Vastuullisuusraportti 2022

Liiketoimintamalli

Lehto on paremman huomisen edellärakentaja. Meitä ajaa tarve olla edellä aikaamme, uudistaa rakennusalaa ja tuottaa sitä kautta arvoa eli parempaa huomista asiakkaillemme: laadukasta, kohtuuhintaista, nopeaa ja ekologista rakentamista. Luomme nerokkaita koteja, menestyviä toimitiloja, toimivia hoivatiloja ja kouluja. Keskeisiä tuottavuutta lisääviä kilpailuetutekijöitä ovat suunnittelun johtaminen, toistettavat ratkaisut, teollinen valmistaminen ja digitaalisuuden hyödyntäminen. Lehdon tavoitteena on rakentaa tehokkaasti resursseja säästäen, ja vähentää rakentamisessa syntyvää materiaalihukkaa.

Liiketoimintaa harjoitetaan kahdella palvelualueella: Asunnoilla ja Toimitiloilla. Lehdolla oli vuonna 2022 tehtaita neljällä paikkakunnalla. Tehtailla rakennettiin suurkattoelementtejä, seinäelementtejä, kylpyhuone- ja keittiömoduuleja, huoneistomoduuleja, talotekniikkakeskuksia, saneerauselementtejä, ovia ja ikkunoita sekä kalusteita. Suurimmat yksiköt sijaitsevat Oulaisissa ja Hartolassa. Kaikki tehtaat sijaitsevat Suomessa. Suurin osa alihankinnoista tehdään Suomesta sekä Euroopan unionin alueelta.

Tehokkaan tehdasrakentamisen ansiosta Lehto Group pystyy alentamaan rakennus- ja asumiskustannuksia ja tarjoamaan ihmisille kohtuuhintaisia asuntoja myös kasvukeskuksissa hyvien kulkuyhteyksien varrella. Vuonna 2022 valmistui 1392 uutta asuntoa ja 14 uutta toimitilakohdetta.

Vuoden 2022 aikana Lehdolla työskenteli keskimäärin 860 henkilöä. Henkilöstömäärä laski 183 henkilöllä pitkälti liiketoimintaympäristön muutoksista ja putkiremonttiliiketoiminnan myynnistä johtuen, kokonaisvaihtuvuus oli 26,1 % (2021: 23,6 %). Vuoden lopussa aktiivisia työsuhteita oli 664. Näistä miehiä oli 541 (81,5 %) ja naisia 123 (18,5 %). Työntekijöiden osuus koko henkilöstöstä (278/41,9 %) väheni hieman suhteessa toimihenkilöiden määrään (386/58,1 %). Vakituisia työsuhteita oli 650 (97,9 %). Määräaikaisissa työsuhteissa (14/2,1 %) keskeisimmät perusteet olivat opiskeluun kuulunut harjoittelu, projektityö tai muu sovittu määräaikainen työtehtävä tai sijaisuus.

Kohokohtia vuodelta 2022

Tavoittelemme noin 15 %
energiansäästöä työmaillamme

Astetta alemmas on valtionhallinnon yhteinen energiansäästökampanja, jossa myös Lehto on mukana. Pyrimme erilaisin toimin kehittämään erityisesti rakentamiseen liittyviä lämmitys- ja valaistuskäytäntöjä energiatehokkaammiksi. Välitämme tietoa hyvistä energiansäästökäytännöistä ja parannamme energiankulutuksen seurantaa. Jokaiselle Lehdon työmaalle on nimitetty energiavastaavat. Tavoittelemme noin 15 %:n energiansäästöä rakennustyömaillamme. Toimistoilla puolestaan suosimme etäpalavereja matkustamisen sijaan. Pyrimme tarjoamaan myös asiakkaillemme energiatehokkaammin ratkaisuin toteutettavia rakennuksia.

Sosiaalinen vastuu osana Sarkolan koulun hanketta

Kouvolan kaupungin Sarkolan koulun hankkeessa vastuullisuuden ja sosiaalisen vastuun teemaa kunnioitettiin urakkasopimuksen työllisyysehdolla, jonka mukaan kaksi kouvolalaista pitkäaikaistyötöntä työllistettiin rakentamisen aikana. Koulu valmistui opetuskäyttöön syksyllä 2022.

Sähköautot yleistyneet työsuhdeautoina

Nykyisin yhä useampi lehtolainen valitsee työsuhdeautokseen ekologisen sähköauton. Muutosta tuettiin muun muassa linjaamalla uudelleen työsuhdeautoihin liittyvää politiikkaa.

Lehto mukana Puupäivillä 2022

Puuinfon valtakunnallinen ja vuosittain järjestettävä Puupäivä kokoaa yhteen satoja teollisuuden ja kaupan sekä kunta- ja rakennusalan ammattilaisia ja päättäjiä. Vuoden 2022 Puupäivässä yhtenä puhujana oli Lehdon Asunnot-palvelualueen johtaja Tero Karislahti, joka alusti aiheesta ”Puukerrostalorakentamisen mahdollisuudet markkinassa”. Voit tutustua Teron ajatuksiin puurakentamisen positiivisesta kehästä blogitekstistä.

Lehto mukana Green Building Week -kampanjoinnissa

Kansainvälinen World Green Building Week on maapallomme laajin kampanja kestävän rakennetun ympäristön puolesta. Kampanjan järjestää vuosittain World Green Building Council, jonka jäsen myös Lehto on. Tästä syystä kampanjoimme syksyllä 2022 mm. oikeudesta kohtuuhintaiseen ja terveelliseen asumiseen liittyen. #BuildingforEveryone - kampanjateemassa huomioitiin myös seuraavat sukupolvet: kaiken mitä nyt suunnittelemme, tuotamme tai rakennamme, on tehtävä heitä ajatellen – oltava tulevaisuuden kestävää.

Valmistunut Espoon Keisari näyte ekologisesta puurakentamisesta

As. Oy Espoon Keisari on toimiva yhdistelmä suomalaista puutaloperinnettä sekä edelläkäyvää rivitaloarkkitehtuuria. Asuntojen suunnittelussa ja materiaalivalinnoissa painottuu puu, luonnonläheisyys ja modernisuus. Lue lisää >>>

Lehto Group ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteet

Lehto pyrkii toimimaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteita tukien. Seuraavassa on kuvattu alatavoitteittain, miten Lehdon toiminta linkittyy YK:n tavoitteisiin.

Erityisesti alatavoitteet 8.2, 8.4 ja 8.8

Lehto haluaa olla paremman huomisen edellärakentaja ja rakennusalan innovatiivinen uudistaja. Rakennusalan uudistamisessa ja tuottavuuden parantamisessa keskeisiä työkaluja Lehdolla ovat suunnittelun johtaminen, teollinen valmistus sekä digitalisaation hyödyntäminen. Muun muassa modulaarisen rakentamisen innovaatioiden hyödyntämisen kautta Lehto pyrkii tekemään rakentamisesta kohtuuhintaisempaa, laadukkaampaa, nopeampaa ja ekologisempaa.

Lehdolla tähdätään resurssitehokkaampaan toimintaan niin teollisen valmistuksen kautta kuin muidenkin toimien kautta. Rakentamiseen liittyy ympäristövaikutuksia myös rakennustuotteiden valmistukseen liittyvän arvoketjun aikana sekä rakennusten käyttövaiheessa, joihin voidaan vaikuttaa mm. hankintojen kautta. Energiatehokkailla ratkaisuilla vähennetään rakennusten käyttövaiheen energiankulutusta.

