”Vuosi 2022 oli Lehdolla muutosten ja järjestelyjen vuosi. Teimme muun muassa uuden rahoitussopimuksen, myimme putkiremontti-liiketoiminnan ja teimme organisaatioon useita muutoksia. Aivan tilikauden lopulla myimme ja sovimme tiettyjen tase-erien myynneistä kassavirran vahvistamiseksi. Vuoden mittaan teimme myös merkittävän määrän korjaavia toimenpiteitä kannattavuuden parantamiseksi.”
”Vuoden ensimmäisellä puoliskolla keskityimme erityisesti rahoitustilanteen vakauttamiseen. Kesäkuun lopussa teimme rahoitussopimuksen, joka loi perustan kannattavuuden parantamiselle ja keväällä päivitetyn strategian toteuttamiselle.”
”Vuoden toisella puoliskolla ja erityisesti vuoden viimeisellä neljänneksellä rakentamisen markkina heikentyi edelleen ja korot nousivat. Markkinan muutokset näkyivät asiakkaiden investointipäätösten ja asuntojen myynnin hitautena sekä rakennusalan yleisenä rahoituksen saatavuuden haasteina.”
1
Lehto #edellärakentaja
Lehto Group on suomalainen
rakennus- ja kiinteistöalan konserni.
Yhtiömme uudistaa rakennusalaa ja pyrkii parantamaan
sen pitkään paikallaan pysytellyttä tuottavuutta. Näillä
keinoilla pyrimme luomaan asiakashyötyjä ja lisäarvoa
sekä asiakkaillemme että omistajillemme.
Merkityksellinen tehtävämme on toimia
paremman huomisen edellärakentajana.
3
Luvut
Liikevaihto 2022:
344,8 M€
Henkilöstö:
664 (määrä vuoden lopussa)
Tehtaat:
4 tuotantolaitosta
2
Tuotteet ja palvelut
Yhtiö on jakanut toimintansa kahteen
palvelualueeseen: Asunnot ja Toimitilat.
Asunnot-palvelualueella rakennamme
asuinkerrostaloja puusta ja betonista.
Lisäksi olemme mukana hoivarakentamisen liiketoiminnassa.
Toimitilat rakentaa tiloja mm. teollisuuden, varastoinnin ja logistiikan tarpeisiin. Lisäksi rakennamme hallimaisia liikerakennuksia, liikuntahalleja sekä valikoidusti monitoimirakennuksia.
4
Kilpailukykytekijämme
Lehdon erottelevina kilpailutekijöinä säilyvät mm. modulaarisuus sekä teollisen esivalmistuksen
hyödyntäminen. Lisäksi yhtiöllä on oma
suunnittelutoimisto, mikä poikkeaa toimialan tavanomaisesta resursoinnista. Niiden avulla kehitetään edelleen skaalautumisen mahdollistavaa liiketoimintaa. Strategiset valinnat avaavat mahdollisuuksia parempaan rakennusalan kannattavuuteen sekä yhteiskuntaa ja ympäristöä palvelevaan liiketoimintaan.
Asunnot-palvelualue rakentaa asuinkerrostaloja kotimaisiin kasvukeskuksiin puusta ja betonista.
Erityisesti modulaarisen ja teollisesti valmistettavan puurakentamisen osuutta halutaan kasvattaa strategiakauden aikana. Ennen kasvua puukerrostalo-tuotetta kehitetään edelleen. Lisäksi halutaan tiivistää yhteistyötä kaavoituksessa ja rakennuslupaprosesseissa kaupunkien kanssa. Puukerrostalojen kysyntä on vahvasti kasvavaa.
Betonirakentamisen osalta Asunnot-palvelualue kehittää kilpailukykyään kustannustehokkuutta parantamalla.
Toimitilat-palvelualue rakentaa jatkossa tiloja kasvaville markkinasektoreille, kuten teollisuuden sekä varastoinnin ja logistiikan tarpeisiin.
Lisäksi palvelualue rakentaa hallimaisia liikerakennuksia sekä valikoidusti monitoimirakennuksia, joiden tarpeen arvioidaan kasvavan suurimmissa kasvukeskuksissa ja tiiviissä kaupunkirakenteessa. Myös liikuntahallit lukeutuvat tuotevalikoimaan.
