Search
Close this search box.

Lehto Group Oyj: Asuntoprojektien katteet paranivat, toimitilaprojekteista merkittäviä tappioita

Lehto Group Oyj
Tilinpäätöstiedote 1.1. – 31.12.2021
17.2.2022 klo 7.30

Tämän katsauksen laadinnassa on noudatettu IAS 34 -standardia. Yhtiö noudattaa arvopaperimarkkinalain mukaista puolivuosiraportointia. Tilinpäätöstiedote on tilintarkastamaton. Luvut sulkeissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan, ellei muuta mainita.

Yhteenveto 2021

Konserni 10-12/2021 10-12/2020 1-12/2021 1-12/2020
Liikevaihto jatkuvista toiminnoista, Meur 157,8 169,6 435,9 544,7
Liikevaihdon muutos jatkuvista toiminnoista -% -7,0 % -36,7 % -20,0 % -18,2 %
Liiketulos jatkuvista toiminnoista, Meur -14,2 6,0 -24,0 0,1
Liiketulos jatkuvista toiminnoista, % liikevaihdosta -9,0 % 3,5 % -5,5 % 0,0 %
Tulos jatkuvista toiminnoista, Meur -14,8 2,4 -25,7 -5,1
Tulos lopetetuista toiminnoista, Meur -5,6 -1,6 -6,9 -3,1
Kauden tulos, Meur -20,5 0,8 -32,6 -8,2
Tilauskanta kauden lopussa, Meur 474,1 426,3 474,1 426,3
Osakekohtainen tulos, Eur -0,23 0,01 -0,37 -0,12
Rahavarat, Meur 32,8 105,1 32,8 105,1
Rahoitusvelat, Meur 45,8 80,4 45,8 80,4
Vuokrasopimusvelat, Meur 90,4 33,3 90,4 33,3
Omavaraisuusaste, % 27,2 % 38,7 % 27,2 % 38,7 %
Nettovelkaantumisaste, % 113,8 % 7,0 % 113,8 % 7,0 %
Omavaraisuusaste ilman IFRS 16 vuokrasopimusvelkoja, % 37,3 % 43,2 % 37,3 % 43,2 %
Nettovelkaantumisaste ilman IFRS 16 vuokrasopimusvelkoja, % 14,4 % -19,9 % 14,4 % -19,9 %
  • Vuoden 2021 liikevaihto laski 20,0 % edellisvuodesta ja oli 435,9 (544,7) miljoonaa euroa. Liikevaihto laski molemmilla palvelualueilla ja laskun taustalla on rakennushankkeiden lukumäärän väheneminen.
  • Liiketulos jatkuvista toiminnoista oli -24,0 (0,1) miljoonaa euroa. Liiketappion syynä on erityisesti kuuden toimitilahankkeen merkittävä tappiollisuus. Näiden hankkeiden projektikatevaikutus vuonna 2021 oli yhteensä noin -24 miljoonan euroa tappiollinen. Koko Toimitilat-palvelualueen vaikutus konsernin vuoden 2021 liiketulokseen on noin -29,4 miljoonaa euroa negatiivinen.
  • Kohonneista materiaalikustannuksista huolimatta Asunnot-palvelualueen tuloskehitys oli positiivinen ja budjetoitua parempi.
  • Tilikaudella aloitettiin 1 835 uuden asunnon rakentaminen, mikä on 21,7 % edellisvuotta (1 508) enemmän. Katsauskauden päättyessä rakenteilla oli 2 002 (1 444) asuntoa, joista valtaosa liittyy institutionaalisille sijoittajille tehtäviin hankkeisiin.
  • Tilikauden tulos oli -32,6 (-8,2) miljoonaa euroa, josta tilikauden tulos jatkuvien toimintojen osuus oli -25,7 (-5,1) miljoonaa euroa. Lopetettuna toimintona raportoitavan Ruotsin toimintojen tilikauden tulos oli -6,9 miljoonaa euroa (-3,1 miljoonaa euroa vuonna 2020).
  • Tilikauden päättyessä kassavarat olivat 32,8 (105,1) miljoonaa euroa ja korollisten velkojen määrä ilman IFRS16 mukaisia vuokrasopimusvelkoja oli 45,8 (80,4) miljoonaa euroa. Tappiollisen tuloksen lisäksi kassavaroja vähensivät lainojen takaisinmaksut ja nettokäyttöpääoman kasvu. Yhtiö on käymässä rahoitusneuvotteluita 31.12.2022 päättyvän RCF-rahoitussopimuksen uudistamiseksi.
  • Tilauskanta kasvoi 474,1 miljoonaan euroon (426,3 miljoonaa euroa 31.12.2020). Tilauskanta kasvoi molemmilla palvelualueilla.

 

Liikevaihto palvelualueittain, Meur 10-12/ 2021 10-12/ 2020 Muutos Q4 1-12/ 2021 1-12/ 2020 Muutos
Asunnot 121,9 127,1 -4,1 % 286,1 372,9 -23,3 %
Toimitilat 35,9 42,6 -15,8 % 149,8 171,7 -12,8 %
Yhteensä 157,8 169,7 -7,1 % 435,9 544,7 -20,0 %

Toimitusjohtaja Juuso Hietanen:

”Vuonna 2021 Lehdossa jatkettiin lujaa työtä kilpailukyvyn parantamiseksi. Astuin itse mukaan Lehdon joukkueeseen toukokuussa ja havaitsin, että yhtiön voimakkaiden kasvuvuosien jälkeen kehittämistä on välttämätöntä johtaa usealla sektorilla yhtäaikaisesti. On fokusoitava toimintaa, muutettava operatiivisia toimintatapoja ja pääomien käyttöä sekä päivitettävä strategiaa. Lisäksi on tärkeää pystyä motivoimaan henkilöstöä haastavassa tilanteessa. Kaikkien toimien ensisijaisena tavoitteena on parempi kannattavuus.  Siihen liittyviä toimenpiteitä ja muutoksia on kiirehditty tilanteen vakauttamiseksi.