Lehto pyrkii aktiivisesti varmistamaan, että työympäristö on työntekijöille viihtyisä ja turvallinen. Työtapaturmien ehkäisy on tärkeäksi priorisoitu asia. Työympäristön tilaa seurataan säännöllisesti henkilöstötutkimuksin. Työsuhteet ovat pääasiassa toistaiseksi voimassa olevia. Lehto tarjoaa työntekijöilleen lakisääteistä tasoa laajempia työterveyspalveluita sekä mm. vapaa-ajan tapaturmavakuutusta. Lehdolla on uralupaus opiskelijoille.

Erityisesti alatavoitteet 9.1, 9.2 ja 9.4

Lehto pyrkii tuottamaan edullisempaa asumista uusissa kerrostaloissa ja sitä kautta mahdollistamaan laadukkaassa uudessa asunnossa asumisen kasvavilla kaupunkialueilla myös monelle sellaiselle ihmiselle, jolla ei ole varaa kalliimpien hintaluokkien uusiin asuntoihin.

Lehto hyödyntää teollista esivalmistusta rakentamisessaan, ja pyrkii tehtaillaan kestävään tuotantoon. Lehto työllistää ihmisiä omilla tehtaillaan, työmaillaan ja toimistoillaan, sekä myös välillisesti muilta yrityksiltä ostettujen tuotteiden ja palveluiden kautta.

Lehdon toiminnassa pyritään jatkuvaan parantamiseen resurssien käytössä. Tuotantoprosesseja pyritään kehittämään tehokkaammiksi ja vähentämään samalla toiminnan haitallisia ympäristövaikutuksia.

Erityisesti alatavoitteet 11.1, 11.3 ja 11.6.

Lehto pyrkii mahdollistamaan turvallisessa ja edullisemmassa asunnossa asumisen myös monelle sellaiselle ihmiselle, jolla ei ole varaa kaupunkien kalliimpien hintaluokkien uusiin asuntoihin.

Lehdon toiminta painottuu erityisesti kaupungistuviin alueisiin. Asuntorakentamista suunnataan erityisesti joukkoliikenneyhteyksien äärellä oleviin sijainteihin.

Lehdolla pyritään ehkäisemään jätteiden syntyä. Lajittelematta jäävän jätteen määrää ja osuutta pyritään vähentämään.

Erityisesti alatavoitteet 12.2, 12.5. ja 12.6

Lehto pyrkii kestävämpään luonnonvarojen käyttöön ja tehokkaaseen toimintaan mm. hukan eliminoinnin kautta sekä pyrkimällä hyödyntämään uusiutuvia raaka-aineita, kuten puuta.

Rakennusala on keskeinen jätteiden tuottaja Suomessa. Lehdon omien jätteiden lisäksi Lehdolla on mahdollisuuksia vaikuttaa myös alihankkijoidensa jätteisiin työmailla. Lehdolla pyritään tulevina vuosina aktiivisesti lisäämään jätteiden lajittelua ja edistämään lisää kiertotaloutta. Lehto edistää myös asiakkaiden mahdollisuutta tietää rakennushankkeisiin liittyvistä ympäristövaikutuksista mm. raportoimalla monista kestävyyttä koskevista asioista.

Erityisesti alatavoitteet 13.1, 13.2. ja 13.3.

Lehto pyrkii olemaan edelläkävijä rakennusalan muuttamisessa ilmastokestävämmäksi. Tähän pyritään mm. toimin, joilla vähennetään rakentamiseen liittyviä hiilijalanjälkiä, pyrkimällä kasvattamaan positiivisia ilmastovaikutuksia sekä tähtäämällä siihen, että asiakkailla tilojen käyttövaiheen ilmastovaikutukset vähenisivät muun muassa rakennusten energiatehokkaiden ratkaisujen kautta.

Erityisesti alatavoitteet 16.5 ja 16.6.

Lehto noudattaa hyvää hallintotapaa ja edellyttää myös yhteistyökumppaniensa toimivan Reilun Pelin Säännöissä ilmaistujen eettisten toimintaohjeiden mukaisesti. Lehto ei hyväksy lahjontaa eikä korruptiota. Lehto pyrkii tehokkaaseen ja vastuulliseen toimintaan.

Vastuullisuuden johtaminen ja raportointi

Vastuullisuus on yksi Lehdon toimintaa ohjaavista arvoista. Lehdon tavoitteena on rakentaa tehokkaasti energiaa ja resursseja säästäen, vähentää rakentamisessa syntyvää materiaalihukkaa sekä olla hyvä ja reilu työnantaja. Rakennustoimialalla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä, siihen sopeutumisessa sekä myös uusiutumattomien luonnonvarojen käytön pienentämisessä. Lehdon tavoitteena on yhdistää fiksu ja kestävä rakentaminen digitaalisuuden etuja hyödyntäen. Lehto kehittää muun muassa puurakentamisen ratkaisuja, joissa hyödynnetään perinteistä rakentamista resurssitehokkaampaa ja ekologisempaa tehdastuotantoa.

Lehto Groupin ympäristöasioista vastaa aina viime kädessä toimitusjohtaja. Käytännön ympäristöasioista vastaavat rakentamisen osalta palvelualueiden johtajat, tehdastuotannon osalta tehdastuotannon johtaja ja keskitettyjen hankintojen osalta konsernin hankintajohtaja. Henkilöstöön liittyvistä käytännön vastuullisuusasioista vastaa henkilöstöjohtaja. Vastuullisuuden avainmittarien kehitystä seurataan johtoryhmässä. Vastuullisuusasioita käsitellään johtoryhmissä osana normaalia liiketoiminnan johtamista ja kehittämistä.

Lehto on jäsenenä Green Building Council Finland -yhteistyöverkostossa ja on halunnut myös sillä tavalla olla edistämässä kestäviä rakentamisen ratkaisuja. Green Building Council Finlandissa Lehto oli vuonna 2022 mukana toimikuntien Rakentaminen ja Viestintä -toimikuntien toiminnassa.

Lehto Groupin vastuullisuutta seurataan kolmen teeman alla, jotka seuraavat ESG-tyyppistä jaottelua (ympäristö, sosiaaliset asiat ja hallinto). Lehdolla seurattavat teemat ovat vastuullinen rakentaminen, henkilöstön hyvinvointi ja liiketapojen vastuullisuus.

Lehto Group raportoi ulkoisille sidosryhmille vastuullisuudesta vuosiraportoinnin yhteydessä ja noudattaa raportoinnissaan kirjanpitolainsäädännön vaatimuksia muiden kuin taloudellisten tietojen selvityksen antamisesta. Tässä raportissa kirjanpitolaissa vaaditut asiat käsitellään seuraavissa kohdissa:

Kirjanpitolain vaatimus	Sijainti tässä raportissa
Liiketoimintamallin kuvaus	Vastuullisuusasiat Lehto Group Oyj:ssä
Ympäristöasiat	Vastuullinen rakentaminen
Henkilöstöasiat	Henkilöstön hyvinvointi
Sosiaalinen vastuu	Henkilöstön hyvinvointi
Korruption vastainen toiminta	Liiketapojen vastuullisuus
Ihmisoikeudet	Liiketapojen vastuullisuus, Henkilöstön hyvinvointi

Vastuullinen rakentaminen

Rakentamisella on ympäristövaikutuksia paitsi rakentamisen aikana, myös välillisesti rakentamisessa käytettyjen rakennustuotteiden valmistuksen ja käyttövaiheen ympäristövaikutusten kautta. Lehto pyrkii huomioimaan toiminnassaan niin ympäristön, talouden kuin sosiaalisen vastuunkin (ks. osiot Henkilöstön hyvinvointi sekä Liiketapojen vastuullisuus). Tavoite ympäristöhaittojen vähentämisestä merkitsee käytännössä muun muassa pyrkimystä tehdä elinkaariperspektiivissä tarkasteltuna rakenteista ja rakennuksista vähähiilisempiä sekä materiaali- ja energiatehokkaita.