Toimitilat-palvelualue keskittyy maantieteellisesti kasvukolmion ja Oulun ympäristön markkina-alueille.
Liikevaihto M€
Liiketulos M€ ja liiketulos-%
Henkilöstön määrä vuoden lopussa
Omavaraisuusaste, %
Nettovelkaantumisaste, %
Tilauskanta M€
"Vuosi 2022 oli Lehdolla muutosten ja järjestelyjen vuosi."
Juuso Hietanen
”Vuosi 2022 oli Lehdolla muutosten ja järjestelyjen vuosi. Teimme muun muassa uuden rahoitussopimuksen, myimme putkiremontti-liiketoiminnan ja teimme organisaatioon useita muutoksia. Aivan tilikauden lopulla myimme ja sovimme tiettyjen tase-erien myynneistä kassavirran vahvistamiseksi.
Vuoden 2022 alkaessa Lehdon fokus oli vahvasti operatiivisen toiminnan vahvistamisessa ja kannattavuuden parantamiseen liittyvissä toimenpiteissä. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla keskityimme rahoitustilanteen vakauttamiseen ja kesäkuun lopussa teimme rahoitussopimuksen, joka loi perustan kannattavuuden parantamiselle ja keväällä päivitetyn strategian toteuttamiselle.
Vuoden toisella puoliskolla ja erityisesti vuoden viimeisellä neljänneksellä rakentamisen markkina heikentyi edelleen ja korot nousivat, mikä näkyi asiakkaiden investointipäätösten ja asuntojen myynnin hitautena sekä rakennusalan yleisenä rahoituksen saatavuuden haasteina. Vuoden 2022 lopulla merkittävä määrä suunniteltuja sijoittajaprojekteja jäi käynnistämättä rahoituksen puutteen vuoksi ja useiden toimitilaprojektien aloitukset viivästyivät markkinaan liittyvistä syistä.
Vuonna 2022 toiminnastamme syntyi tappiota. Keskeisimmät tappioiden syyt ovat tappiollisissa toimitila- ja puukerrostalohankkeissa. Toimitiloilla oli viisi merkittävästi tappiollista toimisto-, hotelli- tai peruskorjaushanketta, joiden myyntihinnat oli sovittu kiinteäksi ennen lopullisia suunnitelmia. Tämä osoittautui haastavaksi vuonna 2022, kun rakennusmateriaalien hinnat nousivat merkittävästi. Kiinteään hintaan perustuva toiminta- ja hinnoittelumalli on osoittautunut pitkällä tähtäimellä huonoksi ja tappiota tuottavaksi vaihtoehdoksi. Tästä syystä mallia on muutettu.
Vanhojen projektien suorituskyky näkyy kuitenkin vielä taloudellisessa tuloksessamme. Samaan aikaan uuden strategian ja toimintamallin mukaiset toimitilaprojektit etenevät tavoitteiden mukaisesti tai tavoitteita paremmin. Uuden strategian myötä keskitymme Toimitiloilla jatkossa ennen kaikkea hallimaisiin rakenteisiin, joissa olemme hyvin kilpailukykyisiä ja organisaatiomme on ammattitaitoinen.
Yhtiö on historiassa toteuttanut puukerrostalohankkeita hyvällä kannattavuudella, mutta vuonna 2022 tästä liiketoiminnasta aiheutui tappioita. Kannattavuuden haasteet liittyvät pääsääntöisesti organisointimalliin, hankesuunnitteluun ja työmaatoteutukseen. Modulaarinen puuasuntorakentaminen on hyvin erilaista suunnittelu- ja tuotantovaiheessa perinteiseen paikallarakennettavaan betonirakentamiseen verrattuna ja emme osanneet ottaa puun tarpeita huomioon tarpeeksi tontinhankintavaiheesta tuotantoon saakka. Teimme korjausliikkeet vuosi sitten organisaatiossa ja nyt meillä on puukerrostaloihin erikoistunut ja hyvin kokenut organisaatio. Puukerrostaloliiketoiminnassa olemme perinteisesti tehneet vain omaperusteisia hankkeita kuluttajille ja sijoittajille. Tasaisemman volyymin varmistamiseksi päätimme aloittaa myös urakointitoiminnan. Puukerrostalojen kysyntä näyttää hyvältä myös tässä markkinassa ja tulevaisuus vielä paremmalta. Uskomme myös nykyisen organisaatiomme hyvään tuloksentekokykyyn tulevaisuudessa.
Betoniasuntoliiketoimintamme on vakaata ja vaikeutuneesta markkinatilanteesta sekä poikkeuksellisista ja osin merkittävistä hinnanalennuksista huolimatta liiketoiminta oli kannattavaa. Kannattavuudessa on kuitenkin vielä parannettavaa. Olemme olleet esivalmistuksen ja modulaarisuuden avulla kustannustehokkaita tuotannossa, mutta kehitettävää on ennen kaikkea kaava- ja suunnittelutehokkuudessa. Kannattavuutta parantavat toimet on jalkautettu hyvin organisaatioon ja yhtiöön on myös saatu runsaasti osaamista ennen kaikkea asuntokohteiden kehitysvaiheeseen, mutta myös tuotannon johtoon. Tässä markkinassa tulemme keskittymään sijoittaja-asiakkaisiin kassavirran varmistamiseksi ja myyntiriskin minimoimiseksi. Markkinan parantuessa keskitymme voimakkaammin kuluttaja-asiakkaisiin strategian mukaisesti.
Olemme nyt haasteellisessa markkinatilanteessa. Tavoitteemme on turvata kassavirta ja pitää myymättömien asuntojen lukumäärä vähäisellä tasolla. Lyhyellä tähtäimellä kassavirtaa tukevat joidenkin omaisuuserien myynnit sekä useisiin hankkeisiin liittyvät merkittävät maksupostit. Tasaista kassavirtaa varmistaa se, että käynnissä olevista asuntohankkeistamme lähes 90 % tehdään institutionaalisille sijoittajille eikä hankkeisiin liity myyntiriskiä. Koska asuntotuotantomme painopiste on siirtynyt kuluttajahankkeista sijoittajahankkeisiin, asuntojen myyntiin liittyvä riski on pienentynyt. Vuodenvaihteessa meillä oli myymättä 73 valmista asuntoa.
Kannattavuuden parantamista tukevat toteutetut kustannusleikkaukset ja toiminnan tehostamistoimenpiteet. Olemme tehneet vuonna 2022 merkittävän määrän korjaavia toimenpiteitä. Olemme tehneet rakenteellisia muutoksia, muuttaneet operatiivisia toimintatapojamme sekä tarkentaneet toimintaamme pääomien käytön ja kassavirran vahvistamisen osalta. Henkilöstö osallistui kahteen muutosneuvottelujen kokonaisuuteen, joiden päätökset on toimeenpantu ja lisäksi olemme parantaneet kustannustehokkuutta esimerkiksi keskittämällä tehdastuotantoamme Oulaisissa yhteen tehtaaseen. Lisäksi olemme sopineet toisen tehdaskiinteistön myymisestä Oulaisten kaupungille. Vuoden 2022 päättyessä henkilömäärämme oli 664, mikä on 36 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Henkilömäärän vähennyksestä 121 henkilöä liittyy putkiremontit-liiketoiminnan myyntiin.
Tammikuun lopulla kerroimme, että arvioimme yhtiön nykyisen liiketoimintaportfolion olevan markkinatilanteeseen ja yhtiön rahoitustilanteeseen nähden laajan, ja että olemme käynnistänyt prosessin, jonka tavoitteena on löytää yhtiölle teollisia tai omistuksellisia kumppaneita. On mahdollista, että yhtiö järjestelee liiketoimintojaan joko osin tai kokonaan. Tulemme kertomaan prosessin edistymisestä heti kun se on ajankohtaista.”