Vuoden aikana olemme tehneet työtä myös yhtiön strategian eteen ja muuttaneet sekä toimintamallejamme että toimintakulttuuriamme. Olemme pystyneet kehittämään toimintaamme vuoden 2021 aikana, mutta toimialalle tyypillisesti muutokset eivät näy nopeasti vaan niiden läpivienti vaatii vielä aikaa. Muutoksien vaikutukset eivät ole toteutuneet vielä koko ketjussa, mikä näkyy muun muassa Toimitilojen ennakoitua suurempina tappioina aikaisempina vuosina aloitetuissa hankkeissa. Samaan aikaan kohtasimme myös poikkeuksellisen haasteen, kun rakennusmateriaalien hinnat nousivat voimakkaasti. Toimintamme fokusoimiseksi olemme lopettaneet Ruotsin liiketoiminnan, keskittäneet puurakentamisen yhteen yksikköön ja virtaviivaistaneet tukitoiminto-organisaatiota.

Kohonneista materiaalikustannuksista huolimatta Asunnot-palvelualueen tuloskehitys oli positiivinen ja budjetoitua parempi. Betonikerrostalorakentamisen lisäksi olemme merkittävä puukerrostalojen rakentaja, jolla on markkinoiden edistynein, modulaarinen ja teollisesti valmistettava konsepti. Uskomme vahvasti puukerrostalo-osaamiseemme, joka edustaa ennen kaikkea tulevaisuuden erottuvaa kilpailukykyä. Puuraaka-aineen ja kestävän kehityksen teemat ovat tällä hetkellä keskeisimpiä kuin koskaan, varsinkin rakennusalalla. Asunnot-palvelualueen putkiremonttien liiketoiminta jatkui myös kannattavana.

Vuonna 2021 Toimitilat-palvelualueen kuudesta projektista syntyi meille isoja tappiota, joiden seurauksena myös koko yhtiön tulos on merkittävästi tappiollinen. Useat kyseisiin projekteihin liittyvät sitoumukset on tehty jo vuosina 2017–2019, eivätkä projektit ole yhtiön nykyisten hankekriteerien mukaisia. Projektikustannusten hallinta Toimitilat-palvelualueella ei ole ollut hyväksyttävällä tasolla. Tappiot johtuvat puutteista hankkeiden valmistelussa, ongelmista ja viiveistä hankkeiden toteutuksessa, urakkahintojen sopimisesta aikaisessa vaiheessa ja kohonneista materiaalikustannuksista. Olemme paikantaneet ongelmat, ja tiedämme mitä meidän on tehtävä tilanteen parantamiseksi. Tällä saralla työ jatkuu. Toimitilojen tappiot osoittavat leimallisesti tarpeemme paneutua huolellisemmin projektien ensimmäisiin askeliin, joiden varmistamiseksi olemme ottaneet käyttöön uudet toimintamallit. Rakentaminen on projektiliiketoimintaa ja varsinainen projektin arvon luonti tapahtuu ennen työmaalle menoa. Meillä tulee ennen projektiin sitoutumista olla selvästi aiempaa täsmällisemmät suunnitelmat, laskelmat ja sopimukset sekä nostaa sidottujen kustannusten osuus ennen hinnan sitomista selvästi korkeammalle tasolle. Näin varmistamme työmaavaiheen kustannusten pitävyyden.

Tappiollisen toiminnan seurauksena rahoitusasemamme on aikaisempaa heikompi. Olemme käymässä eri rahoittajien kanssa neuvotteluita rahoitusratkaisusta, jolla mahdollistetaan liiketoiminnan kehittyminen myös pidemmällä aikavälillä.

Vuosi päättyi arvioitua haastavammassa tilanteessa. Tehdyt ja meneillään olevat tarvittavat muutokset ja kehittämistyö tulevat kääntämään yhtiön kannattavuuden positiiviseksi.  Olemme tunnistaneet keskeiset ongelmat ja toimenpiteet, joiden avulla haasteet aiotaan selvittää. Lisäksi olemme kasvattaneet yhtiön osaamispääomaa rekrytoimalla kokeneita rakennusalan osaajia yhtiön avaintehtäviin.

Yhtiön suorituskyky ei tällä hetkellä täytä sijoittajiemme, yhteistyökumppaniemme tai omiakaan odotuksiamme lehtolaisina. Meille Lehdossa muutoksen välttämättömyys on selkeä ja tahtotila muutoksen läpiviemiseen korkealla.”

Vuoden 2022 näkymät

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 rakennuskustannusindeksi nousi 10,2 % ja tarvikepanosten kustannukset nousivat 14,8 %. Lehdolla on meneillään ja alkamassa joitakin toimitilaurakoita, joiden myyntihinta on kiinteä ja joiden kannattavuuteen rakennusmateriaalien hintojen merkittävä nousu vaikuttaa heikentävästi myös vuoden 2022 aikana. Lehto on muuttanut hankkeidensa hinnoittelu-, hankinta- ja sopimuskäytäntöjä siten, että kustannusriskejä voidaan hallita aikaisempaa paremmin.

Lehto on muuntamassa joitakin kuluttajille suunniteltuja asuntohankkeita sijoittajille tehtäviksi hankkeiksi, jolloin kyseisiin projekteihin liittyvä liikevaihto ja kate kertyvät hankkeen valmiusasteen mukaisesti. Tämä aikaistaa projekteilta kertyvän liikevaihdon, katteen ja kassavirran kertymistä vuodelta 2023 vuodelle 2022.

Vuoden 2022 ensisijaisena tavoitteena on parantaa kannattavuutta, minkä keskeisenä elementtinä on projektiriskien hallinta kaikissa yksiköissä. Yhtiö jatkaa jo aiemmin aloitettuja projektiriskien hallintaan ja operatiivisen toiminnan tehostamiseen liittyviä toimia. Näiden toimien arvioidaan vaikuttavan positiivisesti tuloskehitykseen vuoden 2022 toiselta puoliskolta alkaen, mutta erityisesti vuonna 2023.

Lehto arvioi, että vuoden 2022 liikevaihto jatkuvista toiminnoista on vuoden 2021 tasolla (435,9 miljoonaa euroa vuonna 2021) ja että liiketulos jatkuvista liiketoiminnoista on 5–10 miljoonaa euroa tappiollinen (-24,0 miljoonaa euroa vuonna 2021). Lehto tulee julkistamaan pitkän tähtäimen strategiset tavoitteensa vuoden 2022 toisen neljänneksen aikana.

