Vuosikatsaus 2021

Edellärakentaja

Tulevaisuus syntyy vain rakentamalla. Meillä on haave paremmasta huomisesta. Koko ajan kehittyvä ja muotoutuva kuva siitä, miten ja miksi rakentaa paremmin. Lehdolla on uskallusta tuoda uusia näkökulmia, ennakkoluulottomuutta kyseenalaistaa
käytännöt ja rakentaa fiksummin.

Meitä ajaa halu olla edellä aikaamme. Haluamme määrittää sen, miten tulevaisuuden rakentaminen toimii. Jatkuvasti kehittyvää moduulirakentamista, toistuvien ratkaisujen voimaa, johtajuutta suunnittelussa ja ekologisempia materiaaleja. Otamme kaiken irti rakentamisen digitaalisista mahdollisuuksista.

Rakennamme tulevaisuutta kohti laadukasta, edullista ja ekologista rakentamista.

Vuosikatsaus 2021

Motivaatio uudistamiseen nousee megatrendeistä

Rakentamisen megatrendeiksi luetaan muun muassa teollinen valmistus, digitaalisuus ja ekologisuus. Ne kuvaavat paitsi rakentamisen tulevaisuutta – myös Lehdon nykyistä tapaa rakentaa.

Toisin kuin muilla teollisuuden aloilla, rakennusala ei ole pystynyt nostamaan tuottavuuttaan yli 40 vuoteen. Alan huono tuottavuus koituu lopulta rakentajien loppuasiakkaiden maksettavaksi: syntyy laatuongelmia, kustannukset ylittyvät ja esimerkiksi rakentamisen aikataulut pitkittyvät.

Myös rakentamisen on pystyttävä uudistumaan muiden teollisuuden alojen rinnalla. Me Lehdossa haluamme uudistaa rakentamista ja kehittää laatua, edullisuutta ja ekologisuutta. Ilmastonmuutoksen myötä meidän on toimialana pystyttävä entistä kestävämpään tapaan rakentaa – koska hiilijalanjälkemme tällä alalla on painava.

Ratkaisumme liittyvät modulaarisuuteen, teolliseen esivalmistukseen, toistettaviin ratkaisuihin, ekologisiin materiaaleihin sekä digitaalisuuteen.

Katso Lehdon toimitusjohtaja Juuso Hietasen puheenvuoro: 

1

Lehto #edellärakentaja

Lehto Group on suomalainen rakennus- ja kiinteistöalan konserni.  Yhtiömme uudistaa rakennusalaa ja pyrkii parantamaan sen pitkään paikallaan pysytellyttä tuottavuutta. Näillä keinoilla pyrimme luomaan asiakashyötyjä ja lisäarvoa sekä asiakkaillemme että omistajillemme. Merkityksellinen tehtävämme on toimia paremman huomisen edellärakentajana. Rakennamme viihtyisiä kaupunkikoteja, menestyviä toimitiloja, toimivia hoivatiloja ja kouluja sekä toteutamme vaivattomia putkiremontteja.

2

Luvut

Liikevaihto 2021: 435,9 M€
Henkilöstö: 1 042 (määrä vuoden lopussa)
Tehtaat: 5 tuotantolaitosta

3

Tuotteet ja palvelut

Yhtiö on jakanut toimintansa kahteen palvelualueeseen: Asunnot ja Toimitilat. Asunnot-palvelualueella rakennamme asuinkerrostaloja puusta ja betonista. Lisäksi olemme mukana hoivarakentamisen liiketoiminnassa ja toteutamme putkiremontteja pääosin pääkaupunkiseudulla. Toimitilat-palvelualueella Lehto rakentaa myymälätiloja, logistiikka-, varasto- ja tuotantotiloja, vapaa-ajan tiloja, suuria kauppa- ja toimintakeskuksia sekä toimistotiloja. Lisäksi rakennamme kouluja ja päiväkoteja.

Ratkaisuja tulevaisuuden rakentamiseen – Lehdon tapa rakentaa

Lehdon tapa rakentaa on moderni ja toimialaa uudistava. Sen kulmakiviä ovat ekologisuus, suunnittelunjohtaminen, toistuvat ratkaisut, teollinen valmistus sekä digitaalisuuden hyödyntäminen.

Ensimmäinen näkökulma on suunnittelunjohtaminen, jolla on tärkeä rooli kohtuuhintaisen lopputuotteen rakentumisessa. Yhtiö pyrkii hallitsemaan rakennushankkeita suunnittelusta toteutukseen saavuttaakseen nimenomaan paremman kustannusten hallittavuuden. Yli 80 % rakentamisen kustannuksista määräytyy jo suunnitteluvaiheessa, ja siksi haluamme pitää tämän vaiheen omissa käsissämme.