Lehto Groupin toiminnassa merkittävimpien ympäristöriskien arvioidaan liittyvän ympäristövahinkoihin ja -onnettomuuksiin, ilmastoon sekä luonnonvarojen käyttöön. Lehto Group ja sen alihankkijat käsittelevät rakennus- ja purkutyömaillaan haitallisia aineita, kuten esimerkiksi jäähdytysaineita, öljyä, liuottimia, asbestia sekä muita materiaaleja, jotka ympäristöön päästessään voivat aiheuttaa ympäristön pilaantumista. Ympäristövahinkoa voisi aiheutua esimerkiksi haitallisten aineiden käsittelyssä tai loppusijoituksessa tapahtuneiden virheiden tai laiminlyöntien seurauksena. Lehto pyrkii kaikessa toiminnassaan varmistamaan, että toiminta on voimassa olevan ympäristölainsäädännön mukaista. Tehtaille ja työmaille on kehitetty käytäntöjä, ohjeistuksia ja suunnitelmia, jotka tukevat ympäristöriskien hallinnassa.

Globaalit ympäristöhaasteet

Viime vuosina erityisesti esillä pidettyjä globaaleja ympäristöhaasteita ovat olleet ilmastonmuutos, luonnonvarojen liikakulutus sekä luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen eli luontokato. Nämä ovat yhteydessä myös toisiinsa, sillä ilmastonmuutos ja luonnonvarojen liikakäyttö voivat esimerkiksi voimistaa luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä. YK:n biodiversiteettisopimuksen yhteydessä keskeisiksi teemoiksi luontokadon ehkäisyn kannalta on tunnistettu

ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen,
ilmastonmuutoksen hillitseminen,
toimet saasteisiin,
vieraslajien leviämiseen ja ylikulutukseen liittyen,
kestävämpi tuotteiden ja palveluiden tuotanto,
sekä kulutuksen ja jätteiden vähentäminen.

Suomessa jo kaavoituksen yhteydessä viranomaiset pyrkivät huomioimaan mm. uhanalaisten eläinten ja kasvien suojeluun liittyviä tarpeita.

Lehto voi osaltaan toimillaan vaikuttaa niin luonnonvarojen kulutukseen, ilmastonmuutoksen hillintään ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, kestävämpään tuotteiden ja palveluiden tuotantoon kuin jätteiden vähentämiseen ja niihin liittyvän kiertotalouden edistämiseenkin.

Ilmastonmuutos

Tilastokeskuksen julkaiseman Kasvihuonekaasujen inventaarion mukaan vuosittaisista kasvihuonekaasupäästöistä lähes kolme neljäsosaa on Suomessa aiheutunut energian tuotannosta ja kulutuksesta. Rakennukset ovat merkittävä energiankäyttäjä. Muun muassa ympäristöministeriön hyödyntämän arvion mukaan rakennettu ympäristö aiheuttaa noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä, kun välillisetkin päästöt huomioidaan. Rakennusten päästöjä arvioidaan usein elinkaarinäkökulmasta hiilijalanjälkinä, jonka määrittämisessä huomioidaan niin rakennusmateriaalien valmistuksen, rakentamisen, rakennusten käyttövaiheen kuin purkamisiinkin liittyvät päästöt. Rakennetun ympäristön päästöinä on huomioitu myös mm. rakennuksissa käytetyn energian johdosta energiantuotannossa aiheutuneiden päästöjen osuus. Sekä valtio että useat kunnat ovat tekemässä toimenpiteitä, joilla pyritään edistämään vähähiilisempää rakentamista.

Lehdon ilmastoriskit

Lehdon ilmastoriskeihin voidaan katsoa kuuluvaksi mm. lisääntyneet tulvariskit, lämpökuormituksissa tapahtuvat muutokset sekä sään ääriolosuhteet, jotka voivat vaikuttaa työmaiden ja tehtaiden toimintakykyyn. Ilmastoasiaan liittyviä riskejä ovat myös poliittiset riskit, kuten mahdollisesti nopealla varautumisajalla toteutettavat lakimuutokset, energian ja raaka-aineiden sekä kuljetusten hinnanmuutokset mahdollisesti muuttuvien päästövaatimusten tai ilmastovaikutuksiin kytköksissä olevan verotuksen myötä sekä muutokset asiakkaiden, rahoittajien tai sidosryhmien käyttäytymisessä ilmastoon liittyvin perustein. Eräänlaisena ilmastoon liittyvänä riskinä voidaan nähdä myös rakennushankkeiden kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmiin kohdistettavat muutokset, mikäli muutokset vaikuttavat siihen, millaisten rakennusten rakentamista päästölaskenta käytännössä edistää. Asiaan liittyen on Suomessa ollut valmisteilla uutta lainsäädäntöä. Ilmastonäkökohdat voivat heijastua myös esimerkiksi kaavoituksessa tehtäviin ratkaisuihin.

Ilmastonmuutoksen hillintä

Lehdon kannalta ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyy myös positiivisia liiketoimintamahdollisuuksia. Lehdon tapa rakentaa yhtenäistetyillä teknisillä ratkaisuilla ja toimintatavoilla tähtää resurssiviisaampiin ratkaisuihin ja esimerkiksi rakennusmateriaaleihin liittyvän hukan vähentämiseen. Tehtailla tapahtuva esivalmistus on mahdollistanut esimerkiksi määrämittaisten rakennustuotteiden laajamittaisemman hyödyntämisen sekä logistiikankin tehokkuuden kehittämistä. Sisätiloissa tapahtuvassa tehdastuotannossa myös kiertotaloudellisia periaatteita on mahdollista soveltaa, jota on käytännössä sovellettu esimerkiksi eräiden rakennusmateriaalien ylijäämäpalojen palauttamisina takaisin materiaalivalmistajalle materiaalina uudelleen hyödyntämistä varten. Materiaalien uusiokäyttöä edistävin toimin voidaan osaltaan vähentää luonnonvarojen käyttöä. Puupohjaiset materiaalit, kuten Lehdon puukerrostaloissa käytetty puu, voivat toimia hiilivarastoina. Luonnonvarojen käytön tarvetta käyttövaiheessa voidaan vähentää muun muassa tekemällä rakennuksista energiatehokkaita.

Kehitys vuonna 2022

Vuonna 2022 pyrittiin parantamaan jätteiden lajittelua ja kierrätystä. Sekä rakennus- ja purkujätteiden lajittelu- että kierrätysasteet nousivat edeltäviin vuosiin nähden. Jätetunnuslukuihin ei ole luettu mukaan pilaantuneiden maa-ainesten massoja. Osalla tonteista on tontin aiemman historian seurauksena pilaantuneita maa-aineksia.