Lisätietoa riskeistä ja epävarmuuksista on saatavilla tämän tiedotteen kohdassa ”Riskit ja epävarmuustekijät”.

Liiketoiminnan tavoitteet ja painopistealueet

Lehto on toukokuussa 2021 aloittaneen uuden toimitusjohtajan johdolla arvioinut liiketoiminnan lähivuosien tavoitteita ja painopistealueita ja tunnistanut muutos- ja kehitystarpeita.

Yhtiön strategiset kulmakivet: suunnittelun johtaminen, toistuvat toimintatavat ja ratkaisut, teollinen valmistus sekä digitaaliset ratkaisut, tulevat jatkossakin olemaan toiminnan ytimessä. Strategian tehokas toteutus kuitenkin edellyttää toimintakulttuurin ja toimintatapojen selkeyttämistä ja tulevina vuosina yhtiö tulee keskittymään erityisesti niiden kehittämiseen.

Asuntorakentamisessa lähivuosien painopiste tulee olemaan betonirakenteisissa kerrostaloissa, mutta puukerrostalojen osuuden nähdään vahvasti kasvavan. Lehto tulee investoimaan puurakentamiseen ja kestävään, hiilineutraaliin rakentamiseen. Yhtiön hanke- ja kaavakehitykseen tullaan kiinnittämään aikaisempaa enemmän huomiota, mutta tämän työn tulokset näkyvät usean vuoden viiveellä.

Toimitilarakentamisen markkinan arvioidaan suuntautuvan entistä enemmän hybridihankkeisiin, joissa samoihin kiinteistöihin tulee erityyppisiä käyttäjiä. Yhtiö tulee vahvistamaan osaamistaan tällaisten hybridihankkeiden toteuttamisessa. Lehdolla on vahva kokemus hallimaisten kauppa-, logistiikka-, liikunta- ja varastorakennusten menestyksekkäästä toteuttamisesta, ja tätä kokemusta halutaan hyödyntää ja osaamista edelleen kehittää.

Yhtiö tulee arvioimaan ja mahdollisesti täsmentämään strategiaansa liittyviä valintoja vuoden 2022 toisen neljänneksen aikana. Lähivuosina Lehto keskittyy projektien kannattavuuden ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Koska yhtiö on investointivaiheessa ja keskittyy kilpailukyvyn kehittämiseen ja kestävään rakentamiseen, yhtiön kannattavuus tulee olemaan maltillista.

Tilinpäätöstä koskeva tiedotustilaisuus

Lehto Group järjestää tiedotustilaisuuden sijoittajille, analyytikoille ja tiedotusvälineille torstaina 17.2.2022 klo 10.00 Suomen aikaa (EET). Vallitsevan koronatilanteen vuoksi tilaisuus järjestetään ainoastaan verkkovälitteisesti. Tiedotustilaisuutta voi seurata suorana webcast-lähetyksenä osoitteessa lehto.fi/sijoittajille. Suora lähetys alkaa klo 10.00 Suomen aikaa ja kysymyksiä voi esittää verkkovälitteisen kysymyslomakkeen avulla.

Tiedotustilaisuudessa esiintyvät toimitusjohtaja Juuso Hietanen ja talousjohtaja Veli-Pekka Paloranta. Tilaisuus alkaa lyhyellä englanninkielisellä koosteella, minkä jälkeen tilaisuus jatkuu suomen kielellä.

Tallenne on katsottavissa samassa osoitteessa mahdollisimman pian tilaisuuden jälkeen.

Liiketoimintaympäristö ja liiketoiminnan kehitys vuonna 2021

LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYS

Valtiovarainministeriön tammikuussa 2022 julkaiseman arvion mukaan Suomen bruttokansantuote kasvoi vuoden 2021 aikana 3,4 % ja kasvun ennustetaan jatkuvan kuluvana vuonna noin 3,0 % tasolla. Korkea säästämisaste ja kuluttajien hyvä mieliala ovat luoneet edellytykset yksityisen kulutuksen nopealle kasvulle ja sitä myötä yksityisten investointien kasvulle. Inflaatio ja koronnousun uhka luovat kuitenkin ennusteisiin epävarmuutta. Julkisessa taloudessa vallitsee edelleen rakenteellinen menojen ja tulojen välinen epätasapaino, ja valtionvelka nousee tänä vuonna ennätykselliselle 136 miljardin euron tasolle. Tämä lisää julkiseen talouteen kohdistuvia riskejä.

Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli joulukuussa 2021 3,5 % ja rakennuskustannusten vuosinousu jopa 10,2 %. Tarvikepanosten kustannukset nousivat vuodessa 14,8 % ja työkustannukset 6,5 %. Puu- ja levytavaratuotteiden, elektroniikkakomponenttien ja kovien muovituotteiden hinnat nousivat voimakkaasti ja niiden saatavuudessa oli ajoittaisia ongelmia. Samoin energiahintojen raju nousu loppuvuonna yllätti rakennustuoteteollisuuden, ja jotkut isot toimittajat ovat esittäneet vaateita erityisen energialisän sisällyttämisestä sopimushintoihin. 

RT Rakennusteollisuus arvioi lokakuussa 2021 julkaistussa suhdannekatsauksessaan vuoden 2021 osalle pientä 1–2 %:n kasvua ennen kaikkea asuntorakentamisen kasvun takia. Asuntoaloitukset kokonaisuudessaan nousivat vuonna 2021 alustavien arvioiden mukaan 44 000 asuntoon, josta vapaarahoitteisten asuntojen osuus oli 35 000 asuntoa. Vuonna 2022 aloitukset pysyvät edelleen korkealla tasolla 40 000 asunnossa (32 000 vapaarahoitteista). Sijoittajien kiinnostus asuntoihin on pysynyt korkealla tasolla, ja erityisesti puukerrostalokohteiden kiinnostavuus on noussut sijoittajien keskuudessa. Koronan myötä tilantarve kotona on kasvanut lisääntyneen etätyön takia, mutta nopea ja edelleen jatkuva kustannuskehitys, materiaalien ja resurssien saatavuusongelmat sekä EU:n tiukentuva sääntely rakennusaikaisen rahoituksen ehdoissa voivat kuitenkin merkittävästi hidastaa asuntotuotantoa.