Lehdon rakennusprosessin ytimessä on modulaarisuus sekä teollinen valmistus, jonka edelläkävijä yhtiö on Suomessa. Lehdon teollista rakentamista eli innovatiivista moduuli- ja elementtituotantoa tehdään Lehdon omissa, kotimaisissa tehtaissa. Teollinen rakentaminen tehostaa rakentamisen tuottavuutta, nopeuttaa aikatauluja ja varmistaa laatua perinteiseen rakentamiseen verrattuna. Modulaaristen rakennusalan innovaatioiden hyödyntäminen mahdollistaa työmaalla perinteisesti toteutettavien työvaiheiden siirron teolliseen ympäristöön, mikä vähentää kustannuksia ja parantaa laatua paremman työn organisoinnin, tasalaatuisten tehdasolosuhteiden, yksinkertaisemman toteutusmallin, toistettavuuden lisäämisen ja nopeamman tuotannon johdosta.

Katso kuinka puukerrostalo valmistuu!

Kolmas tärkeä kulmakivi on toistuvat ratkaisut. Emme keksi pyörää aina uudestaan vaan hyödynnämme hyväksi havaittuja ratkaisuja. Vakiointi voidaan liittää niin toimintatapoihin, erilaisiin prosesseihin kuin kumppaniverkostoihinkin ja se tyypillisesti nopeuttaa suunnittelu- ja rakentamisvaiheita.

Digitaalisuuden hyödyntäminen on osa Lehdon rakentamisen dna:ta. Digitaalisia järjestelmiä ja prosesseja hyödynnetään läpi koko rakennusprojektin suunnittelusta rakentamiseen ja näin ollen reaaliaikainen tieto on hyödynnettävissä eri rooleissa toimivien tahojen kesken läpi koko projektin. Rakentamisen aikana syntynyttä ja tallennettua tietoa voidaan hyödyntää edelleen rakennuksen elinkaaren aikana korjaus- ja täydennysrakentamisessa sekä rakennuksen ylläpidossa, käytössä ja omaisuudenhallinnassa. Digitaalisten prosessien hyödyntämisellä saavutetaan suunnittelun, hankintatoimen ja tuotannon merkittävä tehostuminen, kun prosessivaiheet ovat ennakoitavissa, jäljennettävissä ja toistettavissa. Yhtiö pystyy digitaalisten ratkaisujen avulla tehostamaan sen toimintaa läpimenoaikojen nopeutuessa ja laatutason sekä kohteen käytettävyyden parantuessa. Nämä tekijät luovat lisäarvoa sekä Lehdolle että sen asiakkaille.

Lähtökohtaisesti Lehdon tapa rakentaa tukee ekologisuutta ja kestävää rakentamista, sillä teollinen valmistus itsessään vähentää esimerkiksi hukkaa, jätteen määrää sekä logistiikan tarvetta. Digitaalisuuden hyödyntäminen tähän tuotantomalliin tehostaa mahdollisuuksia rakentaa entistä kestävämmin. Tämä perustuu muun muassa teollisen valmistuksen luonteviin tavoitteisiin hukan vähentämisessä, jota digitaalisuuden hyödyntäminen tukee. Toinen Lehdon kestävän rakentamisen avainsana on puuraaka-aine.  Olemme kehittäneet teollisesti valmistettavan puukerrostalokonseptin, joka valmistetaan hyvin pitkälle Lehdon kotimaisilla tehtailla ja pääosin kotimaisesta puuraaka-aineesta.

Palvelualueemme

Asunnot-palvelualueella Lehto rakentaa uusia kerros- ja luhtitaloja sekä tekee putkiremontteja pääosin pääkaupunkiseudulla. Asunnot-palvelualueeseen kuuluu myös hoivarakentamisen toiminnot.

Asunto-liiketoiminta jakautuu omaperusteiseen tuotantoon ja urakointiprojekteina toteutettaviin hankkeisiin. Lehdon omaperusteisessa asuntorakentamisessa yhtiö suunnittelee ja rakentaa kohteet hankkimilleen maa-alueille ja myy valmiit asunnot asiakkaille. Asiakkaina on yksityishenkilöitä sekä yksityisiä ja institutionaalisia sijoittajia. Hoivaliiketoiminnassa Lehto suunnittelee ja rakentaa hoivakoteja ja palveluasumisen yksikköjä hoivaoperaattoreiden sekä kuntien tarpeisiin. Hoivaliiketoiminnan rakennushankkeet toteutetaan joko tavanomaisena rakennusurakkana tai sijoittajakauppana, jolloin Lehto tekee vuokrasopimuksen palveluoperaattorin kanssa ja myy valmiin kiinteistön esimerkiksi jollekin alan kiinteistöihin sijoittavalle rahastolle.

Toimitilat-palvelualueella Lehto rakentaa myymälätiloja, logistiikka-, varasto- ja tuotantotiloja, vapaa-ajan tiloja, suuria kauppa- ja toimintakeskuksia sekä toimistotiloja. Lisäksi Toimitilat-palvelualueeseen on sisällytetty koulu- ja päiväkotiliiketoiminta, jossa Lehto suunnittelee ja rakentaa päiväkoteja sekä kouluja valtakunnallisten päiväkotioperaattoreiden sekä kuntien tarpeisiin.

Toimitilat suunnitellaan asiakkaan tarpeisiin ja niiden toteutuksessa hyödynnetään Lehdon kehittämiä tai hyväksi havaitsemia rakenne- ja tilaratkaisuja. Palvelualueen asiakkaina on paikallisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä toimijoita; koulu- ja päiväkoti -liiketoiminnan osalta asiakkaita ovat myös kunnat. Valtaosa Toimitilat-palvelualueen liiketoiminnasta tapahtuu suunnittele ja toteuta -mallilla, jossa Lehto vastaa niin suunnittelusta kuin itse rakentamisestakin. Lehto toteuttaa myös joitakin toimitilakohteita omaperusteisesti, jolloin Lehto hankkii tontin ja suunnittelee sekä rakentaa kohteen joko kokonaan tai osittain omalla riskillään.

Vuosi 2021 lyhyesti

Liikevaihto M€

Liiketulos M€ ja liiketulos-%

Henkilöstön määrä vuoden lopussa

Omavaraisuusaste, %

Nettovelkaantumisaste, %

Tilauskanta M€

Toimitusjohtajan terveiset

”Vuonna 2021 Lehdossa jatkettiin lujaa työtä kilpailukyvyn parantamiseksi. Astuin itse mukaan Lehdon joukkueeseen toukokuussa ja havaitsin, että yhtiön voimakkaiden kasvuvuosien jälkeen kehittämistä on välttämätöntä johtaa usealla sektorilla yhtäaikaisesti. On fokusoitava toimintaa, muutettava operatiivisia toimintatapoja ja pääomien käyttöä sekä päivitettävä strategiaa. Lisäksi on tärkeää pystyä motivoimaan henkilöstöä haastavassa tilanteessa. Kaikkien toimien ensisijaisena tavoitteena on parempi kannattavuus.  Siihen liittyviä toimenpiteitä ja muutoksia on kiirehditty tilanteen vakauttamiseksi.

Vuoden aikana olemme tehneet työtä myös yhtiön strategian eteen ja muuttaneet sekä toimintamallejamme että toimintakulttuuriamme. 

Olemme pystyneet kehittämään toimintaamme vuoden 2021 aikana, mutta toimialalle tyypillisesti muutokset eivät näy nopeasti vaan niiden läpivienti vaatii vielä aikaa. Muutoksien vaikutukset eivät ole toteutuneet vielä koko ketjussa, mikä näkyy muun muassa Toimitilojen ennakoitua suurempina tappioina aikaisempina vuosina aloitetuissa hankkeissa. Samaan aikaan kohtasimme myös poikkeuksellisen haasteen, kun rakennusmateriaalien hinnat nousivat voimakkaasti. Toimintamme fokusoimiseksi olemme lopettaneet Ruotsin liiketoiminnan, keskittäneet puurakentamisen yhteen yksikköön ja virtaviivaistaneet tukitoiminto-organisaatiota.

Kohonneista materiaalikustannuksista huolimatta Asunnot-palvelualueen tuloskehitys oli positiivinen ja budjetoitua parempi. Betonikerrostalorakentamisen lisäksi olemme merkittävä puukerrostalojen rakentaja, jolla on markkinoiden edistynein, modulaarinen ja teollisesti valmistettava konsepti. Uskomme vahvasti puukerrostalo-osaamiseemme, joka edustaa ennen kaikkea tulevaisuuden erottuvaa kilpailukykyä. Puuraaka-aineen ja kestävän kehityksen teemat ovat tällä hetkellä keskeisimpiä kuin koskaan, varsinkin rakennusalalla. Asunnot-palvelualueen putkiremonttien liiketoiminta jatkui myös kannattavana.

Vuonna 2021 Toimitilat-palvelualueen kuudesta projektista syntyi meille isoja tappiota, joiden seurauksena myös koko yhtiön tulos on merkittävästi tappiollinen. Useat kyseisiin projekteihin liittyvät sitoumukset on tehty jo vuosina 2017–2019, eivätkä projektit ole yhtiön nykyisten hankekriteerien mukaisia. Projektikustannusten hallinta Toimitilat-palvelualueella ei ole ollut hyväksyttävällä tasolla. Tappiot johtuvat puutteista hankkeiden valmistelussa, ongelmista ja viiveistä hankkeiden toteutuksessa, urakkahintojen sopimisesta aikaisessa vaiheessa ja kohonneista materiaalikustannuksista. Olemme paikantaneet ongelmat, ja tiedämme mitä meidän on tehtävä tilanteen parantamiseksi. Tällä saralla työ jatkuu. Toimitilojen tappiot osoittavat leimallisesti tarpeemme paneutua huolellisemmin projektien ensimmäisiin askeliin, joiden varmistamiseksi olemme ottaneet käyttöön uudet toimintamallit. Rakentaminen on projektiliiketoimintaa ja varsinainen projektin arvon luonti tapahtuu ennen työmaalle menoa. Meillä tulee ennen projektiin sitoutumista olla selvästi aiempaa täsmällisemmät suunnitelmat, laskelmat ja sopimukset sekä nostaa sidottujen kustannusten osuus ennen hinnan sitomista selvästi korkeammalle tasolle. Näin varmistamme työmaavaiheen kustannusten pitävyyden.

Tappiollisen toiminnan seurauksena rahoitusasemamme on aikaisempaa heikompi. Olemme käymässä eri rahoittajien kanssa neuvotteluita rahoitusratkaisusta, jolla mahdollistetaan liiketoiminnan kehittyminen myös pidemmällä aikavälillä.

Vuosi päättyi arvioitua haastavammassa tilanteessa. Tehdyt ja meneillään olevat tarvittavat muutokset ja kehittämistyö tulevat kääntämään yhtiön kannattavuuden positiiviseksi.  Olemme tunnistaneet keskeiset ongelmat ja toimenpiteet, joiden avulla haasteet aiotaan selvittää. Lisäksi olemme kasvattaneet yhtiön osaamispääomaa rekrytoimalla kokeneita rakennusalan osaajia yhtiön avaintehtäviin.

Yhtiön suorituskyky ei tällä hetkellä täytä sijoittajiemme, yhteistyökumppaniemme tai omiakaan odotuksiamme lehtolaisina. Meille Lehdossa muutoksen välttämättömyys on selkeä ja tahtotila muutoksen läpiviemiseen korkealla.”

Toimitusjohtaja Juuso Hietanen

Vuoden 2021 varrelta

Tammikuu

Lehto kertoo rakentavansa odotettuja uudisasuntoja Helsingin Ruskeasuolle

Helmikuu

  • Vantaan kaupunki ja Lehto sopivat Kivistön lähipalvelukeskuksen etenemisestä
  • Lehto ja Metsä Fibre esisopimukseen Kemin biotuotetehtaan satamavaraston rakentamisesta

Maaliskuu

  • Lehto valitaan Vantaan kaupungin uuden toimitalon toteuttajaksi
  • Lidl ja S-market kiinnitetään Vantaan Kivistön palvelukeskuksen ankkurivuokralaisiksi

Huhtikuu

Lehto ja NREP jatkavat yhteistyötä – näyttävä 16-kerroksinen kaksoistornitalo Helsingin Malmille

Toukokuu

  • Juuso Hietanen aloittaa Lehto Group Oyj:n toimitusjohtajana
  • Yhtiön pitkäaikainen toimitusjohtaja Hannu Lehto valitaan yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi.
  • Lehto kertoo ottaneensa laajamittaisesti käyttöön tuotteen elinkaaren hallinnan osana rakentamisen uudistamista
  • Lehto ja erikoissijoitusrahasto eQ Yhteiskuntakiinteistöt jatkavat yhteistyötä Turussa: Hoivapalveluja halutaan entistä enemmän kaupunkien keskustoihin

Kesäkuu

  • Kivistön palvelukeskuksen rakentaminen käynnistyy
  • NREP ja Lehto kertovat toteuttavansa liike- ja palvelukeskuksen Tuusulan Hyrylään

Elokuu

  • Lehto kertoo rakentavansa Metsä Fibrelle ekologisen, puurakenteisen konttorin tulevalle Kemin biotuotetehtaalle
  • Matti Koskela, rakennusinsinööri, nimitettiin Toimitilat-palvelualueen johtajaksi.

Syyskuu

Lehto kertoo satojen asuntojen putkiremonttien käynnistyneen Lehdolla korona-tauon jälkeen: uudet ratkaisut kiinnostavat pääkaupunkiseudun taloyhtiöitä

Lokakuu

  • Lehto alentaa vuotta 2021 koskevaa taloudellista ohjausta
  • Lehto myy hankekehittämänsä Kivistön lähipalvelukeskuksen eQ:n rahastolle

Marraskuu

DI Pekka Eskola nimitetään luotsaamaan Lehdon puukerrostalo-liiketoimintaa

Joulukuu

  • DI Tero Karislahti nimitetään Asunnot-palvelualueen johtajaksi
  • Lehto ilmoittaa luopuvansa Ruotsin-liiketoiminnoista

Referenssejä vuodelta 2021

Asiakkaamme ääni

Rakentamisen megatrendit

Rakennusalan tulevaisuuteen on tunnistettu kolme tärkeää megatrendiä, joita Lehdon tapa toimia tukee hyvin: teollinen valmistus, digitalisaatio ja ekologisuus.

Teollinen valmistus

Rakentamisen työvaiheita siirtyy tulevaisuudessa yhä enemmän työmailta tehtaisiin. Lehto on kotimainen uranuurtaja teollisessa esivalmistuksessa ja meillä on mittavin, oma, kotimainen tehdaskapasiteetti. Tehtailla rakennustyö tehostuu ja samalla varmistetaan tuotannon kuivaketju. Sarjatuotannon etu on laadun jatkuva paraneminen. Sarjoissa valmistaminen ei kuitenkaan tarkoita, etteikö asiakkaamme tekisi itselleen tärkeitä valintoja muun muassa sisustuksen osalta.

Digitalisointi

Lehto digitalisoi rakentamistaan ja kaikki hankkeet aloitetaan tätä nykyä tietomallipohjaisina. Tietomalleja hyödynnetään läpi koko rakennusprosessin, suunnittelusta rakentamiseen ja näin ollen reaaliaikainen tieto on hyödynnettävissä eri rooleissa toimivien kesken läpi koko projektin.

Ekologisuus

Lehto on kiinnostunut hiilineutraalista, kestävästä rakentamisesta ja haluaa siirtyä asteittain kohti hiilineutraalia kiertotaloutta. Tällä hetkellä ekologisen rakentamisen keskiössä on Lehdon puukerrostalo-konsepti, jonka pääraaka-aineena on kotimainen puuraaka-aine. Konseptin rakentamiseen liittyvä teollinen tuotanto tukee kestävän rakentamisen ideologiaa vähentämällä jätettä ja hukkaa. Lisäksi useissa kohteissa, läpi yhtiön, hyödynnetään maalämpöä ja muita energiatehokkuuteen liittyviä ratkaisuja.

Strategia

Lehdon strategian ytimenä on ratkaista edellä mainittuja ongelmia ja luoda innovatiivinen yrityskulttuuri, joka aktiivisesti kehittää rakentamisen ratkaisuja kustannusten kohtuullistamiseksi, laadun parantamiseksi, läpimenoajan lyhentämiseksi ja ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Lehdon strategian kulmakiviä ovat suunnittelun johtaminen, toistuvat ratkaisut, teollinen esivalmistus sekä digitaaliset prosessit ja palveluketju.

Lehto tavoittelee meneillään olevalla strategiakaudella ensisijaisesti kannattavuuden voimakasta parantamista. Lehdon tavoitteena on merkittävästi kasvattaa puukerrostalojen suhteellista osuutta yhtiön asuntotuotannosta. Strategiakaudella yhtiö tutkii mahdollisuuksia laajemmin hyödyntää tehdasvalmisteisiin tilaelementteihin liittyvää osaamista myös muualla kuin asuntotuotannossa, toimia väliaikaisten moduulirakenteisten tilojen vuokraajana ja tarjonnan laajentamista elinkaaripalveluihin.

Uuden toimitusjohtajan myötä vuonna 2020 laadittua strategiaa terävöitetään ja yhtiö tulee tiedottamaan strategiasta keväällä 2022.

Teollinen valmistus

Lehto muuttaa rakentamista myös teollisen esivalmistuksensa voimalla ja tehdastuotteita hyödyntävä rakentaminen on yksi Lehdon toimintamallin kulmakivistä. Siirrämme rakentamisen haastavia vaiheita työmailta tehtaisiin ja samalla sään armoilta sisätiloihin. Teollisen esivalmistuksen avulla saavutamme aika- ja kustannushyötyjä sekä varmistamme laadun alusta loppuun asti kestävän kuivaketjun avulla.

Lehto valmistaa omissa tuotantolaitoksissaan erilaisia rakennusteknisiä moduuleja ja elementtejä. Lehdolla on tehdasyksiköitä Oulaisissa, Hartolassa, Siikajoella ja Iissä, joiden yhteispinta-ala on noin 50 000 m2.

Valmistettavia tuotteita asunto- ja toimitilarakentamiskäyttöön ovat: kantavat suurkattoelementit, yhdistetyt keittiö- ja pesuhuonemoduulit, pesuhuonemoduulit, huoneistoelementit, ikkunat ja nousuelementit putkiremontteihin. Vaikka Lehto valmistaa tehtaissaan moduuleja ja elementtejä pääosin omaan käyttöönsä, on yhtiöllä myös jonkin verran näiden osalta myyntiä yhtiön ulkopuolelle.

Pisimmälle tuotteistettu teollisen rakentamisen kokonaisuus on Lehdon puukerrostalo, joka valmistuu tehtaalla aina valmiiksi huoneistoiksi asti. Valmiit tilaelementit valmistuvat sisustukset mukaan lukien tehtaalla, jonka jälkeen ne asennetaan työmaalla.

Oulainen

  • Moduulikerrostalojen tilaelementit
  • Kiintokalusteet: keittiöt, makuuhuoneiden kaapistot, eteisen kaapistot, saarekkeet, wc-kalusteet
  • Ikkunat ja parvekeovet
  • Tekniikkastudiot kerrostaloihin, hoivakotien
    keittiö-pesuhuone -moduulit
  • Betonilaatat tekniikkastudioihin
  • Betoniset käytäväelementit
  • Talotekniikkakeskukset
  • Nousuelementit

Hartola

  • Moduulikerrostalojen
    tilaelementit
  • Päiväkotien tilaelementit
  • Koulujen tilaelementit
  • Suurkattoelementit

Luohua, Siikajoki

  • Puiset seinäelementit
  • Huoneistoväliseinät
  • Puiset irtoelementit

Ii

  • Puiset seinäelementit
  • Huoneistoväliseinät
  • Puiset irtoelementit

Lehdon tehdastuotteet

Keittiö- ja pesuhuonemoduulit

Keittiö- ja pesuhuonemoduuleja käytetään pääosin kerrostalo- ja hoivarakentamisessa. Moduulit valmistetaan tarkassa laaduntarkkailussa, joka takaa paitsi tasaisen laadun myös ns. perinteistä rakentamista huomattavasti paremman kosteudenhallinnan. Moduulien avulla myös työmaavaihe on selkeämpi aikatauluttaa, mikä nopeuttaa rakennuskohteiden valmistumista ja mahdollistaa merkittäviä kustannussäästöjä. Tehtaalla valmistetut, valmiit moduulit lasketaan katon kautta sisätiloihin.

Huoneistoelementit

Lehdon huoneistoelementit ovat tehdaslinjastolla valmistettuja, täysin valmiita huoneistoja. Nämä valmiit huoneistot asennetaan työmaalla valmiiksi tehtyjen perustusten päälle. Tämä parantaa rakentamisen laatua, takaa kuivaketjun toteutumisen ja lyhentää työmaavaiheen rakennusajan lähes puoleen perinteiseen rakentamiseen verrattuna. Huoneistoelementeistä voidaan rakentaa 2–4 kerroksisia pienkerrostaloja. Huoneistoelementtejä valmistetaan muun muassa Oulaisten ja Hartolan tehtailla.

Suurkattoelementit

Lehdon suurkattoelementit valmistetaan Hartolan tehtaallamme. Valmiiden elementtien avulla pystymme asentamaan jopa 1 500 m² valmista kattoa päivässä. Lehdon suurkattoelementeissä on valmiina muun muassa sprinklerijärjestelmän linjat, sähköjohdotuksia ja asennuskiskoja asiakkaan toiveiden mukaan.

Talotekniikkakeskukset

Lehdon talotekniikkakeskukset sisältävät valmiit IV-konehuoneet, joissa on valmiina esimerkiksi ilmanvaihtolaitteet, kaukolämmön jakokeskus ja rakennuksen jäähdytyslaitteet, sähkökeskus sekä rakennusautomatiikan pääkeskus. Talotekniikkakeskus voidaan liittää sellaisenaan rakennukseen ja moduulin järjestelmät kytketään työmaalla valmiina oleviin putkistoihin. Kytkentöjen ja teknisten säätöjen jälkeen talotekniikka on käyttövalmiina.

Lehto Total - Lehto Group

Nousuelementit

Lehdon kehittämät nousuelementit nopeuttavat putkiremontin läpimenoa merkittävästi ja tuovat säästöä taloyhtiön kokonaiskustannuksiin. Tyylikkäät nousuelementit valmistetaan tehtaillamme tarkasti valvotuissa olosuhteissa. Nousuelementin ansiosta uusien putkistojen tilan tarve pienenee, laatu on tasaista, vuototurvallisuus on huippuluokkaa ja remontin logistiset haasteet pienenevät. Nousuelementit sisältävät laajasti tehdasvalmistettua tekniikkaa, kuten uudet lämpö-, käyttövesi-, viemäri-, ja sähkönousut. Elementtiin kuuluu lisäksi moderni ja siivousta helpottava seinä-wc. Nousuelementtien räätälöinti on mahdollista isoissa putkiremonttikohteissa.

Kalusteet

Tuotamme muun muassa keittiöitä, makuuhuoneiden ja eteisten kaapistoja, saarekkeita ja wc-kalusteita.

Henkilöstömme

Vuoden 2021 aikana Lehdolla työskenteli keskimäärin 1043 henkilöä. Henkilöstömäärä laski 72 henkilöllä pitkälti liiketoimintaympäristön muutoksista johtuen. Vaikka henkilöstömäärä pysyi toimintavuonna varsin tasaisesti hieman yli tuhannen henkilön kokonaismäärässä, kokonaisvaihtuvuus oli 23,6 % (2020: 20,2 %). Vuoden lopussa aktiivisia työsuhteita oli 1042. Näistä miehiä oli 878 (84,3 %) ja naisia 164 (15,7 %). Työntekijöiden osuus koko henkilöstöstä (493/47,3 %) nousi hieman suhteessa toimihenkilöiden määrään (549/52,7 %). Vakituisia työsuhteita oli 984 (94,4 %). Määräaikaisissa työsuhteissa (58/5,6 %) keskeisimmät perusteet olivat opiskeluun kuulunut harjoittelu, projektityö tai muu sovittu määräaikainen työtehtävä tai sijaisuus.

Henkilöstön osaamisen kehittäminen

Vuonna 2021 jatkettiin sisäisten koulutusten kehittämistä. Työmaatuotannon koulutusohjelmaa jäntevöitettiin vastaamaan projektikohtaisia osaamisvaatimuksia. Kevään aikana toteutettiin yhdessä    Tocomanin kanssa mittava aikatauluohjelmiston koulutus koko työmaatuotannon henkilöstölle. Kesäkaudella opiskelijoille tarkoitettua Uralupausohjelmaa sopeutettiin vallitsevasta koronatilanteesta johtuen. Vuonna 2021 ohjelmaan osallistui 57 opiskelijaa. Syyskaudella laadittiin ja valmisteltiin omana tuotantona annettava koulutus puurakentamisen työnjohtajille vastaavan työnjohtajan tehtäviin pätevöittämiseksi. Ohjelma on tarkoitus käynnistää vuoden 2022 alussa.

Henkilöstötutkimus

Elo-syyskuun vaihteessa toteutettiin konsernissa vuosittainen People Power -henkilöstötutkimus, jossa kokonaistulos nousi hieman edellisestä (2020/A+) vuodesta pysyen kuitenkin tasolla A+. Lehtolaisina vahvuusalueina HR-tutkimuksessa nähtiin edelleen hyvällä tasolla oleva esimiestyö, tarkoituksenmukaiset työtilat ja -välineet sekä kehityskeskustelujen hyödyllisyys. Pientä tulosparannusta tapahtui kuitenkin lähes kaikilla mitattavilla osa-alueilla. Suurimmat parannukset tapahtuivat johtamiskulttuurin alueella, mitä osaltaan selittää uudet johdon nimitykset sekä henkilöstön odotukset vuodenvaihteessa 2022 toteutettavia liiketoimintastrategioiden päivityksiä kohtaan. Henkilöstötutkimuksen perusteella konsernin johto nosti keskeisiksi parantamiskohteiksi yksiköiden välisen yhteistyön parantamisen ja koko henkilöstön tuloshakuisuuden kehittämisen, joilla osaltaan tuetaan strategiapäivitysten viemistä käytäntöihin.

Lehto-päivä

Lokakuussa yhtiössä järjestettiin koko henkilöstölle jo perinteeksi muodostunut Lehtopäivä. Ohjelma toteutettiin Lehdon Hartolan tehtailla ja striimattiin kaikkiin toimistoihin, tehtaille ja työmaille. Tilaisuuden kohokohta oli työtoverien valitsemien vuoden lehtolaisten (14 henkilöä) nimeäminen ja palkitseminen.

Työturvallisuuden kehittyminen

Konsernin työturvallisuuden eteen on viimeisen kolmen vuoden aikana tehty määrätietoisesti työtä. Onnistumisesta kertoo työturvallisuustaajuuden jatkuva vuosittainen parantuminen, ollen vuonna 2021 tasolla 15 (2018: 43, 2019: 29, 2020:22).

Koronan vaikutukset

Vaikka toinen koronavuosi haittasi jossain määrin pääosin pääkaupunkiseudun työmaiden toimintaa muutamien kohteiden sulkemisten ja aikatauluviivästysten muodossa, henkilöstön työhyvinvointi ja työterveys olivat kokonaisuudessaan hyvällä tasolla. Työhyvinvointi ja oman työn hallinta määritettiin keskeisiksi kohteiksi syksyllä käyttöön otetussa, koronatoimiin liittyvässä hybridityön toimintamallissa. Mallilla vastataan yhtäältä koronan ennaltaehkäisyyn, mutta sillä parannetaan myös henkilöstön edellytyksiä hallita omaa työtään sekä sovittaa yhteen työtä ja vapaa-aikaa. Henkilöstötutkimuksen mukaan oman työn hallinta olikin hyvällä tasolla, henkilöstötutkimuksen vertailunormin (Suomen yleisnormi 2021) yläpuolella. Myös sairaspoissaoloprosenttia (3,92) voidaan pitää teollisuudenala huomioon ottaen hyvänä.

Lehto-päivä 2021

Edellärakentajana Lehdolla

Työmaainsinööri Eero Keski-Petäjä:

”Lehdon toisinajatteleva tapa tehdä teki vaikutuksen. Minulle on erittäin tärkeää, että pystyn omalla tekemiselläni kehittämään yritystä, jossa olen mukana. Lehdolla tämä on mahdollista.”

Tietomallipäällikkö Jouni Koivuneva:

”Lehdolla saa vastuuta ja pääsee oikeasti vaikuttamaan asioihin.”

Työpäällikkö Katariina Kuosmanen:

”Tärkein tehtäväni on luoda mahdollisuudet vastaavien työnjohtajien ja työnjohtajien työlle, olla työmaiden tukena, arjen apuna, tukea siinä riemussa ja tuskassa mitä työmaalla tulee vastaan.”

Suunnittelupäällikkö Timo Turunen:

”Lehdolla pääsen näkemään oman arvoni työpanoksessa. Olen unelma-ammatissani tällä hetkellä.”

Johto

Toimitusjohtaja
s. 1977, Suomen kansalainen
Diplomi-insinööri

Juuso Hietanen siirtyi Lehdon toimitusjohtajan tehtävään Bonava Suomen toimitusjohtajan tehtävästä. Sitä ennen hän on toiminut asuntotuotannon johtotehtävissä NCC:llä vuodesta 2004 alkaen Suomessa, Venäjällä ja Baltiassa.

Talousjohtaja
s. 1972, Suomen kansalainen
Kauppatieteiden maisteri

Veli-Pekka Paloranta on toiminut Lehdon talousjohtajana marraskuusta 2015 alkaen. Paloranta työskenteli aiemmin vuosina 2010–2015 Bittium Oyj:n (entinen Elektrobit Oyj) konsernin talousjohtajana, jonka lisäksi hän on toiminut useassa Elektrobit-konsernin tytäryhtiössä hallituksen puheenjohtajana.

Johtaja, Toimitilat-palvelualue
s. 1966, suomen kansalainen
Rakennusinsinsinööri

Matti Koskela on erittäin kokenut rakennusalan toimija ja johtaja. Hän on tehnyt nousujohteisen uran vuodesta 1985 lähtien ensin työnjohtajana ja työpäällikkönä, jonka jälkeen hän on palvellut yksikönjohtajana, liiketoimintaryhmän johtajana sekä divisioonajohtajana rakennusyhtiö YIT:n palveluksessa.

Johtaja, Liiketoiminnan tukipalvelut
s. 1966, Suomen kansalainen
DI, Hanken MBA

Timo Reiniluoto on toiminut marraskuusta 2014 alkaen Lehdon tytäryhtiön Rakennusliike Lehto Oy:n toimitusjohtajana ja maaliskuun alusta 2017 alkaen Liiketoiminnan tukipalveluiden johtajana. Hänellä on 30 vuoden kokemus eri tehtävistä rakennusliikkeissä, mm. Skanskassa toimialajohtajana ja Etelä-Suomen toimitilarakentamisen aluejohtajana. Hänellä on myös kymmenen vuoden työkokemus Venäjältä. Lisäksi Reiniluoto toimi Oy Lautex Ab:n hallituksen jäsenenä vuosina 2006 – 2013.

Henkilöstöjohtaja
s. 1966, Suomen kansalainen
Yleisesikuntaupseeri

Kaarle Törrönen on toiminut Lehdon henkilöstöjohtajana vuodesta 2018. Aiemmin hän on toiminut yli 33 vuotta Puolustusvoimilla erilaisissa rooleissa HR:n johto- ja suunnittelutehtävissä.

Johtaja, Tehdastuotanto
s. 1975, Suomen kansalainen
Diplomi-insinööri

Jukka Haapalaisella on lähes 20 vuoden kokemus monipuolisista ja vaativista teollisuuden kehittämis- ja johtamistehtävistä. Viimeksi hän on työskennellyt muun muassa Nestor Cables Oy:ssä ja Eastman Chemical Company:ssa.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2021

Osakemäärä, kpl

%

Lehto Invest Oy                         

33 914 760

38,8 %

OP-Suomi Pienyhtiöt                         

1 351 282

1,5 %

Kinnunen Mikko                     

1 346 454

1,5 %

Mevita Invest Oy                         

1 086 867

1,2 %

Saartoala Ari                    

1 011 839

1,2 %

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo                         

711 309

0,8 %

OP-Henkivakuutus Oy                         

593 880

0,7 %

Heikkilä Jaakko                    

560 000

0,6 %

Tuuli Markku                        

530 000

0,6 %

Paloranta Veli-Pekka                         

501 653

0,6 %

10 SUURINTA OSAKKEENOMISTAJAA

41 608 044

47,6 %

Hallintarekisteröidyt

2 179 639

2,5 %

Muut osakkeenomistajat

43 551 727

49,9 %

YHTEENSÄ

87 339 410

100,0 %

 

OMISTUSMÄÄRÄJAKAUMA

    

Osakkeita, kpl

Osakemäärä, kpl

%

Omistajia

%

1 – 100

201 687

0,2 %

4 265

23,6 %

101 – 1 000

3 615 438

4,1 %

8 316

46,1 %

1 001 – 10 000

15 186 231

17,4 %

4 756

26,3 %

10 001 – 100 000

17 746 304

20,3 %

671

3,7 %

100 001 – 1 000 000

11 765 920

13,5 %

48

0,3 %

yli 1 000 000

38 823 830

44,5 %

5

0,0 %

YHTEENSÄ

87 339 410

100,0 %

18 061

100,0 %

Joista hallintarekisteröityjä

1 311 878

1,5 %

9

5,0 %

 

OSAKKEENOMISTAJIEN SEKTORIJAKAUMA

    

Osakkeita, kpl

Osakemäärä, kpl

%

Omistajia

%

Yritykset

43 874 944

50,2 %

706

3,9 %

Rahoitus- ja vakuutuslaitokset

3 712 704

4,3 %

18

0,1 %

Julkisyhteisöt

738 719

0,9 %

3

0,0 %

Kotitaloudet

38 116 352

43,6 %

17 268

95,6 %

Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt

85 092

0,1 %

21

0,1 %

Ulkomaat

811 599

0,9 %

36

0,2 %

YHTEENSÄ

87 339 410

100,0 %

18 061

100,0 %

Joista hallintarekisteröityjä

1 311 878

1,5 %

9

0,1 %