Lehto pyrki tekemään energiansäästötoimenpiteitä kaikilla palvelualueillaan ja osallistui valtakunnalliseen Astetta alemmas -energiansäästökampanjaan, joka käynnistyi syksyllä 2022. Lehdon omassa käytössä olevia tiloja vähennettiin vuoden 2022 aikana useilla paikkakunnilla. Tilankäyttöä voitiin tehostaa työkannan ja henkilöstömäärän muuttuessa.

Lehto ilmoittautui mukaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen liittyvään Building Life -aloitteeseen, jossa tähdätään toimintaan kohti hiilineutraalia rakennettua ympäristöä 2035. Lehto oli mukana myös hiilijalanjäljen vähentämistä ja elinkaarikustannusten pienentämistä edistämään pyrkivässä Ilmastoindikaattori -hankkeessa. Vuonna 2022 osasta Lehdon rakennushankkeita laadittiin kasvihuonekaasupäästölaskelmia. Niissä tarkasteltiin sekä tuotesidonnaisia että käyttövaiheen päästöjä.

Henkilöstön hyvinvointi

Henkilöstö on Lehto Groupin strategian perusta ja voimavara. Siksi Lehdon tavoitteena on varmistaa henkilöstölle sujuva arki, luoda yleistä viihtyvyyttä ja toiminnan selkeyttä sekä näin luoda jokaiselle lehtolaiselle mahdollisimman hyvä työpaikkakokemus.

Yrityksen strategiaan perustuvilla henkilöstön kehittämis- sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmalla huomioidaan konsernin toiminnassa tapahtuvia muutoksia, joilla on vaikutusta henkilöstön rakenteeseen, määrään ja ammatilliseen osaamiseen.

Rakennusalan suhdannevaihtelu työvoiman tarpeessa näkyi sekä käynnissä olevien projektien että henkilöstön määrässä vuonna 2022. Suhdanteista johtuvaa työvoiman vähentämistä toimintavuoden aikana tehtiin sekä lomauttamalla että työsuhteita päättämällä. Rekrytointien painopiste oli selkeästi korvaavissa rekrytoinneissa. Edellisestä johtuen vaihtelu henkilöstön kokonaismäärässä oli aikaisempiin vuosiin verrattuna voimakkaampaa; kuukaudesta riippuen Lehdolla työskenteli 664–921 henkilöä. Henkilöstön määrää laski myös Remonttipartio Oy:n myynti kesäkuussa 2022

Lehdolla toteutettiin henkilöstön pulssikysely elo-syyskuun vaihteessa. Kysely oli jatkumoa vuosina 2021 tehdylle henkilöstötutkimukselle sekä pulssikyselyille. Kyselyn tuloksista nousi esiin henkilöstön hyvä työvire ja yhteistyön paraneminen konsernin eri toimintojen välillä.

Koronapandemia

Vuoden 2022 aikana helpottanut koronapandemiatilannetta hallittiin jatkuvasti Intrassa julkaistun Koronasivuston avulla sekä työturvallisuustoimintaan liittyvien työmaakirjeiden kautta. Toimistojen ohjeistuksesta on vastannut HR ja työmaiden ohjeistuksesta työturvallisuusorganisaatio. Kokonaisuutta on koordinoinut HR-johto.

Vuonna 2022 jatkettiin jo edellisenä vuonna aloitettua hybridityöskentelyä kaikilla toimistoilla. Ohjeistus korostaa tiimikohtaista etä-/lähityön mahdollisuuksien ja tarpeiden arviointia. Toimintamallin ydin on viikoittaisessa 2–3 päivän etätyö- / 2–3 päivän lähityörytmissä sekä tiimikohtaisessa mahdollisuudessa reagoida muuttuviin olosuhteisiin.

Työturvallisuuden kehittäminen keskiössä

Yksi Lehto Groupin vastuullisuuden avainmittareista ja tärkein henkilöstöasioihin, sosiaaliseen vastuuseen ja ihmisoikeuksiin liittyvä mittari on tapaturmataajuus. Lehto Groupissa työturvallisuus nostettiin erityiseksi painopistealueeksi vuonna 2017 ja työtä turvallisuuden edistämiseksi on jatkettu.

Lehdolla työskentelee kolme työturvallisuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen täysiaikaisesti keskittyvää henkilöä. Konsernin tavoitteena on, että jokainen päivä on tapaturmaton päivä ja työmaat ja tehtaat ovat siistit ja turvalliset. Vuonna 2022 koko konsernin tapaturmataajuus oli 15 (LTI1-indeksi) (2021: 15). Vuodesta 2018 alkaen tapaturmataajuutta on mitattu LTI1-indeksillä (yli päivän poissaoloon johtaneet tapaturmat miljoonaa työtuntia kohden) ja tunnusluku raportoidaan vuosiraportoinnin yhteydessä.

Yhtiössä on linjattu, että kaikilla tuotannon kanssa tekemisissä olevilla henkilöillä täytyy olla voimassa oleva työturvallisuuskortti. Lisäksi konserni järjestää työsuojelu- ja ensiapukoulutuksia. Ennaltaehkäisevän toiminnan ja koulutusten kautta Lehto Group pyrkii ehkäisemään työtapaturmia ja vaikuttamaan työntekijöiden asenteisiin.

Turvapuistokoulutukset ovat pysyvä osa turvallisuuskulttuurin kehittämistä koko konsernissa. Lehto Group Oyj on Pohjois-Suomen turvapuiston yhteistyökumppani ja vuonna 2022 turvapuistokierrosten lisäksi Lehdon henkilöstölle on järjestetty myös työturvallisuuskorttikoulutuksia turvapuistossa. Turvallisuusasiat ovat olennainen osa myös Työmaatuotannon johtamisen koulutusohjelmaa.

Työturvallisuusasioita nostetaan aktiivisesti työntekijöiden tietoisuuteen työturvallisuuden vuosikellon rytmissä. Jokaiselle kuukaudelle on määritetty oma vuodenaikaan soveltuva teema, johon liittyvää materiaalia jaetaan sähköisten kanavien lisäksi työmaiden taukotiloihin. Samassa yhteydessä raportoidaan myös edellisen kuukauden tapaturmista ja turvallisuustapahtumista. Työmaiden arjen toimintaa ovat myös turvavartit, joissa henkilöstön kanssa käydään läpi läheltä piti -tilanteet ja tapaturmat sekä keskustellaan työmaan siisteyteen liittyvistä asioista.

Lehdon työturvallisuuden periaatteisiin kuuluu, että isommista tapaturmista viestitään aina koko henkilöstölle. Samalla päivitetään kyseiseen tapaturmaan liittyviä turvaohjeistuksia työmaiden ja tehtaiden käyttöön. Jokaisesta sattuneesta tapaturmasta/vaaratilanteesta laaditaan kirjallinen raportti kolmen päivän kuluessa vahinkohetkestä ja kaikki tapaukset käsitellään asianomaisten kanssa. Tapaturmista ja vaaratilanteista pyritään tunnistamaan vahinkoon johtaneet juurisyyt sekä löytämään korjaavat toimenpiteet, jotta vastaavilta vahingoilta vältyttäisiin jatkossa.

Konsernin tapaturmataajuus vuonna 2022

Henkilöstön osaamisen kehittäminen

Lehto Groupin henkilöstön kehittämissuunnitelma perustuu yrityksen strategiaan ja toimii pohjana henkilöstösuunnittelulle sekä luo suuntaviivat konsernin henkilöstön osaamisen ylläpidolle ja kehittämiselle. Lehdolla kehitetään aktiivisesti henkilöstön osaamista ja kannustetaan itsensä kehittämiseen.