Rakennusteollisuus arvioi toimitilarakentamisen kääntyneen kasvuun vuonna 2021 teollisuus- ja varastorakentamisen myötä. Liike- ja toimistorakentamisessa koronakriisin aiheuttama epävarmuus tilankäytöstä pudotti uudistuotannon volyymiä alkuvuonna lähes 30 % edellisvuotta alemmalle tasolle, mutta volyymin lasku katkennee vuoden 2022 aikana. Julkisessa palvelurakentamisessa aloitukset hidastuivat sairaala- ja opetusrakennusten osalta. Hoitoalan rakennusten osalta ennustetaan kasvua vuodelle 2022 ja opetusrakentamisen osalta pysyttäneen vuoden 2021 tasolla.

ASUNNOT

Asunnot-palvelualueella Lehto rakentaa uusia asuinkerrostaloja kasvukeskuksiin, tekee putkiremontteja pääosin pääkaupunkiseudulla ja toteuttaa hoivakoteja ja palveluasuntoja eri puolille Suomea.

Toiminta keskittyy kasvaviin yliopistokaupunkeihin, joissa Lehto haluaa mahdollistaa laadukkaan asumisen myös pieni- ja keskituloisille talouksille. Kohtuuhintainen ja viihtyisä kaupunkikoti on seurausta huolellisesta asuntosuunnittelusta ja pitkän kehitystyön tuloksena syntyneistä vakioiduista rakentamisen ratkaisuista. Vakioidusta tuotantotavasta huolimatta asuinkohteiden arkkitehtuuri on moni-ilmeistä. Asuinkohteet toteutetaan yhtiön kehittämien PUU- ja KIVI-konsepteja hyödyntäen. Konseptien kehityksessä vähähiilisyyden nähdään olevan jatkossa entistäkin tärkeämpi kilpailukykytekijä.

Asunnot-liiketoiminta on pääosin omaperusteista asuntorakentamista, jossa yhtiö suunnittelee ja rakentaa kohteet hankkimilleen maa-alueille ja myy valmiit asunnot asiakkaille. Asiakkaina on yksityishenkilöitä, yksityisiä ja institutionaalisia sijoittajia sekä rahastoja.

Tällä hetkellä suurin osa Lehdon asuntokohteista on betonirakenteisia kerrostaloja, joiden toteutuksessa hyödynnetään Lehdon kehittämää ja valmistamaa keittiö-kylpyhuonemoduulia. Moduuli sisältää asuntoon ja rakennukseen sisältyvät keskeiset sähkö, vesi-, lämpö-, ilmastointi- ja viemäröintiratkaisut. Moduulit rakennetaan täysin valmiiksi Lehdon omissa tehtaissa ja kuljetetaan rakennuspaikalle, missä ne lasketaan katon kautta rakennuksen sisään ja kytketään toisiinsa. Tämä patentoitu rakentamismenetelmä nopeuttaa rakentamisen aikataulua, parantaa laatua ja tuottaa kustannussäästöjä.

Kasvava osa Lehdon asuntotuotannosta on puuelementtirakenteisia kerrostaloja. Tämän tuoteperheen asunnot valmistetaan omilla kotimaisilla tehtailla tilaelementteinä, joissa asunnon sisäpinnat ovat täysin valmiit jo tehtaalta lähtiessä. Tilaelementit ovat itsekantavia moduuleja, jotka rakennetaan tehtaissa ja kokoonpannaan työmaalla. Puurakenteisissa asuinkerrostaloissa teollisen esivalmistuksen osuus on huomattavasti korkeampi kuin betonista rakennetuissa asuinkerrostaloissa. Näin työmaatoteutuksen aikataulu voidaan saada betonirakentamista merkittävästi lyhemmäksi.

Hoivaliiketoiminnassa Lehto suunnittelee ja rakentaa hoivakoteja ja palveluasumisen yksikköjä hoivaoperaattoreiden ja kuntien tarpeisiin. Rakennushankkeet toteutetaan joko tavanomaisena rakennusurakkana tai sijoittajakauppana, jolloin Lehto tekee vuokrasopimuksen palveluoperaattorin kanssa ja myy valmiin kiinteistön jollekin alan kiinteistöihin sijoittavalle taholle. Valtaosa hoivakohteista on 1–2-kerroksisia betoni- tai puurakenteisia rakennuksia. Jatkossa hoiva- ja palveluasuminen laajentaa Lehdon tarjoomaa myös keskustojen ja lähiöiden suuremmissa hankekokonaisuuksissa.

Liiketoiminnan kehitys vuonna 2021

Asunnot-palvelualueen liikevaihto laski 23,3 % vertailukaudesta 286,1 (372,9) miljoonaan euroon. Erityisesti kaudella tuloutuneiden kuluttajakohteiden määrä väheni, mutta myös sijoittajille myytyjen kohteiden volyymin oli vertailukautta vähäisempi. Katsauskaudella myytiin 1 848 asuntoa, joista valtaosa liittyi sijoittajakohteisiin.

Myydyt asunnot katsauskaudella, kpl 1-12/2021 1-12/2020
Sijoittajille 1 529 1 582
Kuluttajille 319 528
Myydyt asunnot katsauskaudella yhteensä 1 848 2 110

Kaudella valmistui 1 277 (1 459) asuntoa ja aloitettiin 1 835 (1 508) uuden asunnon rakentaminen. Aloitetut kohteet sijaitsivat Etelä-Suomessa, Länsi-Suomessa ja Pohjois-Suomessa. Katsauskauden päättyessä rakenteilla olevien asuntojen lukumäärä oli 2 002 (1 444) kpl.

Rakenteilla olevat asunnot, kpl 1-12/2021 1-12/2020
Rakenteilla kauden alussa 1 444 1 485
+ kaudella aloitetut 1 835 1 508
– siirtynyt projekti 0 -90
– kaudella valmistuneet -1 277 -1 459
Rakenteilla olevat asunnot kauden lopussa 2 002 1 444

Myymättömien valmiiden tai rakenteilla olevien asuntojen lukumäärä katsauskauden päättyessä oli 456 kpl. Näistä valmiita ja myymättömiä asuntoja oli 26 kpl. Asuntohankkeiden painopiste on edelleen sijoittajamyynnissä, mutta kuluttajakohteiden osuutta pyritään maltillisesti kasvattamaan. Sijoittajakohteissa kaikki asunnot katsotaan myydyksi urakkasopimuksen tekohetkellä.

Asuntoja myymättä, kpl 1-12/2021 1-12/2020
Rakenteilla olevat 430 118
Valmiit 26 56
Asuntoja myymättä yhteensä 456 174

Asunnot-palvelualueen tilauskanta oli katsauskauden lopussa 272,1 miljoonaa euroa (232,1 miljoonaa euroa 31.12.2020). Katsauskaudella myytiin useita kohteita institutionaalisille sijoittajille sekä aloitettiin kuluttajakohteita pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella, Oulussa ja Rovaniemellä. Asuntotuotannon tilauskantaan huomioidaan sijoittajakohteista se osa, jota ei ole vielä kirjattu liikevaihtoon. Kuluttajakohteet sisällytetään tilauskantaan, kun rakentamisen aloituspäätös on tehty ja urakkasopimus allekirjoitettu.

Katsauskaudella valmistui muun muassa Helsingin Kalasataman kolmesta asunto-osakeyhtiöstä ja viidestä erillisestä kerrostalosta koostuva kokonaisuus, jossa on yli 300 asuntoa ja liiketiloja.

Asuntorakentamisen kysyntä pysyi hyvänä koronaepidemiaan liittyvästä epävarmuudesta huolimatta. Katsauskaudella allekirjoitettiin useita sopimuksia sijoittajille myytävistä asuntokohteista sekä hoiva- ja palveluasumisen kohteista osana asuntokokonaisuuksia. Rahoituksen saatavuus ja hinta edelleen hidastavat kuluttajakohteiden aloituksia.

Hoivarakentamisen volyymi oli vertailukautta korkeampi johtuen palveluasumisen kohteista osana asuntorakentamisen hankkeita. Katsauskaudella valmistui 4 (4) hoivakotia ja kauden päättyessä rakenteilla oli 1 (3) hoivakoti sekä palveluasumisen kohteita osana asuntorakentamisen hankkeita. Hoiva- ja palveluasumisen hankkeita on neuvotteluvaiheessa sekä yksittäisinä kohteina että osana keskustojen ja lähiöiden suurempia kokonaisuuksia. Lehto arvioi hoiva- ja palveluasumisen kysynnän kasvavan pidemmällä aikajänteellä.

Putkiremonttitoiminta jatkui vakaana ja katsauskaudella valmistui 8 (11) hanketta. Kauden päättyessä rakenteilla oli 15 (11) kohdetta. Työmaat ovat jatkuneet koronaviruksen aiheuttamasta poikkeustilasta huolimatta hyvin. Hankkeiden läpiviennissä tarvittavassa yhteydenpidossa taloyhtiöiden ja taloyhtiöiden osakkaiden kanssa on hyödynnetty etäyhteyksiä. Kysyntätilanne on pysynyt hyvänä ja yhtiö näkee, että putkiremonttien tarve tulee jatkumaan tasaisena myös tulevaisuudessa.

Lehto tiedotti 16.12.2021, että Tero Karislahti, 39, on nimitetty Lehdon Asunnot-palvelualueen johtajaksi sekä konsernin johtoryhmän jäseneksi 10.6.2022 alkaen. Karislahti on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja hänellä on 18 vuoden työkokemus rakennuskonserni YIT:n palveluksessa erilaisista vastuista. Vuodesta 2015 lähtien Karislahti on työskennellyt asuntorakentamisen johtotehtävissä, muun muassa aluejohtajana.

TOIMITILAT

Toimitilat-palvelualueella Lehto rakentaa toimistotiloja, myymälätiloja, logistiikka-, varasto- ja tuotantotiloja, vapaa-ajan tiloja, suuria kauppa- ja toimintakeskuksia sekä kouluja ja päiväkoteja.

Toimitilat suunnitellaan asiakkaan tarpeisiin ja niiden toteutuksessa hyödynnetään Lehdon kehittämiä tai hyväksi havaitsemia rakenne- ja tilaratkaisuja. Palvelualueen asiakkaina on paikallisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä toimijoita sekä kuntia ja kaupunkeja erityisesti koulu- ja päiväkoti -liiketoiminnassa.

Valtaosa Toimitilat-palvelualueen liiketoiminnasta tapahtuu ”suunnittele ja toteuta” -mallilla, jossa Lehto vastaa sekä suunnittelusta että rakentamisesta. Lehto toteuttaa myös joitakin toimitilakohteita omaperusteisesti, jolloin Lehto hankkii tontin ja suunnittelee sekä rakentaa kohteen joko kokonaan tai osittain omalla riskillään.

Liiketoiminnan kehitys vuonna 2021

Palvelualueen liikevaihto laski 12,8 % vertailukaudesta 149,8 (171,7) miljoonaan euroon. Liikevaihto laski erityisesti koulu- ja päiväkotiliiketoiminnassa Lehdon aiempaa selektiivisemmän hankevalintaprosessin takia, mutta myös hallimaisten hankkeiden liikevaihto laski projektien lukumäärän vähentyessä.

Katsauskaudella valmistui ja luovutettiin 18 toimitilakohdetta (29 kohdetta 2020). Kauden päättyessä rakenteilla oli 15 (15) kohdetta, joista merkittävimpiä ovat Vantaan Kivistön lähipalvelukeskus, Helsingin Malmille rakennettava kaksoistornitalo, Fennovoiman toimistorakennus Pyhäjoella, Kemin satamaan rakennettava selluvarasto sekä Ivalon ja Kouvolan kouluhankkeet.

Kaudella allekirjoitettiin uusia urakkasopimuksia 157,6 miljoonalla eurolla ja tilauskanta kasvoi 202,0 miljoonaan euroon (194,2 miljoonaa euroa 31.12.2020). Merkittävimmät allekirjoitetut sopimukset olivat Vantaan Tikkurilaan rakennettava monitilatoimistorakennus, Kivistön lähipalvelukeskus, Kemin satamaan rakennettava selluvarasto sekä Kemiin MetsäFibren biotuotetehtaalle rakennettava käyttökonttori. Tikkurilan monitilatoimistorakennuksen työmaatoiminnot käynnistyvät keväällä 2022 ja muut kohteista olivat rakenteilla katsauskauden päättyessä.

Koulu- ja päiväkotiliiketoiminta eteni katsauskaudella suunnitelmien mukaisesti. Katsauskaudella luovutettiin yksi kohde (8) ja kauden päättyessä rakenteilla oli kaksi (2) hanketta: Ivalossa ja Kouvolassa. Ivalon koulukeskus toteutetaan elinkaarihankkeena, johon sisältyy uudisrakentamisen lisäksi ylläpito- ja käyttäjäpalvelut 20 vuoden ajan sekä vanhan koulurakennuksen purkaminen. Kouvolan Sarkolan koulu toteutetaan KVR-urakkana.

Toimitilahankkeista kuusi on merkittävästi tappiollisia. Näiden hankkeiden projektikatevaikutus vuonna 2021 on yhteensä noin -24 miljoonan euroa tappiollinen. Hankkeista kaksi on peruskorjaushankkeita (noin -10 miljoonaa euroa), kaksi hotellihanketta (noin -4 miljoonaa euroa), yksi toimistorakennushanke (noin -8 miljoonaa euroa) ja teollisuuskiinteistöhanke (noin -2 miljoonaa euroa). Tappiot johtuvat puutteista hankkeiden valmistelussa, ongelmista ja viiveistä hankkeiden toteutuksessa, urakkahintojen sopimisesta aikaisessa vaiheessa ja kohonneista materiaalikustannuksista. Lehto on jo aiemmin vuonna 2019 päättänyt luopua peruskorjaustoiminnasta ja nyt kyseessä oleviin kahteen peruskorjaushankkeisiin liittyvät sitoumukset oli tehty jo vuosina 2017–2019.

Lehto on yhdessä Jyväskylän kaupungin kanssa kehittänyt Hippos2020-hanketta. Koronakriisin seurauksena hankkeeseen liittyvät epävarmuudet ovat lisääntyneet, mutta Lehto ja Jyväskylän kaupunki kehittävät edelleen hanketta.

Lehto on toteuttanut toiminnallisia muutoksia Toimitilat-palvelualueen projektiriskien hallinnan parantamiseksi ja vie niitä käytäntöön vuoden 2022 alusta aloittaneen palvelualueen uuden johtajan johdolla. Yhtiö tulee kiinnittämään erityistä huomiota toteutettavaksi otettavien hankkeiden sopivuuteen yhtiön resursseihin ja strategiaan. Yhtiö on myös suunnittelemassa rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia kustannustason alentamiseksi. 

RUOTSIN TOIMINNOT

Lehto tiedotti 31.12.2021, että se lakkauttaa liiketoimintansa Ruotsissa. Lakkauttamisen syynä on Lehdon tarve keskittyä Suomessa tapahtuvan liiketoiminnan kilpailukyvyn kehittämiseen ja Ruotsin liiketoiminnan vähäinen volyymi. Lehto on vuosien 2017–2020 aikana toteuttanut Ruotsissa kaksi rakennushanketta ja kehittänyt asuntorakentamishankkeita. Vuosien 2020–2021 aikana Lehto on kehittänyt Ruotsin markkinoille sopivaa puukerrostalotyyppiä ja valmistellut sen pilottihanketta. Puukerrostalon kehitystyön tuloksia voidaan hyödyntää Suomen liiketoiminnassa.

TEHDASTUOTANTO 

Tehdasvalmisteisiin tuotteisiin perustuva liiketoiminta on yksi Lehdon liiketoiminnan ytimistä. Lehto rakentaa omissa tuotantolaitoksissaan erilaisia rakennusteknisiä moduuleja ja elementtejä pääasiassa omaan käyttöön, mutta tuotteita myydään vähäisessä määrin myös konsernin ulkopuolelle.

Merkittävin osa tehdastuotannosta on betonirunkoisissa kerrostaloissa käytettäviä keittiö-kylpyhuonemoduuleja, puurakenteisissa kerrostaloissa käytettäviä tilaelementtejä ja isoissa toimitilakohteissa käytettäviä suurkattoelementtejä. Näiden lisäksi Lehto valmistaa tehtaissaan ulkoseinäelementtejä, alumiiniovia, ikkunoita sekä keittiö- ja muita kiintokalusteita.

Lehdolla on tehdasyksiköitä Oulaisissa, Hartolassa, Siikajoella ja Iissä yhteensä noin 50 000 m². Katsauskauden päättyessä tehdastoiminnoissa työskenteli 253 henkilöä (236 henkilöä 31.12.2020). Lehdon nykyinen tehdastilojen ja -laitteiston kapasiteetti mahdollistaa tuotantomäärien kasvattamisen teollisen valmistuksen lisääntyessä strategiakaudella.

Tase ja rahoitusasema

Konsernitase, Meur 31.12.2021 31.12.2020
Pitkäaikaiset varat 49,2 63,4
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus, ilman IFRS 16-omaisuuseriä 108,3 107,7
Vaihto-omaisuus, IFRS 16-omaisuuserät 86,6 28,0
Lyhytaikaiset saamiset 90,1 79,7
Rahavarat 32,8 105,1
Varat yhteensä 367,0 383,8
Oma pääoma 90,9 123,6
Rahoitusvelat 45,8 80,4
Vuokrasopimusvelat 90,4 33,3
Saadut ennakot 32,4 64,4
Muut velat 107,4 82,1
Oma pääoma ja velat yhteensä 367,0 383,8

Taseen loppusumma laski hieman 2020 tilinpäätöshetken tasosta 367,0 miljoonaan euroon. Vakavaraisuutta ja velkaisuutta kuvaavat tunnusluvut heikkenivät vuoden aikana, kun oma pääoma ja kassavarat heikkenivät tappiollisen tuloksen seurauksena. Kassavaroja heikensivät lisäksi lainojen takaisinmaksut 28,7 miljoonaa euroa ja käyttöpääoman kasvu 25,6 miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste vuokrasopimusvelat huomioiden oli 27,2 % (38,7 % 31.12.2020) ja nettovelkaantumisaste 113,8 % (7,0 % 31.12.2020). Omavaraisuusaste ilman IFRS 16 -standardin mukaisia vuokrasopimusvelkoja oli 37,3 % (43,2 %) ja nettovelkaantumisaste 14,4 % (-19,9 %).

Varat

Pitkäaikaiset varat olivat katsauskauden päättyessä 49,2 miljoonaa euroa (63,4 miljoonaa euroa 31.12.2020). Pitkäaikaisiin varoihin sisältyy muun muassa 4,6 (4,6) miljoonaa euroa liikearvoa, 10,6 (11,4) miljoonaa euroa tehdasrakennuksia, 3,9 (4,9) miljoonaa euroa koneita ja kalustoa.  Yhtiö kirjasi tilikaudella 1,8 miljoonan euron arvonalentumisen Ruotsin puukerrostalotyyppiin liittyvästä taseen aineettomiin hyödykkeisiin sisältyneestä tuotekehitysaktiivasta.

Vaihto-omaisuus kasvoi 194,9 (135,7) miljoonaan euroon johtuen pääosin IFRS 16 -standardin mukaisten omaisuuserien kasvusta 58,2 miljoonalla eurolla.

Lyhytaikaiset saamiset kasvoivat 90,1 (79,7) miljoonaan euroon ja ne sisältävät muun muassa 51,6 (46,3) miljoonaa euroa myyntisaamisia ja 36,6 (20,5) miljoonaa euroa osatuloutussaamisia.

Rahavarat 31.12.2021 olivat 32,8 miljoonaa euroa (105,1 miljoonaa euroa 31.12.2020). Rahavarojen väheneminen on seurausta erityisesti nettokäyttöpääoman kasvusta ja rahoitusvelkojen takaisinmaksusta.

Oma pääoma ja velat

Oma pääoma pieneni tilikaudella 90,9 (123,6) miljoonaan euroon tappiollisen tilikauden tuloksen seurauksena.

Rahoitusvelkojen määrä ilman vuokrasopimusvelkoja laski katsauskaudella 45,8 miljoonaan euroon (80,4 miljoonaa euroa 31.12.2020). Seuraavassa taulukossa on esitetty erittely tilinpäätöshetken korollisista veloista:

Korolliset velat 31.12.2021 31.12.2020
RCF-luottolimiitti 25,1 39,0
Hankekohtaiset lainat 3,2 5,0
Omaperusteisten asuntohankkeiden myymättömiin asuntoihin liittyvät RS-lainat 7,4 13,2
Investointilainat 4,7 5,8
ALV-maksujärjestely 5,3 17,3
Rahoitusvelat yhteensä 45,8 80,4
IFRS 16-vuokrasopimusvelat 90,5 33,3
Korolliset velat yhteensä 136,3 113,7

IFRS 16 -vuokrasopimusvelat ovat yhtiön vuokranmaksuvelvoitteisiin perustuvia velkoja. IFRS 16 -standardin mukaisesti pitkäaikaiset vuokrasopimukset esitetään vuokralle ottajan taseessa sekä omaisuus- että velkaeränä. Valtaosa Lehdon vuokrasopimusveloista liittyy rakenteilla olevien omaperusteisten asuntokohteiden tonttivuokriin, jotka ovat Lehdon velvoitteita sen ajan, kun rakenteilla oleva kohde on Lehdon hallinnassa.

Saadut ennakkomaksut laskivat 32,4 (64,4) miljoonaan euroon. Saadut ennakot sisältävät rakenteilla olevista hankkeista saadut maksut siltä osin, kuin niitä ei vielä ole kirjattu liikevaihtoon.

Muut velat kasvoivat 107,4 (82,1) miljoonaan euroon ja ne sisältävät tavanomaiseen liiketoimintaan liittyviä velkoja, kuten 46,0 (36,1) miljoonaa euroa ostovelkoja ja 8,1 (9,6) miljoonaa euroa arvonlisäverovelkoja.

Rahavirtalaskelma, Meur 1-12/2021 1-12/2020
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos + suoriteperusteisten erien oikaisut -14,9 2,4
Nettokäyttöpääoman muutos -25,6 71,1
Liiketoiminnan rahavirta yhteensä -40,5 73,6
Investointien rahavirta -0,7 -1,7
Rahoituksen rahavirta -31,1 -26,0
Rahavarojen muutos -72,3 45,8
Rahavarat kauden alussa 105,1 59,2
Rahavarat kauden lopussa 32,8 105,1

Rahavarat vähenivät vuoden 2021 aikana 72,3 miljoonalla eurolla 32,8 (105,1) miljoonaan euroon. Keskeisimmät rahavaroja vähentäneet tekijät olivat nettokäyttöpääoman kasvu ja rahoitusvelkojen takaisinmaksu.

Liiketoiminnan nettorahavirta oli -40,5 (+73,6) miljoonaa euroa, mikä sisältää nettokäyttöpääoman kasvusta aiheutuneen -25,6 (+70,9) miljoonan euron negatiivisen vaikutuksen. Nettokäyttöpääoman kasvun taustalla on saatujen ennakoiden ja muiden korottomien velkojen pieneneminen.

Investointien nettorahavirta oli -0,7 (-1,7) miljoonaa euroa, mistä -0,4 (-0,5) miljoonaa liittyy aineellisiin, lähinnä korvausinvestointeihin ja -0,8 (-1,4) miljoonaa aineettomiin hyödykkeisiin liittyviin investointeihin.

Rahoituksen nettorahavirta oli -31,1 (-26,0) miljoonaa euroa. Vuoden 2021 aikana ei nostettu uusia lainoja (39,9 miljoonaa euroa vuonna 2020), mutta niitä maksettiin takaisin 28,7 (82,3) miljoonaa euroa.