Toimitusjohtaja Juuso Hietanen
Lehto kertoo uudesta hoivakohteesta Oulun ydinkeskustassa, joka toteutetaan kolmen toimijan yhteistyönä. Kohteen rakennuttaa ja omistajaksi jää Hoivatilat Oyj, pääurakoitsijana toimii Lehto Group Oyj ja asumisratkaisut monipuolisine palveluineen tulee tarjoamaan Nonna Group Oy.
TA-Yhtymä Oy ja Lehto sopivat kerrostalon kaupasta Espoon Nihtisillassa
Lehto julkaisi huhtikuussa 2022 päivitetyn strategiansa vuosille 2022 – 2026. Yhtiö keskittyy strategiakauden alkujaksolla operatiiviseen toimintaan ja kannattavuuden parantamiseen.
Lehto kehittää modulaarista puukerrostaloaan ja sen jälkeen pyrkii kasvattamaan puukerrostalojen volyymiä strategiakauden aikana. Kasvun yhtenä edellytyksenä on tiiviimpi yhteistyö kaavoituksessa ja rakennuslupaprosesseissa kaupunkien kanssa. Puurakentamisen kysyntä on vahvasti kasvavaa.
Lehto kehittää kilpailukykyään kustannustehokkuutta parantamalla. Tähän liittyvät mm. kaava- ja suunnittelutehokkuuden, modulaarisuuden, teollisen esivalmistuksen ja tehokkaan toimintamallin kehittäminen.
Toimitiloilla keskitytään voimakkaasti alueille, joilla Lehdolla on kilpailukykyä. Tavoitteemme on lyhyellä aikavälillä kannattavuuden parantaminen, minkä odotetaan laskevan liiketoiminnan volyymiä.
Lehdon asiakastutkimus paljastaa, että sijainti ei ole enää asunnon tärkein ostokriteeri. Ykköseksi sijoittuvat matalat asumiskustannukset.
Matalat asumiskustannukset valitsi tärkeimmäksi ostokriteeriksi 9,2 % vastaajista kun sijainnin puolestaan valitsi 8,4 % vastaajista.
Asumiskustannuksiin voidaan lukea esimerkiksi taloyhtiön vastikkeet, energiankulutus, vakuutukset, jätehuollon kulut, mahdolliset remontit ym.
Suomalainen kuluttaa asumiseen verrattain suuria summia esimerkiksi eurooppalaisiin verrattuna. Lehdon arvion mukaan Suomen pääkaupunkiseudulla uudisasunnon ostajat käyttävät nettotuloistaan peräti 40 – 60 % asumiseen. Vastaava luku esimerkiksi Berliinissä on noin 20 – 40 %.
”Meidän rakentajien on tehtävä sinnikästä kehitystyötä paitsi rakentamiskustannusten, niin myös asumiskustannusten hillitsemiseksi. Ajatelkaa, mikä vaikutus olisi perheiden taloudelliseen tilanteeseen, jos saisimme 20 % enemmän nettotuloistamme käytettyä muuhun kuin asumiskuluihin. Sillä olisi erittäin positiivinen vaikutus myös yhteiskunnallisesti, erityisesti tällaisina aikoina kun ostovoimaamme koettelevat muun muassa kiihtyvä inflaatio, korona-ajan heijastevaikutukset sekä Ukrainan sotatilanteen tuoma epävarmuus”, toteaa Lehdon toimitusjohtaja Juuso Hietanen.
Lehdon asiakastutkimus valmistui keväällä 2022. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, johon osallistui 1474 kohderyhmään kuuluvaa vastaajaa.
Tutkimus toteutettiin osana Lehdon strategiatyötä ja asiakaskokemuksen kehittämistä.
Rakennusalan tulevaisuuteen on tunnistettu kolme tärkeää megatrendiä, joita Lehdon tapa toimia tukee hyvin: teollinen valmistus, digitalisaatio ja ekologisuus.
Teollinen valmistus
Rakentamisen työvaiheita siirtyy tulevaisuudessa yhä enemmän työmailta tehtaisiin. Lehto on kotimainen uranuurtaja teollisessa esivalmistuksessa ja meillä on mittavin, oma, kotimainen tehdaskapasiteetti. Tehtailla rakennustyö tehostuu ja samalla varmistetaan tuotannon kuivaketju. Sarjatuotannon etu on laadun jatkuva paraneminen. Sarjoissa valmistaminen ei kuitenkaan tarkoita, etteikö asiakkaamme tekisi itselleen tärkeitä valintoja muun muassa sisustuksen osalta.
Digitalisointi
Lehto digitalisoi rakentamistaan ja kaikki hankkeet aloitetaan tätä nykyä tietomallipohjaisina. Tietomalleja hyödynnetään läpi koko rakennusprosessin, suunnittelusta rakentamiseen ja näin ollen reaaliaikainen tieto on hyödynnettävissä eri rooleissa toimivien kesken läpi koko projektin.
Ekologisuus
Lehto on kiinnostunut hiilineutraalista, kestävästä rakentamisesta ja haluaa siirtyä asteittain kohti hiilineutraalia kiertotaloutta. Tällä hetkellä ekologisen rakentamisen keskiössä on Lehdon puukerrostalo-konsepti, jonka pääraaka-aineena on kotimainen puuraaka-aine. Konseptin rakentamiseen liittyvä teollinen tuotanto tukee kestävän rakentamisen ideologiaa vähentämällä jätettä ja hukkaa. Lisäksi useissa kohteissa, läpi yhtiön, hyödynnetään maalämpöä ja muita energiatehokkuuteen liittyviä ratkaisuja.
Lehto muuttaa rakentamista myös teollisen esivalmistuksensa voimalla ja tehdastuotteita hyödyntävä rakentaminen on yksi Lehdon toimintamallin kulmakivistä. Siirrämme rakentamisen haastavia vaiheita työmailta tehtaisiin ja samalla sään armoilta sisätiloihin. Teollisen esivalmistuksen avulla saavutamme aika- ja kustannushyötyjä sekä varmistamme laadun alusta loppuun asti kestävän kuivaketjun avulla.
Lehto valmistaa omissa tuotantolaitoksissaan erilaisia rakennusteknisiä moduuleja ja elementtejä. Lehdolla on tehdasyksiköitä Oulaisissa, Hartolassa, Siikajoella ja Iissä, joiden yhteispinta-ala on noin 50 000 m2.
Valmistettavia tuotteita asunto- ja toimitilarakentamiskäyttöön ovat: kantavat suurkattoelementit, yhdistetyt keittiö- ja pesuhuonemoduulit, pesuhuonemoduulit, huoneistoelementit, ikkunat ja nousuelementit putkiremontteihin. Vaikka Lehto valmistaa tehtaissaan moduuleja ja elementtejä pääosin omaan käyttöönsä, on yhtiöllä myös jonkin verran näiden osalta myyntiä yhtiön ulkopuolelle.
Pisimmälle tuotteistettu teollisen rakentamisen kokonaisuus on Lehdon puukerrostalo, joka valmistuu tehtaalla aina valmiiksi huoneistoiksi asti. Valmiit tilaelementit valmistuvat sisustukset mukaan lukien tehtaalla, jonka jälkeen ne asennetaan työmaalla.
Keittiö- ja pesuhuonemoduuleja käytetään pääosin kerrostalo- ja hoivarakentamisessa. Moduulit valmistetaan tarkassa laaduntarkkailussa, joka takaa paitsi tasaisen laadun myös ns. perinteistä rakentamista huomattavasti paremman kosteudenhallinnan. Moduulien avulla myös työmaavaihe on selkeämpi aikatauluttaa, mikä nopeuttaa rakennuskohteiden valmistumista ja mahdollistaa merkittäviä kustannussäästöjä. Tehtaalla valmistetut, valmiit moduulit lasketaan katon kautta sisätiloihin.
Lehdon huoneistoelementit ovat tehdaslinjastolla valmistettuja, täysin valmiita huoneistoja. Nämä valmiit huoneistot asennetaan työmaalla valmiiksi tehtyjen perustusten päälle. Tämä parantaa rakentamisen laatua, takaa kuivaketjun toteutumisen ja lyhentää työmaavaiheen rakennusajan lähes puoleen perinteiseen rakentamiseen verrattuna. Huoneistoelementeistä voidaan rakentaa 2–4 kerroksisia pienkerrostaloja. Huoneistoelementtejä valmistetaan muun muassa Oulaisten ja Hartolan tehtailla.
Lehdon suurkattoelementit valmistetaan Hartolan tehtaallamme. Valmiiden elementtien avulla pystymme asentamaan jopa 1 500 m² valmista kattoa päivässä. Lehdon suurkattoelementeissä on valmiina muun muassa sprinklerijärjestelmän linjat, sähköjohdotuksia ja asennuskiskoja asiakkaan toiveiden mukaan.
Lehdon kehittämät nousuelementit nopeuttavat putkiremontin läpimenoa merkittävästi ja tuovat säästöä taloyhtiön kokonaiskustannuksiin. Tyylikkäät nousuelementit valmistetaan tehtaillamme tarkasti valvotuissa olosuhteissa. Nousuelementin ansiosta uusien putkistojen tilan tarve pienenee, laatu on tasaista, vuototurvallisuus on huippuluokkaa ja remontin logistiset haasteet pienenevät. Nousuelementit sisältävät laajasti tehdasvalmistettua tekniikkaa, kuten uudet lämpö-, käyttövesi-, viemäri-, ja sähkönousut. Elementtiin kuuluu lisäksi moderni ja siivousta helpottava seinä-wc. Nousuelementtien räätälöinti on mahdollista isoissa putkiremonttikohteissa.
Laadukkaat alumiini-ikkunat ja parvekeikkunaovet valmistetaan Schuco:n profiileista. Komposiitti-ikkunat ja parvekeikkunaovet tehdään puolestaan REHAU:n profiileista. Sertifioidut paloikkunat ja -ovet tuovat turvaa.
Tuotamme muun muassa keittiöitä, makuuhuoneiden ja eteisten kaapistoja, saarekkeita ja wc-kalusteita.
Vuoden 2022 aikana Lehdolla työskenteli keskimäärin 860 henkilöä. Henkilöstömäärä laski 183 henkilöllä pitkälti liiketoimintaympäristön muutoksista ja Remonttipartio Oy:n eli putkiremonttien liiketoiminnan myynnistä johtuen, kokonaisvaihtuvuus oli 26,1 % (2021: 23,6 %). Vuoden lopussa aktiivisia työsuhteita oli 664. Näistä miehiä oli 541 (81,5 %) ja naisia 123 (18,5 %). Työntekijöiden osuus koko henkilöstöstä (278/41,9 %) väheni hieman suhteessa toimihenkilöiden määrään (386/58,1 %). Vakituisia työsuhteita oli 650 (97,9 %). Määräaikaisissa työsuhteissa (14/2,1 %) keskeisimmät perusteet olivat opiskeluun kuulunut harjoittelu, projektityö tai muu sovittu määräaikainen työtehtävä tai sijaisuus. Vuonna 2022 opiskelijoille tarkoitettuun Uralupausohjelmaan osallistui 34 opiskelijaa.
Vuoden aikana jatkettiin henkilöstön kehittämistä erityisesti projektin hallinnan ja siihen liittyvän juridiikan osaamisten osalta. Lisäksi järjestettiin mm. asiakaspalveluun liittyvää koulutusta.
Syksyllä koko henkilöstölle järjestetty Pulssikysely kertoi lehtolaisten työvireen olleen hyvällä tasolla ja erityisen paljon henkilöstöltä tuli palautetta konsernin sisäisen yhteistyön parantumisesta.
Vuoden isoin henkilöstötapahtuma oli joulukuussa järjestetty Lehtopäivä, joka toteutettiin ensimmäistä kertaa täysin verkon välityksellä. Tilaisuudessa palkittiin henkilöstön keskuudestaan äänestämät vuoden lehtolaiset.
Konsernin työturvallisuuden eteen tehtyä määrätietoista työtä jatkettiin vuonna 2022 ja tapaturmataajuus onnistuttiin pitämään samalla tasolla kuin vuonna 2021, ollen vuonna 2022 tasolla 15 (2019: 29, 2020:22, 2021:15).
Henkilöstö työhyvinvoinnissa periaatteena on ollut varhainen puuttuminen ja henkilöstön tukeminen sekä fyysisistä- että henkistä kuormitusta aiheuttaviin tekijöihin puuttumista. Koronatilanne helpottui huomattavasti aikaisemmista kahdesta vuodesta. Hybridityömalli, jossa toimistoilla työskentelevä henkilöstö tekee entistä enemmän työtä etätyössä, on koettu työhyvinvointia parantavaksi malliksi työntekemiseen. Sairauspoissaolot Lehdolla pysyivät alan yleiseen tasoon verrattuna alhaisella tasolla 3,5 % (2,8 %).
Juuso Hietanen, s. 1977, on toiminut yhtiön toimitusjohtajana vuoden 2021 toukokuusta alkaen, jota ennen hän toimi Bonava Suomen toimitusjohtajana. Sitä ennen hän toimi asuntotuotannon johtotehtävissä NCC:llä vuodesta 2004 alkaen Suomessa, Venäjällä ja Baltiassa. Koulutukseltaan Juuso Hietanen on diplomi-insinööri.
Veli-Pekka Paloranta, s. 1972, on toiminut Lehdon talousjohtajana marraskuusta 2015 alkaen. Vuosina 2000–2015 Paloranta on työskennellyt JOT Automation- ja Elektrobit-konserneissa. Vuosina 2010–2015 hän toimi Bittium Oyj:n (ent Elektrobit Oyj) talousjohtajana ja vuodesta 2020 alkaen hän on toiminut Bittium Oyj:n hallituksen ja tarkastusvaliokunnan jäsenenä. Koulutukseltaan Paloranta on kauppatieteiden maisteri.
Tero Karislahti, s.1983, on toiminut Asunnot-palvelualueen johtajana kesäkuusta 2022 alkaen. Karislahdella on 18 vuoden työkokemus rakennuskonserni YIT:n palveluksessa erilaisista vastuista. Vuodesta 2015 lähtien Karislahti on työskennellyt asuntorakentamisen johtotehtävissä, muun muassa YIT:ssä aluejohtajana. Koulutukseltaan Karislahti on diplomi-insinööri.
Matti Koskela, s.1966, on toiminut Toimitilat-palvelualueen johtajana vuoden 2022 alusta alkaen. Hän on toiminut vuodesta 1994 lähtien työnjohtajana ja vastaavana työnjohtajana sekä työpäällikkönä työmaatuotannossa. Tämän jälkeen vuodesta 2001 lähtien hän on toiminut asunto- ja toimitilarakentamisen sekä korjausrakentamisen johtotehtävissä yksikönjohtajana, liiketoimintaryhmän johtajana ja divisioonan johtajana rakennusyhtiö YIT:n palveluksessa. Koulutukseltaan Koskela on rakennusinsinööri.
Timo Reiniluoto, s. 1966, on toiminut marraskuusta 2014 toukokuuhun 2017 Lehdon tytäryhtiön Rakennusliike Lehto Oy:n toimitusjohtajana ja maaliskuun alusta 2017 alkaen konsernin Liiketoiminnan tukipalveluiden johtajana. Hänellä on 30 vuoden kokemus eri tehtävistä rakennusliikkeissä, mm. Skanskassa toimialajohtajana ja Etelä-Suomen toimitilarakentamisen aluejohtajana. Hänellä on myös kymmenen vuoden työkokemus Venäjältä. Lisäksi Reiniluoto toimi Oy Lautex Ab:n hallituksen jäsenenä vuosina 2006–2013. Koulutukseltaan Reiniluoto on diplomi-insinööri ja Hanken MBA (Real Estate Finance).
Jani Pentti, s.1974, on toiminut Lehdon henkilöstöjohtajana kesästä 2022 alkaen ja tätä ennen kolme vuotta henkilöstöpäällikön tehtävissä. Pentillä on noin 15 vuoden henkilöstöhallinnon kokemus rakennusalalta, muun muassa rakennusyhtiö Lemminkäisen sekä Lehdon palveluksessa. Koulutukseltaan Pentti on yhteisöpedagogi (amk).
Jukka Haapalainen, s.1975, on toiminut konsernin palveluksessa vuodesta 2019 alkaen. Haapalaisella on yli 20 vuoden kokemus monipuolisista ja vaativista teollisuuden kehittämis- ja johtamistehtävistä. Viimeksi hän on työskennellyt muun muassa Nestor Cables Oy:ssä ja Eastman Chemical Company:ssa. Koulutukseltaan Haapalainen on diplomi-insinööri.
OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2022 | Osakemäärä, kpl | % |
Lehto Invest Oy | 33 914 760 | 38,83 % |
Kinnunen Mikko | 1 326 454 | 1,52 % |
Mevita Invest Oy | 1 286 867 | 1,47 % |
Nordea Henkivakuutus Suomi Oy | 1 026 200 | 1,18 % |
Saartoala Ari | 1 011 839 | 1,16 % |
OP-Henkivakuutus Oy | 742 793 | 0,85 % |
J & K Hämäläinen Oy | 700 000 | 0,80 % |
Lindsay von Julin & Co Ab | 700 000 | 0,80 % |
Tuuli Markku | 579 000 | 0,66 % |
Paloranta Veli-Pekka | 501 653 | 0,57 % |
10 SUURINTA OSAKKEENOMISTAJAA | 41 789 566 | 47,85 % |
Hallintarekisteröidyt | 1 166 362 | 1,34 % |
Muut osakkeenomistajat | 44 383 482 | 1 |
YHTEENSÄ | 87 339 410 | 100,00 % |
OMISTUSMÄÄRÄJAKAUMA | ||||
Osakkeiden määrä | Osakkeenomistajat | % | Osakkeet | % |
1 – 100 | 4 160 | 24,64 | 193 138 | 0,22 |
101 – 1 000 | 7 571 | 44,85 | 3 259 391 | 3,73 |
1 001 – 10 000 | 4 370 | 25,89 | 14 567 280 | 16,68 |
10 001 – 100 000 | 728 | 4,31 | 19 564 129 | 22,4 |
100 001 – 1 000 000 | 47 | 0,28 | 11 189 352 | 12,81 |
> 1 000 000 | 5 | 0,03 | 38 566 120 | 44,16 |
Yhteensä | 16 881 | 100 | 87 339 410 | 100 |
Joista hallintarekisteröityjä | 9 | 0,05 | 1 166 362 | 1,34 |
Erityistileillä yhteensä | 0 | 0 | 0 | |
Liikkeeseenlaskettu määrä | 0 | 87 339 410 | 100 |
OSAKKEENOMISTAJIEN SEKTORIJAKAUMA | ||||
Sektori | Osakkeenomistajat | Osakkeet ja äänet | ||
Määrä | % | Määrä | % | |
Yritykset | 622 | 3,68 | 43 151 028 | 49,41 |
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 12 | 0,07 | 2 687 343 | 3,08 |
Julkisyhteisöt | 2 | 0,01 | 27 410 | 0,03 |
Kotitaloudet | 16 183 | 95,87 | 40 562 833 | 46,44 |
Kotita. palv. ei voit.tavoit. yhtsöt yhteensä | 17 | 0,1 | 63 080 | 0,07 |
Ulkomaat | 36 | 0,21 | 847 716 | 0,97 |
Kaikki yhteensä | 16 881 | 100 | 87 339 410 | 100 |
Joista hallintarekisteröityjä | 9 | 0,05 | 1 166 362 | 1,34 |
Odotusluettelolla yhteensä | 0 | 0 | 0 | 0 |
Yhteistilillä | 0 | 0 | 0 | 0 |
Liikkeeseenlaskettu määrä | 0 | 0 | 87 339 410 | 100 |
Lehto on paremman huomisen edellärakentaja. Meitä ajaa tarve olla edellä aikaamme, uudistaa rakennusalaa ja tuottaa sitä kautta arvoa eli parempaa huomista asiakkaillemme: laadukasta, kohtuuhintaista, nopeaa ja ekologista rakentamista. Luomme nerokkaita koteja, menestyviä toimitiloja, toimivia hoivatiloja ja kouluja.