Vuoden 2020 keväällä käyttöön otettu nelivaiheinen perehdytys- ja koulutusjärjestelmä (Lehto 0-1-2-3) on saatu vakiinnutettua työkaluksi uusien lehtolaisten perehdyttämisessä. Systemoitu ja vaiheittainen, noin 6 kuukauden mittainen ohjelma tukee uutta työntekijää ja lähiesimiehiä merkittävästi.

Vuonna 2020 käyttöönotetun Toimintakäsikirjaa kehitettiin edelleen ja käytäntöön viemistä jatkettiin.

Johtamisen ja esimieskoulutuksessa jatkettiin kolmella hyväksi koetulla koulutusohjelmalla:

Johtamisen Akatemiat 1A (esimiestyö)
1B (varhainen välittäminen)
Johtamisen Akatemia 2 (keskijohto muutoksen johtajana)

Lehdon Uralupaus on harjoittelijaohjelma, jonka tavoitteena on mm. strategian edellyttämän henkilöstömäärän varmistaminen alan opiskelijoiden avulla Lehto tarjosi vuonna 2022 työpaikan 34 opiskelijalle.

Työterveys Lehdolla

Lehto Groupin työterveyshuollon toimintasuunnitelman tavoitteena on

terveellinen ja turvallinen työympäristö
työhön liittyvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisy
työntekijän työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja
terveyden edistäminen.

Toimintasuunnitelmaan kuuluvat ennaltaehkäisevä työterveyshuolto sekä lakisääteistä laajempi yleislääkäritasoinen, työterveyspainotteinen sairaanhoito. Henkilöstön asiointia työterveyden kanssa on pyritty helpottamaan ja selkeyttämään työterveyshoitajan ja lääkärin puhelin-/applikaatiopalvelulla. Sairauspoissaolo-% vuonna 2022 oli 3,5 % (2021: 2,8 %).

Lehdolla on aikaisemmin käynnistetty toimenpiteet sairauspoissaolojen vähentämiseksi sopeutetun työn keinoin. Hyviä kokemuksia tästä on saatu erityisesti Tehtaiden osalta. Tehtailla myös työnkierrolla ja työpistekohtaisilla ergonomiaohjeilla on havaittu olevan vaikutusta tuki- ja liikuntaelinsairauksien ilmaantuvuuteen. Kaikkia näitä keinoja tullaan jatkamaan ja soveltamista laajentamaan jatkossa.

Henkilöstöasioiden johtaminen ja tunnistetut riskit ja niiden hallinta

Henkilöstöhallinto on konsernitasoinen toiminto, joka tukee, ohjaa ja palvelee liiketoimintayksiköitä nimetyillä HR-business partnereilla. Henkilöstöasioita käsitellään säännöllisesti konsernin ja palvelualueiden johtoryhmissä. Henkilöstöhallinto vastaa konsernissa työsuhdelainsäädännön, henkilöstöpolitiikkojen, paikallisten ohjeiden ja toimintamallien noudattamisesta sekä henkilöstön tasa-arvoisen ja yhdenmukaisen kohtelun toteutumisesta ja konsernin liiketoimintayksiköissä.

Lehto Groupin henkilöstön kehittämis- sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa päivitetään vuosittain ja ne toimivat osana henkilöstöön liittyvää suunnittelua. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta seurataan sukupuolijakauman, ikäjakauman ja henkilöstön alueellisen jakauman kautta.

Vuonna 2022 naisten osuus henkilöstöstä oli 18,5 % (2021: 15,7 %), johtoryhmästä 0 % (2021: 0 %) ja hallituksesta 40 % (2021: 40 %). Henkilöstön ikäjakauma on kuvattu oheisessa taulukossa:

Henkilöstön ikäjakauma

Alle 30 v	19,6 %
30-39 v	35,7 %
40-49 v	19,0 %
Yli 50 v	25,7 %

Lehto pitää tärkeänä osana vastuullista työnantajatoimintaa sitä, että se työllistää ihmisiä laajasti ympäri Suomea, myös muuallakin kuin kasvukeskuksissa. Yhtiön toimipaikkojen maantieteellinen sijainti vuonna 2022 näkyy oheisesta kuvasta.

Toimistotyössä käyttöön otetun hybridimallin ja henkilöstön vähenemisen johdosta lähes kaikilla paikkakunnilla toimistotiloja pienettiin vuoden 2022 aikana.

Vastuullisuusriskit

Henkilöstöön, sosiaaliseen vastuuseen ja ihmisoikeuksiin liittyviksi mahdollisiksi vastuullisuusriskeiksi on tunnistettu tapaturmat, työssä uupuminen, syrjintä, häirintä ja työehtojen laiminlyönti. Näitä riskejä hallitaan monipuolisilla esimies- ja työturvallisuuskoulutuksilla ja asianmukaisilla henkilöstöpolitiikoilla, sopimuksilla ja toimintamalleilla sekä työterveyshuollon toimintasuunnitelmalla. Tapaturmariskin hallintaan liittyvät riskienhallintatoimet on kuvattu edellä kohdassa ”Työturvallisuuden kehittäminen keskiössä”.

Psyykkisistä syistä tapahtuneet sairaspoissaolot ovat jonkun verran lisääntyneet. Psyykkisten haasteiden ja työuupumisten ennaltaehkäisemisessä keskeisiä keinoja Lehdolla ovat kehityskeskusteluissa päivitettävät tehtävänkuvaukset ja vastuut, välittömän ja avoimen työilmapiirin ylläpito, työhyvinvoinnin aktiivinen seuranta Työterveyshuollossa ja yhteistyö HR:n kanssa, työhyvinvointia käsittelevät johtamisen tunnit, esihenkilökoulutus ja esihenkilön toimesta tehtävä jatkuva työkuorman seuranta. Lehdon varhaisen välittämisen toimintamalli tuo haastaviin tilanteisiin esihenkilön ja uupuneen tueksi nopeasti myös HR:n ja työterveyshuollon avun.

Syrjinnässä ja häirinnässä Lehdolla on nollatoleranssi. Syrjinnän, häirinnän tai muun epäeettisen toiminnan ennaltaehkäiseminen alkaa perehdytysvaiheeseen sisältyvien Reilun Pelin Sääntöjen koulutuksella. Sääntöjen vastaisesta toiminnasta voi havainnon tehnyt ilmoittaa osoitteeseen reilupeli@lehto.fi, jota pääsevät lukemaan ainoastaan yhtiön lakiasiainjohtaja ja yhtiön hallituksen tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja. Työehtojen laiminlyöntiä estetään työmaajohdon jatkuvalla koulutuksella.

Liiketapojen vastuullisuus

Lehto on sitoutunut noudattamaan lakeja, säännöksiä ja määräyksiä sekä muutoin harjoittamaan liiketoimintaansa eettisesti kestävällä ja vastuullisella tavalla. Yhtiön kaikessa toiminnassa edellytetään muun muassa vastuullisia verokäytäntöjä ja ihmisoikeuksien kunnioittamista, eikä Yhtiö hyväksy missään muodossa korruptioon, lahjontaan tai harmaaseen talouteen viittaavia tai muuten lakien, säännösten tai eettisten periaatteidensa vastaisia toimintatapoja.

