272
	Kertyneet poistot 31.12.	-1 256		-1 127
	Kirjanpitoarvo 1.1.	136		400
	Kirjanpitoarvo 31.12.	9		136
	Muut aineelliset hyödykkeet	2021		2020
	Hankintameno 1.1	1		1
	Hankintameno 31.12.	1		1
	Kirjanpitoarvo 1.1.	1		1
	Kirjanpitoarvo 31.12.	1		1
	Sijoitukset	2021		2020
	Hankintameno 1.1	82 550		81 692
	Lisäykset	1 951		858
	Hankintameno 31.12.	84 501		82 550
	Kertyneet arvonalentumiset 1.1.	-95		-95
	Arvonalentumiset	-17 346		0
	Kertyneet arvonalentumiset 31.12.	-17 441		-95
	Kirjanpitoarvo 1.1.	82 454		81 596
	Kirjanpitoarvo 31.12.	67 060		82 454
	Pitkäaikaiset saamiset konserniyrityksiltä	2021		2020
	Lainasaamiset	685		2 691
	Yhteensä	685		2 691
	Lyhytaikaiset saamiset konserniyrityksiltä	2021		2020
	Myyntisaamiset	15		179
	Lainasaamiset	24		424
	Muut saamiset	509		1 826
	Konsernilimiitti	27 458		5 343
	Yhteensä	28 005		7 772
	Siirtosaataviin ja muihin menoennakoihin sisältyvät olennaiset erät	2021		2020
	Muut siirtosaamiset	228		183
	Yhteensä	228		183
		2021		2020
	Osakepääoma 1.1	100		100
	Osakepääoma 31.12	100		100
	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	91 655		71 335
	Osakeanti			20 321
	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	91 655		91 655
	Tulos edellisiltä tilikausilta 1.1	-3 126		-2 516
	Edellisen tilikauden tulos	-1 965		-99
	Osingonjako			-7
	Omien osakkeiden hankinta			-504
	Voitto/tappio edellisiltä tilikausilta 31.12	-5 091		-3 126
	Tilikauden voitto / tappio	-19 315		-1 965
	Oma pääoma yhteensä	67 350		86 664
	Laskelma jakokelpoisen oman pääoman määrästä	2021		2020
	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	91 655		91 655
	Edellisten vuosien voittovarat	-5 091		-3 126
	Tilikauden voitto/tappio	-19 315		-1 965
	Yhteensä	67 250		86 564
	Velat konserniyrityksille	2021		2020
	Ostovelat	11		1
	Konsernilimiitti	33 936		81 425
	Yhteensä	33 948		81 426
	Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät	2021		2020
	Lomapalkkavelat	475		446
	Palkkojen sivukuluvelat	205		183
	Korkovelat	114		265
	Yhteensä	794		894
	Vakuudet ja vastuusitoumukset	2021		2020
	Velat, joiden vakuudeksi on annettu omaisuutta
	Rahalaitoslainat	25 137		39 000
	Yhteensä	25 137		39 000
	Vakuudet
	Pantit	32 741		42 741
	Työaikaiset takaukset	3 049		0
	Omavelkaiset takaukset	214		214
	Yhteensä	36 004		42 955
	Luottolimiittien määrä
	Käytettävissä olevat luottolimiitit	25 149		39 003
	Käytössä olevat luottolimiitit	25 149		39 003
	Luottolimiittejä nostamatta	0		0
	Käytettävissä olevat takauslimiitit	105 451		104 490
	Käytössä olevat takauslimiitit	98 573		90 688
	Takauslimiittejä nostamatta	6 878		13 802
	Muiden konserniyhtiöiden puolesta annetut vakuudet
	Annetut takaukset ja muut sitoumukset	10 339		36 174
	Taseeseen sisältymättömät leasingvuokrasopimukset
	Erääntyy 12kk aikana	37		38
	Erääntyy > 12kk	31		48
	Yhteensä	69		87
	Vuokravastuut
	Toimitilavuokrat, erääntyy 12 kk aikana	1 116		907
	Toimitilavuokrat erääntyy > 12kk	1 593		1 992
	Yhteensä	2 710		2 899
	Yhtiön henkilökunta keskimäärin tilikaudella	2021		2020
	Toimihenkilöitä	63		69
	Yhteensä	63		69
	Toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenien palkat on eritelty konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohdassa ”Lähipiiritapahtumat”.

 

 

	HALLITUKSEN ESITYS VOITTOVAROJEN KÄYTÖSTÄ
	Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 67 249 763,65 euroa, josta tilikauden tuloksen osuus on -19 314 695,05 euroa.
	Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 1.1.-31.12.2021 vahvistettavan taseen perusteella ei jaeta osinkoa.
	TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET
	Vantaalla 16.2.2022
	Hannu Lehto, hallituksen puheenjohtaja	Anne Korkiakoski, hallituksen jäsen
	Seppo Laine, hallituksen jäsen	Raimo Lehtiö, hallituksen jäsen
	Jani Nokkanen, hallituksen jäsen	Helena Säteri, hallituksen jäsen
	Juuso Hietanen, toimitusjohtaja
	TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ
	Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
	Oulu 16.2.2022
	KPMG Oy Ab
	Tilintarkastusyhteisö
	Pekka Alatalo, KHT

 

 

iso4217:EUR xbrli:shares iso4217:EUR xbrli:shares 743700YEHY9I3ZDHNX66 2021-01-012021-12-31 743700YEHY9I3ZDHNX66 2021-12-31 743700YEHY9I3ZDHNX66 2020-12-31 743700YEHY9I3ZDHNX66 2020-12-31 ifrs-full:IssuedCapitalMember 743700YEHY9I3ZDHNX66 2020-12-31 lehto:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember 743700YEHY9I3ZDHNX66 2020-12-31 ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember 743700YEHY9I3ZDHNX66 2020-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 743700YEHY9I3ZDHNX66 2020-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 743700YEHY9I3ZDHNX66 2020-12-31 ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember 743700YEHY9I3ZDHNX66 2021-01-012021-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 743700YEHY9I3ZDHNX66 2021-01-012021-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 743700YEHY9I3ZDHNX66 2021-01-012021-12-31 ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember 743700YEHY9I3ZDHNX66 2021-01-012021-12-31 ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember 743700YEHY9I3ZDHNX66 2021-12-31 ifrs-full:IssuedCapitalMember 743700YEHY9I3ZDHNX66 2021-12-31 lehto:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember 743700YEHY9I3ZDHNX66 2021-12-31 ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember 743700YEHY9I3ZDHNX66 2021-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 743700YEHY9I3ZDHNX66 2021-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 743700YEHY9I3ZDHNX66 2021-12-31 ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember 743700YEHY9I3ZDHNX66 2020-01-012020-12-31 743700YEHY9I3ZDHNX66 2019-12-31 743700YEHY9I3ZDHNX66 2019-12-31 ifrs-full:IssuedCapitalMember 743700YEHY9I3ZDHNX66 2019-12-31 lehto:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember 743700YEHY9I3ZDHNX66 2019-12-31 ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember 743700YEHY9I3ZDHNX66 2019-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 743700YEHY9I3ZDHNX66 2019-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 743700YEHY9I3ZDHNX66 2019-12-31 ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember 743700YEHY9I3ZDHNX66 2020-01-012020-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 743700YEHY9I3ZDHNX66 2020-01-012020-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 743700YEHY9I3ZDHNX66 2020-01-012020-12-31 ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember 743700YEHY9I3ZDHNX66 2020-01-012020-12-31 ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember 743700YEHY9I3ZDHNX66 2020-01-012020-12-31 lehto:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember