Vastuullisuusraportti 2021

1. Liiketoimintamalli

Lehto on paremman huomisen edellärakentaja. Meitä ajaa tarve olla edellä aikaamme, uudistaa rakennusalaa ja tuottaa sitä kautta arvoa eli parempaa huomista asiakkaillemme: laadukasta, kohtuuhintaista, nopeaa ja ekologista rakentamista. Luomme nerokkaita koteja, menestyviä toimitiloja, toimivia hoivatiloja ja kouluja sekä toteutamme vaivattomia putkiremontteja. Keskeisiä tuottavuutta lisääviä kilpailuetutekijöitä ovat suunnittelun johtaminen, toistettavat ratkaisut, teollinen valmistaminen ja digitaalisuuden hyödyntäminen. Lehdon tavoitteena on rakentaa tehokkaasti resursseja säästäen, ja vähentää rakentamisessa syntyvää materiaalihukkaa.

Liiketoimintaa harjoitetaan kahdella palvelualueella: Asunnoilla ja Toimitiloilla. Lehdolla on tehtaita neljällä paikkakunnalla, joissa rakennetaan suurkattoelementtejä, seinäelementtejä, kylpyhuone- ja keittiömoduuleja, huoneistomoduuleja, talotekniikkakeskuksia, saneerauselementtejä, ovia ja ikkunoita sekä kalusteita. Suurimmat yksiköt sijaitsevat Oulaisissa ja Hartolassa. Kaikki tehtaat sijaitsevat Suomessa. Suurin osa alihankinnoista tehdään Suomesta sekä Euroopan unionin alueelta.

Tehokkaan tehdasrakentamisen ansiosta Lehto Group pystyy alentamaan rakennus- ja asumiskustannuksia ja tarjoamaan ihmisille kohtuuhintaisia asuntoja myös kasvukeskuksissa hyvien kulkuyhteyksien varrella. Vuonna 2021 valmistui 1 277 uutta asuntoa ja 18 uutta toimitilakohdetta.

Vuoden 2021 aikana Lehdolla työskenteli keskimäärin 1043 henkilöä. Henkilöstömäärä laski 72 henkilöllä pitkälti liiketoimintaympäristön muutoksista johtuen. Vaikka henkilöstömäärä pysyi toimintavuonna varsin tasaisesti hieman yli tuhannen henkilön kokonaismäärässä, kokonaisvaihtuvuus oli 23,6 % (2020: 20,2 %). Vuoden lopussa aktiivisia työsuhteita oli 1042. Näistä miehiä oli 878 (84,3 %) ja naisia 164 (15,7 %). Työntekijöiden osuus koko henkilöstöstä (47,3%/493) nousi hieman suhteessa toimihenkilöiden määrään (52,7%/549). Vakituisia työsuhteita oli 94,4 % (984). Rakennustyömailla käytetään lisäksi aliurakointia ja vuokratyövoimaa tietyissä työvaiheissa sekä lyhytaikaisissa, kiireellisissä töissä. Määräaikaisissa työsuhteissa (5,6%/58) keskeisimmät perusteet olivat opiskeluun kuulunut harjoittelu, projektityö tai muu sovittu määräaikainen työtehtävä tai sijaisuus.

2. Kohokohtia vuodelta 2021

Bredikselle LEED Gold

Lehdon rakentama Bredis Retail Park -laajennusosa sai vuonna 2021 LEEDin Gold-tason sertifikaatin.

Reilu peli vuosisopimuksissa

Reilun pelin säännöt mukana nyt kaikissa vuosisopimuksissa, eli 100 % tavoite saavutettiin.

Lehto Asunnoille 100 tapaturmatonta päivää

Koko Lehto Asunnot-palvelualueella työskentelevät saavuttivat 100 tapaturmatonta päivää 22.3.2021.

Kilometrikisassa poljettiin isoja lukuja

Lehto on joka kesä osallistunut leikkimieliseen Kilometrikisaan, jossa yritykset joukkueena keräävät kilometrejä. Lehdon joukkue polki huikeat 17 688 kilometriä, joka säästi bensaa 1 238 litraa ja säästi hiilidioksidia 3 095 kg.

Lehto Green Building Council Finlandin jäsenenä

Lehto toimi vuonna 2021 Green Building Council Finlandin jäsenenä. GBCF on laaja yhteistyöverkosto. Sen tavoitteena on tuoda yhdessä hiilineutraalin kiertotalouden mukaiset ja kestävää elämäntapaa tukevat ratkaisut osaksi kiinteistö- ja rakennusalaa.

Kulomäen puukerrostaloalue

Lehto on rakentanut puurakenteisista pienkerrostaloista koostuvan pienen kylän Kulomäkeen. Alueelta löytää neljätoista kaksikerroksista rakennusta. Alueella on myös yhteinen pihasauna. Kulomäen kohteen rakennustapa edustaa Lehdon pitkälle hiottua tehtaissa esivalmistettua rakentamista. Kaikki Kulomäen kohteissa olevat huoneistot on rakennettu Lehdon Oulaisten tehtaalla. Tehtaallamme pystymme valmistamaan ja viimeistelemään huoneistot sekä niistä löytyvät kylpyhuoneet ja keittiöt loppuun asti kuivissa tehdastiloissa, säältä suojassa.

Mainoslakanat hyötykäyttöön

Lehto hyödynsi roskiin menossa olevia työmaan mainoslakanoita ja teetti niistä Globe Hopen avulla ensiapulaukkuja.

Lehdon rakentama tekstiilinkäsittelylaitos käynnistyi

Lehto Tilat rakensi suomalaiselle Rester Oy:lle Paimioon Pohjoismaiden ensimmäisen tekstiilikäsittelylaitoksen, joka ratkoo globaalia poistotekstiileihin liittyvää ympäristöongelmaa sekä yritysten että kuluttajatekstiilien osalta. Paimion laitos muuttaa tekstiilijätteen kierrätyskuiduksi, erityisesti teollisuuden tarpeisiin. Uudet tilat ovat räätälöity suoraan tilaajan toiveiden mukaan ja ne tukevat yrityksen uutta liiketoimintaa ja systeemistä muutosta.

3. Lehto Group ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteet

Lehto pyrkii toimimaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteita tukien. Seuraavassa on kuvattu alatavoitteittain, miten Lehdon toiminta linkittyy YK:n tavoitteisiin.

Erityisesti alatavoitteet 8.2, 8.4 ja 8.8

Lehto haluaa olla paremman huomisen edellärakentaja ja rakennusalan innovatiivinen uudistaja. Rakennusalan uudistamisessa ja tuottavuuden parantamisessa keskeisiä työkaluja Lehdolla ovat suunnittelun johtaminen, teollinen valmistus sekä digitalisaation hyödyntäminen. Muun muassa modulaarisen rakentamisen innovaatioiden hyödyntämisen kautta Lehto pyrkii tekemään rakentamisesta kohtuuhintaisempaa, laadukkaampaa, nopeampaa ja ekologisempaa.

Lehdolla tähdätään resurssitehokkaampaan toimintaan niin teollisen valmistuksen kautta kuin muidenkin toimien kautta. Rakentamiseen liittyy ympäristövaikutuksia myös rakennustuotteiden valmistukseen liittyvän arvoketjun aikana sekä rakennusten käyttövaiheessa, joihin voidaan vaikuttaa mm. hankintojen kautta. Energiatehokkailla ratkaisuilla vähennetään rakennusten käyttövaiheen energiankulutusta.

Lehto pyrkii aktiivisesti varmistamaan, että työympäristö on työntekijöille viihtyisä ja turvallinen. Työtapaturmien ehkäisy on tärkeäksi priorisoitu asia. Työympäristön tilaa seurataan säännöllisesti henkilöstötutkimuksin. Työsuhteet ovat pääasiassa toistaiseksi voimassa olevia. Lehto tarjoaa työntekijöilleen lakisääteistä tasoa laajempia työterveyspalveluita sekä mm. vapaa-ajan tapaturmavakuutusta. Lehdolla on uralupaus opiskelijoille.

Erityisesti alatavoitteet 9.1, 9.2 ja 9.4

Lehto pyrkii tuottamaan edullisempaa asumista uusissa kerrostaloissa ja sitä kautta mahdollistamaan laadukkaassa uudessa asunnossa asumisen kasvavilla kaupunkialueilla myös monelle sellaiselle ihmiselle, jolla ei ole varaa kalliimpien hintaluokkien uusiin asuntoihin.

Lehto hyödyntää teollista esivalmistusta rakentamisessaan, ja pyrkii tehtaillaan kestävään tuotantoon. Lehto työllistää ihmisiä omilla tehtaillaan, työmaillaan ja toimistoillaan, sekä myös välillisesti muilta yrityksiltä ostettujen tuotteiden ja palveluiden kautta.

Lehdon toiminnassa pyritään jatkuvaan parantamiseen resurssien käytössä. Tuotantoprosesseja pyritään kehittämään tehokkaammiksi ja vähentämään samalla toiminnan haitallisia ympäristövaikutuksia.

Erityisesti alatavoitteet 11.1, 11.3 ja 11.6.

Lehto pyrkii mahdollistamaan turvallisessa ja edullisemmassa asunnossa asumisen myös monelle sellaiselle ihmiselle, jolla ei ole varaa kaupunkien kalliimpien hintaluokkien uusiin asuntoihin.

Lehdon toiminta painottuu erityisesti kaupungistuviin alueisiin. Asuntorakentamista suunnataan erityisesti joukkoliikenneyhteyksien äärellä oleviin sijainteihin.

Lehdolla pyritään ehkäisemään jätteiden syntyä. Lajittelematta jäävän jätteen määrää ja osuutta pyritään vähentämään.

Erityisesti alatavoitteet 12.2, 12.5. ja 12.6

Lehto pyrkii kestävämpään luonnonvarojen käyttöön ja tehokkaaseen toimintaan mm. hukan eliminoinnin kautta sekä pyrkimällä hyödyntämään uusiutuvia raaka-aineita, kuten puuta.

Rakennusala on keskeinen jätteiden tuottaja Suomessa. Lehdon omien jätteiden lisäksi Lehdolla on mahdollisuuksia vaikuttaa myös alihankkijoidensa jätteisiin työmailla. Lehdolla pyritään tulevina vuosina aktiivisesti lisäämään jätteiden lajittelua ja edistämään lisää kiertotaloutta. Lehto edistää myös asiakkaiden mahdollisuutta tietää rakennushankkeisiin liittyvistä ympäristövaikutuksista mm. raportoimalla monista kestävyyttä koskevista asioista.

Erityisesti alatavoitteet 13.1, 13.2. ja 13.3.

Lehto pyrkii olemaan edelläkävijä rakennusalan muuttamisessa ilmastokestävämmäksi. Tähän pyritään mm. toimin, joilla vähennetään rakentamiseen liittyviä hiilijalanjälkiä, pyrkimällä kasvattamaan positiivisia ilmastovaikutuksia sekä tähtäämällä siihen, että asiakkailla tilojen käyttövaiheen ilmastovaikutukset vähenisivät muun muassa rakennusten energiatehokkaiden ratkaisujen kautta.

Erityisesti alatavoitteet 16.5 ja 16.6.

Lehto noudattaa hyvää hallintotapaa ja edellyttää myös yhteistyökumppaniensa toimivan Reilun Pelin Säännöissä ilmaistujen eettisten toimintaohjeiden mukaisesti. Lehto ei hyväksy lahjontaa eikä korruptiota. Lehto pyrkii tehokkaaseen ja vastuulliseen toimintaan.

4. Vastuullisuuden johtaminen ja raportointi

Vastuullisuus on yksi Lehdon toimintaa ohjaavista arvoista. Lehdon tavoitteena on rakentaa tehokkaasti energiaa ja resursseja säästäen, vähentää rakentamisessa syntyvää materiaalihukkaa sekä olla hyvä ja reilu työnantaja. Rakennustoimialalla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä, siihen sopeutumisessa sekä myös uusiutumattomien luonnonvarojen käytön pienentämisessä. Lehdon tavoitteena on yhdistää fiksu ja kestävä rakentaminen digitaalisuuden etuja hyödyntäen. Lehto kehittää muun muassa puurakentamisen ratkaisuja, joissa hyödynnetään perinteistä rakentamista resurssitehokkaampaa ja ekologisempaa tehdastuotantoa.

Lehto Groupin ympäristöasioista vastaa aina viime kädessä toimitusjohtaja. Käytännön ympäristöasioista vastaavat rakentamisen osalta palvelualueiden johtajat, tehdastuotannon osalta tehdastuotannon johtaja ja keskitettyjen hankintojen osalta konsernin hankintajohtaja. Henkilöstöön liittyvistä käytännön vastuullisuusasioista vastaa henkilöstöjohtaja. Vastuullisuuden avainmittarien kehitystä seurataan johtoryhmässä. Vastuullisuusasioita käsitellään johtoryhmissä osana normaalia liiketoiminnan johtamista ja kehittämistä.

Lehto on jäsenenä Green Building Council Finland -yhteistyöverkostossa ja on halunnut myös sillä tavalla olla edistämässä kestäviä rakentamisen ratkaisuja. Green Building Council Finlandissa Lehto oli vuonna 2021 mukana toimikuntien Vähähiilinen rakentaminen ja Hiilineutraalit kiinteistöt toiminnassa sekä Viestintäverkostossa.

Lehto Groupin vastuullisuutta seurataan kolmen teeman alla, jotka seuraavat ESG-tyyppistä jaottelua (ympäristö, sosiaaliset asiat ja hallinto). Lehdolla seurattavat teemat ovat vastuullinen rakentaminen, henkilöstön hyvinvointi ja liiketapojen vastuullisuus.

Lehto Group raportoi ulkoisille sidosryhmille vastuullisuudesta vuosiraportoinnin yhteydessä ja noudattaa raportoinnissaan kirjanpitolainsäädännön vaatimuksia muiden kuin taloudellisten tietojen selvityksen antamisesta. Tässä raportissa kirjanpitolaissa vaaditut asiat käsitellään seuraavissa kohdissa:

Kirjanpitolain vaatimus	Sijainti tässä raportissa
Liiketoimintamallin kuvaus	Vastuullisuusasiat Lehto Group Oyj:ssä
Ympäristöasiat	Vastuullinen rakentaminen
Henkilöstöasiat	Henkilöstön hyvinvointi
Sosiaalinen vastuu	Henkilöstön hyvinvointi
Korruption vastainen toiminta	Liiketapojen vastuullisuus
Ihmisoikeudet	Liiketapojen vastuullisuus, Henkilöstön hyvinvointi

5. Vastuullinen rakentaminen

Rakentamisella on ympäristövaikutuksia paitsi rakentamisen aikana, myös välillisesti rakentamisessa käytettyjen rakennustuotteiden valmistuksen ja käyttövaiheen ympäristövaikutusten kautta. Lehto pyrkii huomioimaan toiminnassaan niin ympäristön, talouden kuin sosiaalisen vastuunkin (ks. osiot Henkilöstön hyvinvointi sekä Liiketapojen vastuullisuus). Tavoite ympäristöhaittojen vähentämisestä merkitsee käytännössä muun muassa pyrkimystä tehdä elinkaariperspektiivissä tarkasteltuna rakenteista ja rakennuksista vähähiilisempiä sekä materiaali- ja energiatehokkaita.

Lehto Groupin toiminnassa merkittävimpien ympäristöriskien arvioidaan liittyvän ympäristövahinkoihin ja -onnettomuuksiin, ilmastoon sekä luonnonvarojen käyttöön. Lehto Group ja sen alihankkijat käsittelevät rakennus- ja purkutyömaillaan haitallisia aineita, kuten esimerkiksi jäähdytysaineita, öljyä, liuottimia, asbestia sekä muita materiaaleja, jotka ympäristöön päästessään voivat aiheuttaa ympäristön pilaantumista. Ympäristövahinkoa voisi aiheutua esimerkiksi haitallisten aineiden käsittelyssä tai loppusijoituksessa tapahtuneiden virheiden tai laiminlyöntien seurauksena. Lehto pyrkii kaikessa toiminnassaan varmistamaan, että toiminta on voimassa olevan ympäristölainsäädännön mukaista. Tehtaille ja työmaille on kehitetty käytäntöjä, ohjeistuksia ja suunnitelmia, jotka tukevat ympäristöriskien hallinnassa.

Globaalit ympäristöhaasteet

Viime vuosina erityisesti esillä pidettyjä globaaleja ympäristöhaasteita ovat olleet ilmastonmuutos, luonnonvarojen liikakulutus sekä luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen eli luontokato. Nämä ovat yhteydessä myös toisiinsa, sillä ilmastonmuutos ja luonnonvarojen liikakäyttö voivat esimerkiksi voimistaa luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä. YK:n biodiversiteettisopimuksen yhteydessä keskeisiksi teemoiksi luontokadon ehkäisyn kannalta on tunnistettu

ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen,
ilmastonmuutoksen hillitseminen,
toimet saasteisiin,
vieraslajien leviämiseen ja ylikulutukseen liittyen,
kestävämpi tuotteiden ja palveluiden tuotanto,
sekä kulutuksen ja jätteiden vähentäminen.

Suomessa jo kaavoituksen yhteydessä viranomaiset pyrkivät huomioimaan mm. uhanalaisten eläinten ja kasvien suojeluun liittyviä tarpeita.

Lehto voi osaltaan toimillaan vaikuttaa niin luonnonvarojen kulutukseen, ilmastonmuutoksen hillintään ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, kestävämpään tuotteiden ja palveluiden tuotantoon kuin jätteiden vähentämiseen ja niihin liittyvän kiertotalouden edistämiseenkin.

Ilmastonmuutos

Tilastokeskuksen julkaiseman Kasvihuonekaasujen inventaarion mukaan vuosittaisista kasvihuonekaasupäästöistä lähes kolme neljäsosaa on Suomessa aiheutunut energian tuotannosta ja kulutuksesta. Rakennukset ovat merkittävä energiankäyttäjä. Muun muassa ympäristöministeriön hyödyntämän arvion mukaan rakennettu ympäristö aiheuttaa noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä, kun välillisetkin päästöt huomioidaan. Rakennusten päästöjä arvioidaan usein elinkaarinäkökulmasta hiilijalanjälkinä, jonka määrittämisessä huomioidaan niin rakennusmateriaalien valmistuksen, rakentamisen, rakennusten käyttövaiheen kuin purkamisiinkin liittyvät päästöt. Rakennetun ympäristön päästöinä on huomioitu myös mm. rakennuksissa käytetyn energian johdosta energiantuotannossa aiheutuneiden päästöjen osuus. Sekä valtio että useat kunnat ovat tekemässä toimenpiteitä, joilla pyritään edistämään vähähiilisempää rakentamista.

Lehdon ilmastoriskit

Lehdon ilmastoriskeihin voidaan katsoa kuuluvaksi mm. lisääntyneet tulvariskit, lämpökuormituksissa tapahtuvat muutokset sekä sään ääriolosuhteet, jotka voivat vaikuttaa työmaiden ja tehtaiden toimintakykyyn. Ilmastoasiaan liittyviä riskejä ovat myös poliittiset riskit, kuten mahdollisesti nopealla varautumisajalla toteutettavat lakimuutokset, energian ja raaka-aineiden sekä kuljetusten hinnanmuutokset mahdollisesti muuttuvien päästövaatimusten tai ilmastovaikutuksiin kytköksissä olevan verotuksen myötä sekä muutokset asiakkaiden, rahoittajien tai sidosryhmien käyttäytymisessä ilmastoon liittyvin perustein. Eräänlaisena ilmastoon liittyvänä riskinä voidaan nähdä myös rakennushankkeiden kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmiin kohdistettavat muutokset, mikäli muutokset vaikuttavat siihen, millaisten rakennusten rakentamista päästölaskenta käytännössä edistää. Asiaan liittyen on Suomessa ollut valmisteilla myös lainsäädäntöä. Ilmastonäkökohdat voivat heijastua myös esimerkiksi kaavoituksessa tehtäviin ratkaisuihin.

Ilmastonmuutoksen hillintä

Lehdon kannalta ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyy myös positiivisia liiketoimintamahdollisuuksia. Lehdon tapa rakentaa yhtenäistetyillä teknisillä ratkaisuilla ja toimintatavoilla tähtää resurssiviisaampiin ratkaisuihin ja esimerkiksi rakennusmateriaaleihin liittyvän hukan vähentämiseen. Tehtailla tapahtuva esivalmistus on mahdollistanut esimerkiksi määrämittaisten rakennustuotteiden laajamittaisemman hyödyntämisen sekä logistiikankin tehokkuuden kehittämistä. Sisätiloissa tapahtuvassa tehdastuotannossa myös kiertotaloudellisia periaatteita on mahdollista soveltaa, jota on käytännössä sovellettu esimerkiksi eräiden rakennusmateriaalien ylijäämäpalojen palauttamisina takaisin materiaalivalmistajalle materiaalina uudelleen hyödyntämistä varten. Materiaalien uusiokäyttöä edistävin toimin voidaan osaltaan vähentää luonnonvarojen käyttöä. Puupohjaiset materiaalit, kuten Lehdon puukerrostaloissa käytetty puu, voivat toimia hiilivarastoina. Luonnonvarojen käytön tarvetta käyttövaiheessa voidaan vähentää muun muassa tekemällä rakennuksista energiatehokkaita. Lehdon putkiremonttihankkeissa voidaan kehittää myös jo olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta ja samalla vähennetään asiakkaiden päästöjä rakennuksen myöhemmän käytön ajalta.

Vuonna 2021 osasta Lehdon rakennushankkeita laadittiin kasvihuonekaasupäästölaskelmia. Niissä tarkasteltiin sekä tuotesidonnaisia että käyttövaiheen päästöjä. Päästölaskelmien tekeminen rakennushankkeista on yleistymässä.

Kehitys vuonna 2021

Lehto Tilat toteutti yhdessä konsulttitoimiston kanssa talvella 2020–21 kiinteistösijoittajille kyselyn liittyen Lehdon toimitilarakentamisen tuotekehitykseen. Kyselyyn vastasi 30 Suomen johtavaa kiinteistösijoittajaa. Jopa 80 % kyselyyn vastanneista odotti ympäristönäkökulmien parempaa huomioimista rakentamisessa ja ilmoitti painottavansa tulevissa kiinteistöhankinnoissa vahvemmin ympäristönäkökulmiin. Ympäristönäkökulmat nousivat esiin kolmanneksi tärkeimpänä tekijänä sijoituskohteiden valinnassa sijainnin ja ankkurivuokralaisten vuokranmaksukyvyn jälkeen.

Vastuullisen rakentamisen indikaattorit

Vastuullisen rakentamisen avainindikaattoreina Lehdolla on aiempina vuosina vastuullisuusraportoinnissa käytetty uusiutuvan energian osuutta sähköstä sekä jätteiden kierrätysastetta. Uusiutuvana hankitun energian osuus sähköstä kasvoi vuonna 2021 ja oli 90,7 % (2020: 75,2 %). Jätteiden kierrätysaste nousi ja oli vuonna 2021 29,5 % (2020: 20,7 %). Kierrätysasteelle asetettua tavoitetta ei saavutettu. Jätetunnuslukujen laskelmiin ei ole sisällytetty pilaantuneiden maa-ainesten massoja, joita on ollut joillain hankituista tonteista aiemman käyttäjän jäljiltä ennen näille maa-aineksille tehtyjä toimenpiteitä. Vuonna 2021 jätteiden lajitteluaste oli 54,4 %. Vuonna 2021 aloitettiin toimenpiteitä jätteitä koskevan seurannan kehittämiseksi. Vuonna 2022 ollaan aikeissa käynnistää toimenpidekokonaisuus, jolla tähdätään rakennus- ja sekajätteen määrän vähentämiseen ja kiertotalouskäytäntöjen edistämiseen.

Tähän vastuullisuusraporttiin on otettu mukaan lisää seurattavia indikaattoreita aiempiin vuosiin nähden. Yhtenä uutena indikaattorina ovat puurunkoisten asuntokohteiden aloitukset. Ne kasvoivat edellisvuosiin nähden. Puurunkoisia asuntoja aloitettiin yhteensä 375 (2020: 199).

6. Henkilöstön hyvinvointi

Henkilöstö on Lehto Groupin strategian perusta ja voimavara. Siksi Lehdon tavoitteena on varmistaa henkilöstölle sujuva arki, luoda yleistä viihtyvyyttä ja toiminnan selkeyttä sekä näin luoda jokaiselle lehtolaiselle mahdollisimman hyvä työpaikkakokemus.

Yrityksen strategiaan perustuvilla henkilöstö- ja koulutussuunnitelmalla sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmalla huomioidaan konsernin toiminnassa tapahtuvia muutoksia, joilla on vaikutusta henkilöstön rakenteeseen, määrään ja ammatilliseen osaamiseen.

Rakennusalalle normaali suhdannevaihtelu työvoiman tarpeessa ei juurikaan näkynyt henkilöstömäärissä vuonna 2021. Suhdanteista johtuvaa työvoiman lisäämistä tai vähentämistä ei toimintavuoden aikana juurikaan tehty. Rekrytointien painopiste oli selkeästi korvaavissa rekrytoinneissa. Edellisestä johtuen vaihtelu henkilöstön kokonaismäärässä oli vähäistä; kuukaudesta riippuen Lehdolla työskenteli 1018–1079 henkilöä.

Henkilöstökysely

Lehdolla toteutettiin henkilöstökysely elo-syyskuun vaihteessa. Kysely oli jatkumoa vuosina 2018 ja 2020 tehdyille kyselyille. Kyselyn tuloksista nousee esiin henkilöstön luottamus ylimmän johdon päätöksentekokykyyn, kokemus oman työpanoksen merkityksestä yhtiölle sekä hyviksi koetut yleiset työntekemisen edellytykset. Keskeisimmäksi kehittämiskohteeksi nousi yksiköiden välisen yhteistoiminnan kehittäminen. Henkilöstökyselyn kokonaisindeksi (PeoplePower-luokitus) parani hieman edellisestä vuodesta indeksilukuun 68,9 (2020; 67,4).

Toimintavuoden aikana Lehto osallistui opinnäytetutkimukseen milleniaalien työpaikkakokemuksista. Tutkimuksen tuloksia tullaan jatkossa käyttämään henkilöstön työssä viihtymisen ja sitoutumisen parantamisessa.

Koronapandemia

Läpi vuoden 2021 jatkunutta koronapandemiaa on Lehdolla hallittu jatkuvasti päivitettävän ja Intrassa julkaistun Koronasivuston avulla sekä työturvallisuustoimintaan liittyvien työmaakirjeiden kautta. Toimistojen ohjeistuksesta on vastannut HR ja työmaiden ohjeistuksesta työturvallisuusorganisaatio. Kokonaisuutta on koordinoinut HR-johto.

Alkuvuoden ja kesän ajan noudatettiin toimistoilla viranomaisohjeistuksen mukaisesti laajaa etätyösuositusta, maskisuositusta ja hygienian varmistamiseen liittyviä toimia. Työmaiden toiminnan turvaamis- ja suojaamiskeinoina oli käytössä työmaajohdon vuorottelu etä-/lähityössä, työmaavierailujen rajoittaminen vain välttämättömiin ohjaus- ja viranomaiskäynteihin, työmaatilojen korostetut hygieniatoimet sekä ruokailujen, taukojen ja sosiaalitilojen käytön porrastukset.

Hybridityöskentely

Touko-kesäkuussa käynnistettiin valmistelut hybridityöskentelyyn siirtymiseksi toimistoilla. Henkilöstö osallistettiin työhön laajan kyselyn kautta. Kyselyn tulosten ja ammattilaisten suositusten pohjalta laadittiin Konsernin hybridityöohjeet. Ohjeistus on korostanut tiimikohtaista etä-/lähityön mahdollisuuksien ja tarpeiden arviointia. Toimintamallin ydin on ollut viikoittaisessa 2–3 päivän etätyö- / 2–3 päivän lähityörytmissä sekä tiimikohtaisessa mahdollisuudessa reagoida muuttuviin olosuhteisiin. Toimintamallin periaatteet ja soveltaminen koulutettiin alkusyksyn aikana kaikille lehtolaisille esimiehille ja sen käyttöön siirryttiin loppusyksystä laajan etätyösuosituksen päätyttyä. Loppuvuodesta toimintamallia sovellettiin alueellisesti viranomaisten määräysten/suositusten mukaisesti.

Kaikista varotoimista huolimatta Lehdon toimistoilla, työmailla ja tehtailla ilmeni vuoden aikana yhteensä 197 koronatartuntatapausta. Tartunnan saaneista 31 oli Lehdon työntekijöitä ja 166 aliurakoitsijoiden työntekijöitä. Pääosa tartunnoista ilmeni työmailla. Tartunnan saaneet sekä altistuneet henkilöt asetettiin karanteeniin.

Suurimmat koronaan liittyvät haittavaikutukset kohdistuivat Pääkaupunkiseudun työmaihin vuoden 2021 alussa. Yksi työmaa jouduttiin hetkellisesti sulkemaan tartuntojen pysäyttämiseksi ja muutamissa kohteissa tartunnat ja karanteenit aiheuttivat aikatauluviivästyksiä. Loppuvuodesta ilmeni yksittäisiä tartuntoja työmailla ja tehtailla, mutta leviämiset saatiin estettyä ja haittavaikutukset jäivät vähäisiksi.

Työturvallisuuden kehittäminen keskiössä

Yksi Lehto Groupin vastuullisuuden avainmittareista ja tärkein henkilöstöasioihin, sosiaaliseen vastuuseen ja ihmisoikeuksiin liittyvä mittari on tapaturmataajuus. Lehto Groupissa työturvallisuus nostettiin erityiseksi painopistealueeksi vuonna 2017 ja työtä turvallisuuden edistämiseksi on jatkettu.

Lehdolla työskentelee kolme työturvallisuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen täysiaikaisesti keskittyvää henkilöä. Konsernin tavoitteena on, että jokainen päivä on tapaturmaton päivä ja työmaat ja tehtaat ovat siistit ja turvalliset. Vuonna 2021 koko konsernin tapaturmataajuus oli 15 (LTI1-indeksi) (2020: 23). Vuodesta 2018 alkaen tapaturmataajuutta on mitattu LTI1-indeksillä (yli päivän poissaoloon johtaneet tapaturmat miljoonaa työtuntia kohden) ja tunnusluku raportoidaan vuosiraportoinnin yhteydessä.

Yhtiössä on linjattu, että kaikilla tuotannon kanssa tekemisissä olevilla henkilöillä täytyy olla voimassa oleva työturvallisuuskortti. Lisäksi konserni järjestää työsuojelu- ja ensiapukoulutuksia. Ennaltaehkäisevän toiminnan ja koulutusten kautta Lehto Group pyrkii ehkäisemään työtapaturmia ja vaikuttamaan työntekijöiden asenteisiin.

Turvapuistokoulutukset ovat pysyvä osa turvallisuuskulttuurin kehittämistä koko konsernissa. Lehto Group Oyj on Pohjois-Suomen turvapuiston yhteistyökumppani ja vuonna 2021 turvapuistokierrosten lisäksi Lehdon henkilöstölle on järjestetty myös työturvallisuuskorttikoulutuksia turvapuistossa. Turvallisuusasiat ovat olennainen osa myös Työmaatuotannon johtamisen koulutusohjelmaa.

Turvallisuustoimenpiteitä arjessa

Jokaisella alkavalla työmaalla henkilöstölle pidetään turvallisuuden starttipalaveri. Projektin aikana työturvallisuustiimi tekee työmaille seurantakäyntejä. Näiden toimien lisäksi työturvallisuusasioita nostetaan aktiivisesti työntekijöiden tietoisuuteen työturvallisuuden vuosikellon rytmissä. Jokaiselle kuukaudelle on määritetty oma vuodenaikaan soveltuva teema, johon liittyvää materiaalia jaetaan sähköisten kanavien lisäksi työmaiden taukotiloihin. Samassa yhteydessä raportoidaan myös edellisen kuukauden tapaturmista ja turvallisuustapahtumista. Työmaiden arjen toimintaa ovat myös turvavartit, joissa henkilöstön kanssa käydään läpi läheltä piti -tilanteet ja tapaturmat sekä keskustellaan työmaan siisteyteen liittyvistä asioista.

Lehdon työturvallisuuden periaatteisiin kuuluu, että isommista tapaturmista viestitään aina koko henkilöstölle. Samalla päivitetään kyseiseen tapaturmaan liittyviä turvaohjeistuksia työmaiden ja tehtaiden käyttöön. Jokaisesta sattuneesta tapaturmasta/vaaratilanteesta laaditaan kirjallinen raportti kolmen päivän kuluessa vahinkohetkestä ja kaikki tapaukset käsitellään asianomaisten kanssa. Tapaturmista ja vaaratilanteista pyritään tunnistamaan vahinkoon johtaneet juurisyyt sekä löytämään korjaavat toimenpiteet, jotta vastaavilta vahingoilta vältyttäisiin jatkossa.

Konsernin tapaturmataajuus vuonna 2021

Henkilöstön osaamisen kehittäminen

Lehto Groupin henkilöstö- ja koulutussuunnitelma perustuu yrityksen strategiaan. Se toimii pohjana henkilöstösuunnittelulle sekä luo suuntaviivat konsernin henkilöstön osaamisen ylläpidolle ja kehittämiselle. Lehdolla kehitetään aktiivisesti henkilöstön osaamista ja kannustetaan itsensä kehittämiseen.

Vuoden 2020 keväällä käyttöön otettu nelivaiheinen perehdytys- ja koulutusjärjestelmä (Lehto 0-1-2-3) on saatu vakiinnutettua työkaluksi uusien lehtolaisten perehdyttämisessä. Systemoitu ja vaiheittainen, noin 6 kuukauden mittainen ohjelma tukee uutta työntekijää ja lähiesimiehiä merkittävästi.

Vuonna 2020 käyttöönotetun Toimintakäsikirjan käytäntöön viemistä jatkettiin. Työmaan johtamisen koulutusohjelmaa kehitettiin kytkemällä työpäälliköt koulutusten suunnitteluun. Koulutusohjelma oli vuoden loppuun mennessä käynnissä 10/14 (71%) työpäälliköllä. Kaikkia työmaatuotannon henkilöitä koskenut tietojärjestelmien täydennyskoulutus toteutettiin kevään aikana.

Kesän ja alkusyksyn aikana tehtiin puurakentamista tukevan koulutuksen tarvekartoitus ja käynnistettiin koulutuksen suunnittelu. Puurakentamisen vastaavien työnjohtajien koulutusohjelma käynnistetään alkuvuodesta -22 ja se toteutetaan omana tuotantona.

Johtamisen ja esimieskoulutuksessa jatkettiin kolmella hyväksi koetulla koulutusohjelmalla:

Johtamisen Akatemiat 1A (esimiestyö)
1B (varhainen välittäminen)
Johtamisen Akatemia 2 (keskijohto muutoksen johtajana)

Lehdon Uralupaus on harjoittelijaohjelma, jonka tavoitteena on tehdä näkyväksi ja tutuksi Lehtoa työpaikkana alalle opiskelevien piirissä. Konserni sitoutuu ottamaan vuosittain 3-5 % henkilöstövahvuudesta eri koulutusalojen opiskelijoita ja tarjoamaan heille opiskeluaikaiset harjoittelu- ja kesätyöpaikat sekä mahdollisuuksien mukaan opinnäyte- ja diplomitöiden aiheet. Lehto tarjosi vuonna 2021 työpaikan 57 opiskelijalle.

Työterveys Lehdolla

Lehto Groupin työterveyshuollon toimintasuunnitelman tavoitteena on

terveellinen ja turvallinen työympäristö
työhön liittyvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisy
työntekijän työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja
terveyden edistäminen.

Toimintasuunnitelmaan kuuluvat ennaltaehkäisevä työterveyshuolto sekä lakisääteistä laajempi yleislääkäritasoinen työterveyspainotteinen sairaanhoito. Henkilöstön asiointia työterveyden kanssa on pyritty helpottamaan ja selkeyttämään työterveyshoitajan ja lääkärin puhelin-/applikaatiopalvelulla. Koronaepidemian johdosta esimiehen luvalla tapahtuneita poissaoloja (omailmoitus) on pidennetty 5 vuorokauteen aiemman 3 vuorokauden sijasta. Sairauspoissaolo-% vuonna 2021 oli 3,9 % (2020: 3,3 %).

Vuoden 2021 aikana käynnistettiin toimenpiteet sairauspoissaolojen vähentämiseksi sopeutetun työn keinoin. Hyviä kokemuksia tästä saatiin Tehtaiden osalta. Tehtaiden osalta myös työnkierrolla ja työpistekohtaisilla ergonomiaohjeilla on havaittu olevan vaikutusta tuki- ja liikuntaelinsairauksien ilmaantuvuuteen. Kaikkia näitä keinoja tullaan jatkamaan ja soveltamista laajentamaan jatkossa.

Henkilöstöasioiden johtaminen ja tunnistetut riskit ja niiden hallinta

Henkilöstöhallinto on konsernitasoinen toiminto, joka tukee, ohjaa ja palvelee liiketoimintayksiköitä nimetyillä HR-business partnereilla. Henkilöstöasioita käsitellään säännöllisesti konsernin ja palvelualueiden johtoryhmissä. Henkilöstöhallinto vastaa konsernissa työsuhdelainsäädännön, henkilöstöpolitiikkojen, paikallisten ohjeiden ja toimintamallien noudattamisesta sekä henkilöstön tasa-arvoisen ja yhdenmukaisen kohtelun toteutumisesta ja konsernin liiketoimintayksiköissä.

Lehto Groupin henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa päivitetään vuosittain ja ne toimivat osana henkilöstöön liittyvää suunnittelua. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta seurataan sukupuolijakauman, ikäjakauman ja henkilöstön alueellisen jakauman kautta. Vuonna 2021 naisten osuus henkilöstöstä oli 15,7 % (2020: 15 %), johtoryhmästä 0 % (2020: 0 %) ja hallituksesta 40 % (2020: 40 %). Henkilöstön ikäjakauma on kuvattu oheisessa taulukossa:

Henkilöstön ikäjakauma

Alle 30 v	21,0 %
30-39 v	35,0 %
40-49 v	19,3 %
Yli 50 v	24,7 %

Lehto pitää tärkeänä osana vastuullista työnantajatoimintaa sitä, että se työllistää ihmisiä laajasti ympäri Suomea, myös muuallakin kuin kasvukeskuksissa. Yhtiön toimipaikkojen maantieteellinen sijainti vuonna 2021 näkyy oheisesta kuvasta.

Vastuullisuusriskit

Henkilöstöön, sosiaaliseen vastuuseen ja ihmisoikeuksiin liittyviksi mahdollisiksi vastuullisuusriskeiksi on tunnistettu tapaturmat, työssä uupuminen, syrjintä, häirintä ja työehtojen laiminlyönti. Näitä riskejä hallitaan monipuolisilla esimies- ja työturvallisuuskoulutuksilla ja asianmukaisilla henkilöstöpolitiikoilla, sopimuksilla ja toimintamalleilla sekä työterveyshuollon toimintasuunnitelmalla. Tapaturmariskin hallintaan liittyvät riskienhallintatoimet on kuvattu edellä kohdassa ”Työturvallisuuden kehittäminen keskiössä”.

Psyykkisistä syistä tapahtuneet sairaspoissaolot ovat jonkun verran lisääntyneet. Kasvua selittää muutama yksittäistapaus. Psyykkisten haasteiden ja työuupumisten ennaltaehkäisemisessä keskeisiä keinoja Lehdolla ovat kehityskeskusteluissa päivitettävät tehtävänkuvaukset ja vastuut, välittömän ja avoimen työilmapiirin ylläpito, työhyvinvoinnin aktiivinen seuranta Työterveyshuollossa, yhteistyö HR:n kanssa, työhyvinvointia käsittelevät johtamisen tunnit, esimieskoulutus ja esimiehen toimesta tehtävä jatkuva työkuorman seuranta. Lehdon varhaisen välittämisen toimintamalli tuo haastaviin tilanteisiin esimiehen ja uupuneen tueksi nopeasti myös HR:n ja työterveyshuollon avun.

Syrjinnässä ja häirinnässä Lehdolla on nollatoleranssi. Toimintavuonna raportoitiin yksi työhäirintään liittynyt tapaus, jonka hoitamiseen osallistui HR:n lisäksi työterveyshuolto. Syrjinnän, häirinnän tai muun epäeettisen toiminnan ennaltaehkäiseminen alkaa perehdytysvaiheeseen sisältyvien Reilun Pelin Sääntöjen koulutuksella. Sääntöjen vastaisesta toiminnasta voi havainnon tehnyt ilmoittaa osoitteeseen reilupeli@lehto.fi, jota pääsevät lukemaan ainoastaan yhtiön lakiasiainjohtaja ja yhtiön hallituksen tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja. Työehtojen laiminlyöntiä estetään työmaajohdon jatkuvalla koulutuksella.

Arjen vastuullisuutta: Mitä työturvallisuuden parantamiseksi esimerkiksi tehdään Lehdolla käytännössä?

Lehdon toimintamallissa jokaiseen alkavaan kohteeseen järjestetään turvallisuuden aloituspalaveri, jossa varmistetaan turvallisuussuunnitelmien valmiusaste ja työmaan järjestelyt ja varustelutaso sekä ne toimenpiteet, millä turvallisuuskulttuuria kehitetään kyseisellä työmaalla. Työolosuhteiden tasoa varmistetaan työmaa-aikana mm. TR-mittauksin.

Kuukausittain julkaisemme kaikille työmaille ja tehtaille jaettavan työturvallisuuden kuukausikirjeen, jossa kuvataan edellisen kuukauden läheltä piti -tilanteet ja työtapaturmat sekä informoidaan lisäksi jostakin turvallisuusteemasta tarkemmin vuorollaan. Kirje julkaistaan sekä paperisena että Intranetissä.

7. Liiketapojen vastuullisuus

Yhtiö on sitoutunut noudattamaan lakeja, säännöksiä ja määräyksiä sekä muutoin harjoittamaan liiketoimintaansa eettisesti kestävällä ja vastuullisella tavalla. Yhtiön kaikessa toiminnassa edellytetään vastuullisia verokäytäntöjä, ihmisoikeuksien kunnioittamista, eikä se hyväksy missään muodossa korruptioon, lahjontaan tai harmaaseen talouteen viittaavia eikä muutenkaan lain tai eettisen säännöstönsä vastaisia toimintatapoja.

Reilun Pelin Säännöt

Lehdolla on oma eettinen säännöstö (Reilun Pelin Säännöt), joka ilmaisee ne arvot, periaatteet ja käytännöt, jotka määrittelevät yhtiön jokapäiväisen toiminnan eettisesti kestävän perustan. Eettinen ohjeistus kattaa mm. YK:n ihmisoikeussopimuksen mukaiset oikeudet, Kansainvälisen työjärjestö ILO:n yleissopimuksissa määritellyt työelämän keskeiset oikeudet sekä harmaan talouden ehkäisemiseksi asetetut toimintaperiaatteet. Nämä säännöt sitovat konsernin kaikkia yhtiöitä, sen johtoa, hallituksen jäseniä ja työntekijöitä. Yhtiö pyrkii varmistumaan siitä, että koko henkilöstö ymmärtää, mitä eettisesti vastuullinen toiminta tarkoittaa ja kuinka väärinkäytösepäilyjen ilmetessä tulisi toimia. Tätä varten Lehto edellyttää koko henkilöstöltään Reilun Pelin Sääntöjä koskevan koulutuksen suorittamista. Koulutus on osa yhtiön perehdytysohjelmaa, johon jokainen uusi työntekijä osallistuu. Lisäksi osa henkilöstöstä käy laajemman tehtäväkohtaisen koulutuksen. Esimerkiksi hankintojen kanssa työskentelevät henkilöt käsittelevät säännöllisissä tapaamisissaan korruption ja muiden epäeettisten toimintamallien torjuntaa alihankintaketjussa.

Yhteistyökumppaneiden sitoutuminen eettisiin toimintaohjeisiin

Lehdolle on tärkeää, että sen alihankkijat ja muut yhteistyökumppanit jakavat nämä vastuullisen toiminnan pohjaksi asetetut arvot ja periaatteet, minkä vuoksi kaikilta yhteistyökumppaneilta edellytetään sitoutumista toimittajille laadittuihin eettisiin toimintaohjeisiin. Säännöt on lisätty vuodesta 2019 lähtien kaikkien uusien hankintasopimusten liitteeksi ja vuonna 2021 sääntöjen kattavuus voimassa olleissa yhteistyösopimuksissa on ollut 100 %. Säännöissä otetaan huomioon muun muassa korruption ja harmaan talouden torjunta, työntekijöiden oikeuksien toteutuminen sekä ympäristön ja omaisuuden suojeleminen. Toimintaohjeissa yhteistyökumppanit velvoitetaan ilmoittamaan välittömästi kaikista tietoon tulleista eettisten ohjeiden vastaisesta toiminnasta tai tällaisen toiminnan epäilyistä. Yhteistyökumppanit ohjeistetaan myös vaihtoehtoisesti käyttämään väärinkäytösilmoituksille tarkoitettua raportointikanavaa, jossa kaikki ilmoitukset käsitellään luottamuksellisesti sekä muutoinkin soveltuvassa lainsäädännössä asetettujen vaatimusten mukaisesti.

Reilun Pelin Sääntöjä koskevan koulutuksen suoritusmäärät ja eettisten toimintaohjeiden kattavuus hankintasopimuksissa ovat olleet vuodesta 2018 alkaen määriteltyjä vastuullisen toiminnan avainmittareita. Vuoden 2021 loppuun mennessä koulutuksen on käynyt noin 87 % henkilöstöstä. Vuonna 2021 voimassa olleissa hankintasopimuksissa säännöstön kattavuus oli 100%.

Harmaan talouden ja korruption torjuntaa sekä ihmisoikeuksien toteutumista pyritään Lehdolla edistämään noudattamalla ennalta määriteltyjä compliance-prosesseja. Prosessien tehokkuutta tarkastellaan jatkuvasti ja prosesseja pyritään kehittämään entistä paremmiksi. Kaikilta työmailla työskenteleviltä yrityksiltä edellytetään selvitystä tilaajavastuulain mukaisten velvoitteiden täyttämisestä ennen töiden aloitusta osana harmaan talouden ehkäisyä. Selvityksiä vaaditaan myös yhteistyökumppaneiden koko alihankintaketjulta. Selvitysten ajantasaisuutta seurataan reaaliaikaisesti työmaan toteutusvaiheessa käytössä olevaan tietojärjestelmään rakennetulla yhteydellä Vastuu Groupin Luotettava Kumppani palvelun kanssa. Vuonna 2021 käytetyt aliurakoitsijat kuuluivat lähes poikkeuksetta Vastuu Group Oy:n Luotettava Kumppani -ohjelmaan. Muissa tapauksissa aliurakoitsijoilta on vaadittu tilaajavastuulain mukaiset selvitykset manuaalisesti.

Kaikilta rakennustyömailla työskenteleviltä henkilöiltä edellytetään Valttikortin käyttöä, joka on käytännössä samalla kulkulupa yhtiön työmaille. Jokaiselta työmaalle tulevalta edellytetään leimaamista työmaan kulunhallintajärjestelmään työmaalle tullessa ja sieltä poistuttaessa.

Mikäli yhteistyökumppanin lakimääräisten velvoitteiden täyttämisessä havaitaan mahdollisia puutteita, vaaditaan yhteistyökumppaneilta lisäselvityksiä tilanteen arvioimiseksi. Tarvittaessa selvityksiä pyydetään myös aliurakkaketjuun kuuluvien työntekijöihin sovellettavista työn tekemisen ehdoista ja palkkauksesta. Mikäli näissä tiedoissa havaitaan epäselvyyksiä, poistetaan koko rikkomuksista epäilty alihankintaketju työmaalta, ellei puutteita pystytä välittömästi korjaamaan.

Tietosuoja

Lehto on sitoutunut huolehtimaan, että sen henkilöstön, asiakkaiden sekä kaikkiin sidosryhmiin kuuluvien yksityishenkilöiden henkilötietojen suoja toteutuu tietosuoja-asetuksen ja muun lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Päävastuu yhtiön tietosuojasta huolehtimisesta on tietosuojatiimillä, mutta tietosuojan käytännön toteutuminen on jokaisen yhtiön henkilöstön jäsenen vastuulla. Tästä huolehditaan järjestämällä henkilöstölle pakollista tietosuojakoulutusta sekä asiaa koskevia tietoiskuja.

Väärinkäytöksistä ilmoittaminen

Yhtiössä kannustetaan ilmoittamaan kaikista havaituista lakien, säännösten ja ohjeistusten rikkomuksista ja väärinkäytösepäilyistä, jotta epäkohtiin voitaisiin puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ilmoitukset on opastettu tekemään ottamalla asia puheeksi esimiehen kanssa tai ilmoittamalla asiasta luottamukselliseksi rakennettuun raportointikanavaan. Konsernin compliance-asioista vastaava lakimies vastaa raportoitujen tapausten tutkinnan käynnistämisestä yhdessä tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan kanssa.

Vuonna 2021 suoritettuja toimenpiteitä ja uusia tavoitteita

Yhtiön compliance-työtä on tehostettu vuoden 2021 aikana. Yhtiön toimintojen lainmukaisuuden ja eettisyyden toteutumista edistettiin useiden eri projektien yhteydessä.

Harmaan talouden ja korruption torjunta sekä ihmis- ja työntekijöiden oikeudet ovat olleet esillä tärkeänä teemana myös vuonna 2021. Alihankintojen sopimuskäytäntöjä kehitettiin vuonna 2021 ja alihankintasopimusten ehtoja päivitettiin tarkentamalla mm. harmaan talouden ehkäisyyn ja työntekijöiden oikeuksien toteutumiseen liittyviä vaatimuksia. Samalla näihin liittyvien sopimusrikkomusten sanktiointia kiristettiin. Etenkin työperäisen hyväksikäytön ehkäiseminen alihankintaketjuissa on ollut esillä oleva teema. Yhtiö ei salli aliurakoitsijoiden ketjutusta ilman yhtiön nimenomaista lupaa ja se on velvoittanut yhteistyökumppanit pyydettäessä toimittamaan selvityksiä mm. aliurakoitsijoiden työntekijöille maksetuista palkoista. Myös ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyvien vaatimusten tarkistamisprosessia on selkiytetty. Vuoden 2022 aikana on edelleen tarkoitus selvittää, millaisilla lisätoimenpiteillä kaikkien alihankkijoiden työntekijöiden oikeuksien toteutumista voitaisiin edistää entistä enemmän.

Yhtiö tarkasteli kuluneena vuonna ns. whistleblowing-direktiivin (EU2019/1937) nojalla luonnostellun ilmoittajansuojalakiehdotuksen vaatimuksia ja teki tämän perusteella väärinkäytösilmoitusten käsittelyä koskevaan prosessiinsa joitakin muutoksia. Lehdolla on laadittu väärinkäytösilmoituksia varten sisäinen toimintaohje, jonka mukaisesti kaikki väärinkäytösilmoitukset käsitellään. Vuoden aikana yhtiölle ei tehty väärinkäytösepäilyjä koskevia ilmoituksia. Yhtiössä suoritettiin toimenpiteitä ilmoituskanavan näkyvyyden parantamiseksi, minkä lisäksi ilmoitusten tekemiseen kannustetaan mm. yhtiön internetsivuilla aiempaa näkyvämmin.

Tietosuoja-asioiden osalta Lehdolla tehtiin kuluneen vuoden aikana useita toimenpiteitä ja tietosuojatyön tekemistä organisoitiin konsernin eri toimialueen edustajista muodostetulle tietosuojatiimille. Tietosuojatiimi teki koko konsernin kattavan tietovarantojen tarkastelun, jonka ohessa tietosuoja-asetuksen edellyttämää tietosuojadokumentaatiota päivitettiin ja yhdenmukaistettiin. Yhtiön aiemmin jo noudattamat tietosuojakäytännöt dokumentoitiin toimintaohjeiksi ja myös tietosuojaprosesseihin tehtiin parannuksia. Kaikkien voimassa olevien tietojenkäsittelysopimusten ajantasaisuus tarkistettiin ja joitain päivityksiä tehtiin etenkin EU-/ ETA-alueen ulkopuolelle kohdistuvien tietojensiirron lainmukaisuuden varmistamiseksi. Tämä oli seurausta voimaan tulleista, EU:n/ETA-alueen ulkopuolelle kohdistuvia tietojen siirtoa koskevista uusista EU-komission ohjeistuksista. Tietojen siirtoihin liittyvät käsittelysopimusten puutteet saatiin korjattua asianmukaisiksi sopimuskumppaneiden kanssa, millä vältyttiin palveluntarjoajien vaihtamisilta.

Tietosuojaloukkauksia kirjattiin kuluneen vuoden aikana yksi. Loukkaus johtui inhimillisestä erehdyksestä. Loukkaus luokiteltiin vakavuudeltaan lieväksi, eikä se näin ollen edellyttänyt ilmoituksen tekemistä tietosuojaviranomaiselle. Korjaavina toimenpiteinä tietosuojan merkitystä koko yhtiön tasolla on korostettu entisestään ja vuonna 2022 tavoitteena onkin kehittää myös tietosuojakoulutusta.

Lehto Groupin riskienhallintapolitiikka on kuvattu yrityksen nettisivuilla.

8. Tunnuslukuja

Teema	Indikaattori	Tavoite 2026	Toteuma 2021	Toteuma 2020	Toteuma 2019
Vastuullinen rakentaminen	Puurunkoiset asuntoaloitukset	Kasvava	375 asuntoa	199 asuntoa	219 asuntoa
	Jätteiden kierrätysaste*	70 %	29,5 %	20,7 %	26,8%
	Jätteiden lajitteluaste*: Asuntotyömaat	Kasvava	40,4 %	–	–
	Jätteiden lajitteluaste*: Toimitilatyömaat	Kasvava	53,3 %	–	–
	Jätteiden lajitteluaste*: Tehtaat	Kasvava	92,9 %	–	–
	Sähkönkulutus**		9560 MWh	–	–
	Uusiutuvan energian osuus sähköstä**	100 %	90,7 %	75,2 %	75,6%
Hyvinvoiva henkilöstö	Tapaturmataajuus (LTI1)	< 5	15	23	29
	Sairauspoissaolot	< 3,0 %	3,9 %	3,3 %	3,3 %
	Henkilöstön kokonaisvaihtuvuus	< 10 %	23,6 %	20,2 %	26,6 %
	Henkilöstön lähtövaihtuvuus***	< 10 %	16,0 %	21,6 %	24,8 %
	Esimiestyö****	´+0,20	+0,12	+0,11	+0,04 (2018)
	eNPS	60	13	–	–
	Määräaikaiset työsuhteet		5,6 %	5,2 %	13,5 %
Liiketapojen vastuullisuus	Oman henkilöstön kouluttautumisprosentti yhtiön Eettisiin toimintaohjeisiin	Koko henkilöstö koulutettu	87 % henkilöstöstä	87 % henkilöstöstä	52% henkilöstöstä
Liiketapojen vastuullisuus	Eettisten toimintaohjeiden kattavuus hankintasopimuksissa	100% kaikista puite- ja vuosisopimuksista	100 % uudet sopimukset ja 100 % vanhat sopimukset	100 % uudet sopimukset ja 89 % vanhat sopimukset	100 % uudet sopimukset ja 63 % vanhat sopimukset

** Tiedot perustuvat Lehdon palveluntarjoajilta saatuihin lukuihin ja niiden pohjalta tehtyihin laskelmiin.

*** Irtisanoutuneet

**** Tietolähteenä henkilöstökysely, johon vastattiin asteikolla 1-4. Lehdon keskiarvoa on verrattu henkilöstökyselyn toimittajan valtakunnalliseen vertailulukuun.

9. Lehto-konsernin EU-taksonomiaa koskeva raportointi vuodelta 2021

Lehto-konserni raportoi osana EU:n asettamia raportointivaatimuksia liiketoiminnan taksonomiakelpoisuudesta tilikaudelta 2021. Yhtiö on kartoittanut, mitkä osat sen taloudellisesta toiminnasta ovat luokiteltavissa taksonomian mukaisten ympäristötavoitteiden mukaisiksi toimiksi ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Tilikaudelta 2021 raportointi esitetään kevennetyssä muodossa.

Lehto-konserni on kartoittanut toimintojensa taksonomian mukaisuutta ja määrittänyt taksonomiakelpoisen osuuden liikevaihdosta, toimintamenoista sekä pääomamenoista. Taksonomiakelpoisten toimintojen analyysi koskee sekä asunto- että toimitilarakentamista.

Asunnot-palvelualueella Lehto rakentaa uusia asuinkerrostaloja kasvukeskuksiin, tekee putkiremontteja pääosin pääkaupunkiseudulla ja toteuttaa hoivakoteja ja palveluasuntoja eri puolille Suomea. Toimitilat-palvelualueella Lehto rakentaa toimistotiloja, myymälätiloja, logistiikka-, varasto- ja tuotantotiloja, vapaa-ajan tiloja, suuria kauppa- ja toimintakeskuksia sekä kouluja ja päiväkoteja.

Lehto-konserni on todennut, että pääosa sen liiketoiminnasta on taksonomiakelpoista. Taksononomiakelpoinen liikevaihto, pääomamenot (CapEx) sekä toimintamenot (OpEx) liittyvät erityisesti EU-taksonomian mukaisiin toimintoihin 7.1. Uusien rakennusten rakentaminen sekä 7.2. Olemassa olevien rakennusten korjaus. Arvioinnin ulkopuolelle on jätetty joitain merkitykseltään vähäisiä toimintoja, jotka luokitellaan ei-taksonomiakelpoisiksi. Taksonomiakelpoisten toimintojen tunnusluvut on laskettu konsolidoiduista konserniraportoinnin luvuista.

Lehto-konsernin taksonomiakelpoinen liikevaihto

Lehto-konsernin taksonomiakelpoinen liikevaihto liittyy pääosin 7.1. Uusien rakennusten rakentamiseen sekä 7.2. Olemassa olevien rakennusten korjaukseen.

Lehto-konsernin kokonaisliikevaihto oli 435,9 miljoonaa euroa, joka vastaa konsernitilinpäätöksen liikevaihtoa tilikaudelta 2021. Taksonomiakelpoinen osuus tilikauden 2021 kokonaisliikevaihdosta oli 99 prosenttia. Ei-taksonomiakelpoinen osuus oli 1 prosenttia.

Lehto-konsernin taksonomiakelpoiset pääomamenot (CapEx)

Lehto-konsernin pääomamenot olivat taksonomian pääomamenoindikaattorin määritelmän mukaan 1,2 miljoonaa euroa tilikaudella 2021. Pääomamenot koostuvat aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin tehdyistä lisäyksistä. Näistä pääosa kokonaispääomenoista on tuotekehitystoimintaan liittyvää.

Lehto-konsernin taksonomiakelpoinen osuus tilikauden 2021 pääomamenoista oli 100 prosenttia. Ei-taksonomiakelpoinen osuus oli 0 prosenttia.

Taksonomiakelpoiset pääomamenot laskettiin vähentämällä ei-taksonomiakelpoisten toimintojen pääomamenot. Tilanteissa, joissa raportointiyksiköllä on sekä taksonomian mukaista että ei-taksonomian mukaista toimintaa, on pääomamenot kohdistettu taksonomiakelpoisen liikevaihdon suhteessa.

Lehto-konsernin taksonomiakelpoiset toimintamenot (OpEx)

Lehto-konsernin taksonomian toimintamenoindikaattorin määritelmän mukaiset toimintamenot olivat 6,4 miljoonaa euroa tilikaudella 2021. Määrä koostuu tutkimus- ja kehitysmenoista, rakennusten perusparantamisesta, lyhytaikaisista vuokrasopimuksista sekä kunnossapitoon ja korjauksiin liittyvistä suorista menoista.

Lehto-konsernin taksonomiakelpoinen osuus tilikauden 2021 kokonaistoimintamenoista oli 99 prosenttia. Ei-taksonomiakelpoinen osuus oli 1 prosenttia.

Taksonomiakelpoiset toimintamenot laskettiin vähentämällä ei-taksonomiakelpoisten toimintojen toimintamenot. Tilanteissa, joissa raportointiyksiköllä on sekä taksonomian mukaista että ei-taksonomian mukaista toimintaa, on toimintamenot kohdistettu taksonomiakelpoisen liikevaihdon suhteessa.

Tulevaisuuden näkymät

Lehto-konsernissa käynnistettiin vuoden 2021 lopulla projekti, jossa selvitetään taksonomianmukaisuuden ehtoja sekä käytännön toimia, joilla ehtojen mukaisuus on saavutettavissa. Yhtiössä ohjeistetaan projektien suunnittelua ja hallintaa huomioiden taksonomianmukaisuus. Tilikaudesta 2022 alkaen edellytetään raportointia taksonomianmukaisuudesta.