Lehdon Reilun Pelin Säännöt ilmaisevat ne arvot, periaatteet ja käytännöt, jotka määrittelevät yhtiön jokapäiväisen toiminnan eettisesti kestävän perustan. Eettinen ohjeistus kattaa mm. YK:n ihmisoikeussopimuksen mukaiset oikeudet, Kansainvälisen työjärjestö ILO:n yleissopimuksissa määritellyt työntekijöiden keskeiset oikeudet, sekä harmaan talouden ehkäisemiseksi asetetut toimintaperiaatteet. Nämä säännöt sitovat konsernin kaikkia yhtiöitä, sen johtoa, hallituksen jäseniä ja työntekijöitä. Yhtiö pyrkii varmistumaan siitä, että koko henkilöstö ymmärtää, mitä eettisesti vastuullinen toiminta tarkoittaa ja kuinka väärinkäytösepäilyjen ilmetessä tulisi toimia. Tätä varten Lehto edellyttää koko henkilöstöltään Reilun Pelin Sääntöjä koskevan koulutuksen suorittamista. Koulutus on osa yhtiön perehdytysohjelmaa, johon jokainen uusi työntekijä osallistuu. Lisäksi osa henkilöstöstä käy laajemman tehtäväkohtaisen koulutuksen ja esimerkiksi hankintojen kanssa työskentelevät henkilöt käsitelevät säännöllisissä tapaamisissaan korruption ja muiden epäeettisten toimintamallien torjuntaa alihankintaketjussa.

Lehdolle on tärkeää, että sen alihankkijat ja muut yhteistyökumppanit jakavat nämä vastuullisen toiminnan pohjaksi asetetut arvot ja periaatteet, minkä vuoksi kaikilta yhteistyökumppaneilta edellytetään sitoutumista toimittajille laadittuihin eettisiin toimintaohjeisiin. Säännöt on lisätty vuodesta 2018 lähtien kaikkien uusien hankintasopimusten liitteeksi. Säännöissä otetaan huomioon muun muassa korruption ja harmaantalouden torjunta, työntekijöiden oikeuksien toteutuminen sekä ympäristön ja omaisuuden suojeleminen. Toimintaohjeissa yhteistyökumppanit velvoitetaan ilmoittamaan välittömästi kaikista tietoon tulleista eettisten ohjeiden vastaisesta toiminnasta tai tällaisen toiminnan epäilyistä. Yhteistyökumppanit on myös ohjeistettu vaihtoehtoisesti käyttämään väärinkäytösilmoituksille tarkoitettua raportointikanavaa, jossa kaikki ilmoitukset käsitellään luottamuksellisesti sekä muutoinkin soveltuvassa lainsäädännössä asetettujen vaatimusten mukaisesti.

Reilun Pelin Sääntöjä koskevan koulutuksen suoritusmäärät ja eettisten toimintaohjeiden kattavuus hankintasopimuksissa ovat olleet vuodesta 2018 alkaen määriteltyjä vastuullisen toiminnan avainmittareita. Vuoden 2022 loppuun mennessä koulutuksen on käynyt noin 82 % henkilöstöstä. Vuonna 2022 voimassa olleissa konsernin hankintasopimuksissa säännöstön kattavuus oli 100%.

Rakennusalalla yleisesti ongelmaksi tunnistettua harmaata taloutta ja korruption esiintymisen torjuntaa sekä ihmisoikeuksien toteutumista pyritään Lehdolla edistämään noudattamalla ennalta määriteltyjä compliance-prosesseja. Prosessien tehokkuutta ja laatua seurataan ja pyritään parantamaan jatkuvasti. Osana harmaan talouden ehkäisyä kaikilta työmailla työskenteleviltä yrityksiltä edellytetään selvitystä tilaajavastuulain mukaisten velvoitteiden täyttämisestä ennen töiden aloitusta. Selvityksen vaaditaan myös yhteistyökumppaneiden koko alihankintaketjulta. Selvitysten ajantasaisuutta seurataan työmaan toteutusvaiheessa reaaliaikaisesti työmailla käytössä olevaan tietojärjestelmään rakennetulla yhteydellä Vastuu Groupin Luotettava Kumppani palvelun kanssa. Vuonna 2022 käytetyt aliurakoitsijat kuuluivat lähes poikkeuksetta Vastuu Group Oy:n Luotettava Kumppani -ohjelmaan. Muissa tapauksissa aliurakoitsijoilta on vaadittu tilaajavastuulain mukaiset selvitykset manuaalisesti.

Kaikilta rakennustyömailla työskenteleviltä henkilöiltä edellytetään Valttikortin käyttöä, joka on käytännössä samalla kulkulupa yhtiön työmaille. Jokaiselta työmaalle tulevalta edellytetään leimaamista työmaan kulunhallinta järjestelmään työmaalle tullessa ja sieltä poistuttaessa.

Yhtiö pyrkii lakimääräisten vaatimusten ja eettisten toimintaohjeiden ohella erilaisin sopimusmääräyksin varmistumaan siitä, että sen käyttämät aliurakoitsijat edistävät työntekijöiden ja ihmisoikeuksien toteumista sekä harmaan talouden torjuntaa. Lehto ei esimerkiksi salli aliurakoitsijoiden ketjutusta ilman yhtiön nimenomaista lupaa. Mikäli yhteistyökumppanin lakimääräisten velvoitteiden täyttämisessä havaitaan mahdollisia puutteita, vaaditaan yhteistyökumppaneilta lisäselvityksiä mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarpeen arvioimiseksi. Mikäli näissä tiedoissa havaitaan epäselvyyksiä tai lainvastaisuutta, poistetaan koko rikkomuksista epäilty alihankintaketju työmaalta, ellei puutteita korjata välittömästi.

Lehto on sitoutunut huolehtimaan, että sen henkilöstön, asiakkaiden sekä kaikkiin sidosryhmiin kuuluvien yksityishenkilöiden henkilötietojen suoja toteutuu tietosuoja-asetuksen ja muun lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Päävastuu yhtiön tietosuojasta huolehtimisesta on yhtiön tietosuojatiimillä, mutta tietosuojan käytännön toteutuminen on jokaisen yhtiön henkilöstön jäsenen vastuulla. Tästä huolehditaan järjestämällä henkilöstölle pakollista tietosuojakoulutusta sekä asiaa koskevia tietoiskuja.

Yhtiössä kannustetaan ilmoittamaan kaikista havaituista lakien, säännösten ja ohjeistusten rikkomuksista ja väärinkäytösepäilyistä, jotta epäkohtiin voitaisiin puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ilmoitukset on opastettu tekemään ottamalla asian puheeksi esimiehen kanssa tai ilmoittamalla asiasta luottamukselliseksi rakennetun raportointikanavaan. Konsernin compliance-asioista vastaava lakimies vastaa raportoitujen tapausten tutkinnan käynnistämisestä yhdessä tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan kanssa.

Vuonna 2022 suoritettuja toimenpiteitä

Vuonna 2022 yhtiössä jatkettiin toimenpiteitä harmaan talouden ja korruption torjumiseksi sekä ihmis- ja työntekijöiden oikeuksien toteutumiseksi. Yhtiö ei salli aliurakoitsijoiden ketjutusta ilman yhtiön nimenomaista lupaa ja se on velvoittanut yhteistyökumppanit pyydettäessä toimittamaan selvityksiä mm. aliurakoitsijoiden työntekijöille maksetuista palkoista. Myös ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyvien vaatimusten tarkistamisprosessia on selkiytetty.

Edeltäneenä vuonna toteutettujen aliurakkasopimuskäytäntöjen päivittämisten jatkeena harmaan talouden torjuntaan ja työperäisen hyväksikäytön ehkäisemiseksi työmaille laadittiin yksityiskohtaiset ohjeistukset esimerkiksi alihankkijoiden ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyen. Työperäisen hyväksikäytön ehkäiseminen alihankintaketjuissa on ollut kuluneenakin vuonna esillä huolta herättävänä teemana. Työmaahenkilöstöä opastettiin myös ulkomaisten työntekijöiden oikeuksien toteutumisen valvontaan ja työlupien tarkistamiseen liittyen. Lisäksi työmaata on ohjeistettu mahdollisten väärinkäytösten ehkäisemiseen ja kitkemiseen erilaisin selvitys- ja lisätoimenpitein, mikäli epäilyjä mahdollisista väärinkäytöksistä syntyy. Työmaata on myös ohjeistettu aiempaa aktiivisemmin vuorovaikutukseen ulkomaisten työntekijöiden kanssa, jotta mahdollisten väärinkäytösten jäljille olisi mahdollista päästä aiempaa paremmin. Lisäksi työmaat on opastettu raportoimaan kaikki epäillyt väärinkäytökset sekä niistä seuranneet toimenpiteet keskitetysti yhtiössä käytössä olevaan sähköiseen järjestelmään.

Myös työmaiden vuokra- ja tuntityövoiman käyttöön liittyvää ohjeistusta tarkennettiin kuluneena vuonna. Ohjeistuksessa työmaahenkilöstöä opastetaan aiempaa yksityiskohtaisemmin niihin toimenpiteisiin, joilla voidaan ehkäistä harmaantalouden torjuntaa ja työtekijöiden ihmisoikeuksien toteutumista ennen kaikkea ulkomaisen työvoiman käytön yhteydessä. Ohjeistuksessa on mm. ehdottomasti kielletään ns. kevytyrittäjien käyttö edellyttämällä riittävä selvitys työntekijän työsuhteeseen perustuvasta työn tekemisestä.

Yhtiöllä on käytössään 1.1.2023 voimaan astuneen ilmoittajansuojelulain vaatimuksia vastaava väärinkäytösilmoituksille varattu whistleblowing-kanava, johon yhtiön työntekijät ja muut henkilöstö sekä kaikki yhteistyökumppanit voivat tehdä ilmoituksia mahdollisesti havaitsemistaan väärinkäytösepäilystä tai yhtiön eettisen toiminnan vastaisista toimista. Kaikki ilmoituskanavaan tehdyt ilmoitukset käsitellään erillisen toimintaohjeen mukaisesti, jossa on erityisesti huolehdittu käsittelyn luottamuksellisuuden turvaamisesta.

Kuluneen vuoden aikana yhtiö vastaanotti yhden väärinkäytösilmoitusepäilyn. Ilmoituksen käsittelyn yhteydessä lain soveltamisalaan kuuluvaa väärinkäytöstä ei havaittu. Yhtiö kuitenkin tarkensi ilmoituksen seurauksena henkilöstölle suunnattuja ohjeistuksiaan mm. asiakaskohtaamisten parantamiseksi. Ilmoituksen seurauksena myös kuukausittain julkaistavan työturvallisuuskirjeen teemaksi otettiin ilmoituksessa esiin nostettuja ongelmakohtia.

Tietosuoja-asioiden osalta yhtiön henkilöstön tietosuojaosaamisen parantamiseksi yhtiössä toteutettiin uudistettu tietosuojakoulutus, jolla pyritään parantamaan henkilöstön osaamista ja ymmärrystä tietosuoja-asioiden vaatimuksista. Tietosuojaloukkauksia kuluneen vuoden aikana ei ilmaantunut.

Lehto Groupin riskienhallintapolitiikka on kuvattu yrityksen verkkosivuilla.

Tunnuslukuja

Teema	Indikaattori	Tavoite 2026	Toteuma 2022	Toteuma 2021	Toteuma 2020
Vastuullinen rakentaminen	Jätteiden kierrätysaste*	70 %	32,5 %	29,5 %	20,7 %
	Jätteiden lajitteluaste*: Asuntotyömaat	Kasvava	45,7 %	40,4 %	–
	Jätteiden lajitteluaste*: Toimitilatyömaat	Kasvava	58,6 %	53,3 %	–
	Jätteiden lajitteluaste*: Tehtaat	Kasvava	79,6 %	92,3 %	–

	Uusiutuvan energian osuus sähköstä**	100 %		90,7 %	75,2 %
Hyvinvoiva henkilöstö	Tapaturmataajuus (LTI1)	< 5	15	15	23
	Sairauspoissaolot (ilman putkiremontti-liiketoimintaa)	< 3,0 %	3,5 %	2,8 %	2,3 %
	Henkilöstön kokonaisvaihtuvuus	< 10 %	26,1 %	23,6 %	20,2 %
	Henkilöstön lähtövaihtuvuus***	< 10 %	35,4 %	16,0 %	21,6 %

	eNPS	60	-10	13	–
	Määräaikaiset työsuhteet		2,1 %	5,6 %	5,2 %
Liiketapojen vastuullisuus	Oman henkilöstön kouluttautumisprosentti yhtiön Eettisiin toimintaohjeisiin	Koko henkilöstö koulutettu	82 % henkilöstöstä	87 % henkilöstöstä	87 % henkilöstöstä
	Eettisten toimintaohjeiden kattavuus konsernin hankintasopimuksissa	100% kaikista puite- ja vuosisopimuksista	100 %	100 % uudet sopimukset ja 100 % vanhat sopimukset	100 % uudet sopimukset ja 89 % vanhat sopimukset
	Väärinkäytösepäilyjä koskevat selvitykset		1
	Raportoidut tietoturvaloukkaukset		0

* Tiedot perustuvat Lehdon palveluntarjoajilta saatuihin tietoihin ja niiden pohjalta tehtyihin laskelmiin. Laskelmaan sisältyvät myös muilta yrityksiltä ostettujen urakoiden jätteet siltä osin kuin niissä jätteet on toimitettu Lehdon tilaaman jätehuollon kautta, mutta ei siltä osin kuin jätteitä on toimitettu muun toimijan itse järjestämän jätehuollon kautta.

** Tiedot perustuvat Lehdon palveluntarjoajilta saatuihin lukuihin ja niiden pohjalta tehtyihin laskelmiin.

*** Irtisanoutuneet

**** Tietolähteenä henkilöstökysely, johon vastattiin asteikolla 1-4. Lehdon keskiarvoa on verrattu henkilöstökyselyn toimittajan valtakunnalliseen vertailulukuun.

Lehto-konsernin EU-taksonomiaa koskeva raportointi vuodelta 2022

Lehto-konserni raportoi osana EU:n asettamia raportointivaatimuksia liiketoiminnan taksonomiakelpoisuudesta tilikaudelta 2021. Tilikaudesta 2022 alkaen raportointi laajennettiin koskemaan taksonomian mukaisuutta.

Yhtiö on analysoinut liiketoiminta-alueidensa taksonomian mukaisuutta ja -kelpoisuutta. Taksonomian mukaisuutta tarkasteltiin ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja sopeutumisen merkittävän edistymisen teknisten kriteerien osalta siten, ettei liiketoiminnasta myöskään aiheudu merkittävää haittaa muille ympäristötavoitteille (DNSH). Tarkastelu tehtiin liiketoiminnoittain ja Asunnot- ja Toimitilat-palvelualueen osalta projektikohtaisesti. Analyysi koskee asunto- ja toimitilarakentamista sekä tehdastuotteiden myyntiä konsernin ulkopuolelle. Arvioinnin ulkopuolelle on jätetty joitain merkitykseltään vähäisiä toimintoja, jotka luokitellaan ei-taksonomiakelpoisiksi.

Asunnot-palvelualueella Lehto rakentaa uusia asuinkerrostaloja kasvukeskuksiin ja toteuttaa hoivakoteja ja palveluasuntoja eri puolille Suomea. Toimitilat-palvelualueella Lehto rakentaa toimistotiloja, myymälätiloja, logistiikka-, varasto- ja tuotantotiloja, vapaa-ajan tiloja, suuria kauppa- ja toimintakeskuksia sekä kouluja ja päiväkoteja. Tehtaillaan Lehto valmistaa tuotteita pääosin konsernin sisäiseen käyttöön, mutta ulkoiseen myyntiin valmistetaan muun muassa seinä- ja suurkattoelementtejä, ikkunoita ja ovia.

Lehto-konserni on todennut, että pääosa sen liiketoiminnasta on taksonomiakelpoista: liikevaihto, pääomamenot (CapEx) sekä toimintamenot (OpEx) liittyvät erityisesti EU-taksonomian mukaisiin toimintoihin 7.1. Uusien rakennusten rakentaminen, 7.2. Olemassa olevien rakennusten korjaus sekä vähäisessä määrin 3.5. Rakennusten energiatehokkuutta parantavien laitteiden valmistus. Taksonomian mukaisuutta tarkasteltaessa yhtiö on tulkinnut taksonomiakriteeristöä konservatiivisesti, mikä johtaa melko mataliin taksonomiakelpoisiin tuloksiin kaikkien kolmen taloudellisen indikaattorin osalta. Esimerkiksi osa rakennusprojekteista taksonomialuokassa 7.1. täyttää merkittävän edistämisen kriteerit, mutta jotkin tekniset DNSH-vaatimukset eivät kuitenkaan täyttyneet tai vaatimusten täyttymisestä ei voitu tulkintaepäselvyyksien vuoksi varmistua, jolloin niitä ei ole raportoitu taksonomian mukaisena liikevaihtona.

Yhtiö käynnisti vuoden 2021 lopulla projektin, jossa selvitettiin taksonomianmukaisuuden ehtoja sekä niiden toteutumista Lehdon liiketoiminnassa. Tilikauden 2022 aikana kehitysprojektien kautta johdettiin ja toteutettiin käytännön toimia, joilla ehtojen mukaisuus on saavutettavissa. Yhtiö jatkaa työtä prosessiensa kehittämiseksi sekä projektien suunnittelun ja toteutuksen osalta huomioiden taksonomianmukaisuus.

Raportoitavat kolme tunnuslukua on laskettu jatkuvien toimintojen konsolidoiduista konserniraportoinnin luvuista. Kaksinkertainen laskenta on vältetty tarkastelemalla vain ulkoista liikevaihtoa synnyttäviä asiakassopimuksia.

Taksonomiakelpoinen ja taksonomian mukainen liikevaihto

Lehto-konsernin taksonomiakelpoinen liikevaihto liittyy pääosin 7.1. Uusien rakennusten rakentamiseen ja pienin osin 7.2. Olemassa olevien rakennusten korjaukseen Toimitilat- ja Asunnot-palvelualueilla. Konsernin tehdastuotteiden ulosmyynti liittyy 3.5. rakennusten energiatehokkuuslaiteiden valmistukseen.

Lehto-konsernin jatkuvien liiketoimintojen kokonaisliikevaihto oli 344,8 miljoonaa euroa, joka vastaa konsernitilinpäätöksen liikevaihtoa tilikaudelta 2022. Taksonomiakelpoisen liikevaihdon määrä oli 319,3 miljoonaa euroa, joka vastaa 93 % (99 %) kokonaisliikevaihdosta. Ei-taksonomiakelpoinen osuus oli 25,5 miljoonaa euroa eli 7 % (1 %) kokonaisliikevaihdosta.

Taksonomian mukaisen liikevaihdon määrä oli 2,8 miljoona euroa eli 1 % kokonaisliikevaihdosta. Taksonomian mukainen liikevaihto tuli taksonomialuokasta 3.5. (Rakennusten energiatehokkuutta parantavien laitteiden valmistus) ja käsitti käytännössä Lehto-konsernin tehdastuotteiden ulosmyynnin.

Taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset pääomamenot (CapEx)

Lehto-konsernin pääomamenot olivat taksonomian pääomamenoindikaattorin määritelmän mukaan 2,3 (1,2) miljoonaa euroa tilikaudella 2022. Pääomamenot koostuvat aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin sekä käyttöoikeusomaisuuseriin tehdyistä lisäyksistä. Pääomamenojen kasvu johtuu käyttöoikeusomaisuuserien kasvusta tilikauden aikana.

Taksonomiakelpoinen osuus tilikauden 2022 pääomamenoista oli 2,2 miljoona euroa eli 93 % kokonaispääomamenoista. Ei-taksonomiakelpoinen osuus oli 0,2 miljoonaa euroa eli 7 %. 0,4 miljoonaa euroa eli 18 % oli taksonomian mukaisia pääomamenoja kohdistuen tehdastoimintojen pääomamenoihin.

Pääomamenot kohdistuvat eri raportointiyksiköille, eikä niitä ole mahdollista määrittää projektikohtaisesti. Raportointiyksikön pääomamenot on allokoitu liikevaihtoperusteisesti taksonomiakelpoiseen ja -mukaiseen osuuteen toiminnon sisällä.

Taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset toimintamenot (OpEx)

Lehto-konsernin taksonomian toimintamenoindikaattorin määritelmän mukaiset toimintamenot olivat 6,2 (6,4) miljoonaa euroa. Määrä koostuu tutkimus- ja kehitysmenoista, rakennusten perusparantamisesta, lyhytaikaisista vuokrasopimuksista sekä kunnossapitoon ja korjauksiin liittyvistä suorista menoista.

Taksonomiakelpoinen osuus tilikauden 2022 kokonaistoimintamenoista oli 5,8 miljoonaa euroa 94 % kokonaistoimintamenoista. Ei-taksonomiakelpoinen osuus oli 0,3 miljoonaa euroa eli 6 %. 2,3 miljoonaa euroa eli 37 % toimintamenoista oli taksonomian mukaisia toimintamenoja kohdistuen tehdastoimintojen toimintamenoihin.

Toimintamenot kohdistuvat eri raportointiyksiköille, eikä niitä ole mahdollista määrittää projektikohtaisesti. Raportointiyksikön toimintamenot on allokoitu liikevaihtoperusteisesti taksonomiakelpoiseen ja -mukaiseen osuuteen toiminnon sisällä.

	Liikevaihto	Pääomamenot	Toimintamenot
Taksonomiakelpoista	93 %	93 %	94 %
Ei-taksonomiakelpoista	7 %	7 %	6 %
Taksonomian mukaista	1 %	18 %	37 %

Katso taulukot >>>