Ilman IFRS 16 vuokrasopimusvelkoja Sis. IFRS 16 vuokrasopimusvelat
Rahoitusasema, Meur 31.12.2021 31.12.2020 Muutos 31.12.2021 31.12.2020 Muutos
Kassa ja likvidit varat 32,8 105,1 -72,3 32,8 105,1 -72,3
Korolliset velat 45,8 80,4 -34,5 136,3 113,7 22,6
Korollinen nettovelka 13,1 -24,7 37,7 103,5 8,6 94,9
Omavaraisuusaste, % 37,3 % 43,2 % -6,0 % 27,2 % 38,7 % -11,5 %
Nettovelkaantumisaste, % 14,4 % -19,9 % 34,3 % 113,8 % 7,0 % 106,9 %

Keskeiset rahoitussopimukset

RCF-luottolimiitti

Lehdolla on luottolimiittisopimus (Revolving Credit Facility, RCF) OP Yrityspankki Oyj:n, Nordea Bank Oyj:n ja Swedbank AB:n muodostaman pankkisyndikaatin kanssa. Luottolimiitti on voimassa 31.12.2022 asti ja siitä oli tilinpäätöshetkellä käytössä 25,1 miljoonaa euroa. Limiitistä ei ole nostettavissa enempää varoja. Sopimuksen mukaan osa luotosta maksetaan takaisin ennen sopimuskauden päättymispäivää tehtävin lyhennyksin ja osa luotosta erääntyy sopimuksen päättymishetkellä. Sopimukseen liittyy osittaisia vakuuksia ja taloudellisia käyttökatteeseen, korollisiin nettovelkoihin ja nettovelkaantumisasteeseen sidottuja sekä muita kovenantteja. Kovenantit voivat vaikuttaa myös osingonjakoon luottolimiittisopimuksen voimassaoloaikana.

Tilikauden päättymishetkellä luottolimiittisopimuksessa olleet kovenanttiehdot eivät täyttyneet, ja Lehdolla oli pankkisyndikaatilta saatu lupa tilapäisesti ylittää sopimuksessa olleet kovenanttirajat. Tilinpäätöksen valmistumishetkellä Lehto on käymässä rahoittajapankkien kanssa neuvotteluja luottolimiitin uudelleen rahoittamiseksi. Yhtiö on sopinut pankkien kanssa määräajankohdaksi 11.3.2022, mihin mennessä yhtiö ja pankit pyrkivät luomaan rahoitusratkaisun, joka mahdollistaa yhtiön strategian toteuttamisen.

Arvonlisäveron maksujärjestely

Lehto sopi heinäkuussa 2020 Verohallinnon kanssa arvonlisäverovastuita koskevan noin 21,0 miljoonan euron määräisen maksujärjestelyn. ALV-maksujärjestely on syntynyt Verohallinnon tarjoamasta mahdollisuudesta valmistautua mahdollisiin koronavirusepidemian vaikutuksiin käytännössä lainaamalla takaisin kevätkaudella 2020 maksettuja arvonlisäveroja. Maksujärjestelyn takaisinmaksuaika on 22 kuukautta ja ensimmäinen takaisinmaksu tapahtui syyskuussa 2020. Maksujärjestelyn korko on 2,5 %. Tilikauden päättyessä maksujärjestelyyn liittyvää velvoitetta oli jäljellä 5,3 miljoonaa euroa.

Henkilöstö ja palkitseminen

Konsernin palveluksessa työskenteli katsauskauden aikana keskimäärin 1 043 henkilöä (1 115 henkilöä vuonna 2020). Katsauskauden päättyessä henkilöstön määrä oli 1 042 (1 034 31.12.2020) henkilöä. Noin puolet konsernin henkilöstöstä on toimihenkilöitä ja puolet työmailla toimivia henkilöitä.

Lehto toteutti 31.3.2021 suunnatun maksuttoman osakeannin, joka liittyy osakepohjaisen kannustinjärjestelmän vuoden 2018 ansaintajakson palkkion maksamiseen. Osakeannissa annettiin maksutta 69 544 Lehto Group Oyj:n hallussa ollutta osaketta Lehto-konsernin avainhenkilölle kannustinjärjestelmän ehtojen mukaisesti.

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Lehto kehittää ja valmistaa omissa tuotantolaitoksissaan rakennusteknisiä moduuleja ja komponentteja, kuten kylpyhuone-keittiömoduuleja, asuntojen tilaelementtejä, seinäelementtejä, suurkattoelementtejä, talotekniikkamoduuleja, ikkunoita sekä joitakin pienempiä putkiremonteissa käytettäviä moduuleja. Moduloinnilla pyritään parantamaan rakentamisen laatua ja nopeuttamaan rakentamisprosessia.

Moduulien, komponenttien ja tilakonseptien kehittäminen on jatkuvaa toimintaa ja niistä aiheutuneet kustannukset on valtaosin kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan. Tilikauden aikana aktivoitujen kehittämismenojen määrä oli 0,7 (1,4) miljoonaa euroa. Merkittävimmät kehityspanostukset liittyvät tehdasvalmisteisten tuotteiden suunnitteluun ja tuotetehtaiden toiminnan kehittämiseen.

Riskit ja epävarmuustekijät

Lehto tarkastelee riskejä päivittäisessä toiminnassaan jatkuvasti ja kehittää riskienhallinnan käytäntöjä konserninlaajuisesti yhdessä operatiivisten yhtiöidensä kanssa. Riskienhallinnan jatkuvalla kehittämisellä pyritään tuomaan liiketoiminnalle sekä uusia mahdollisuuksia ja kumppaneita että kehittää jo olemassa olevaa toimintaa kannattavampaan ja ennustettavampaan suuntaan. Riskienhallinnan kehittäminen entisestään on Lehdon toiminnan tärkeimpiä painopisteitä.

Operatiivisen liiketoiminnan riskien osalta tärkeimpinä ovat yleiset riskit hankkeen hinnoittelusta, aikataulusta, virheettömyydestä, teknisestä toteutuksesta ja sidosryhmien sopimuksenmukaisesta toiminnasta. Lehdon liiketoiminnan perustuminen moduulituotannolle ja sen asuntotuotannon osittainen riippuvuus moduulituotannon aikataulusta ja tehokkuudesta luovat riskin moduulituotteiden toteuttamisessa ilmeneville poikkeamille tai keskeytyksille.

Lehto altistuu toiminnassaan myös rahoituksen saatavuuteen, yleiseen taloudelliseen kehitykseen, poliittiseen päätöksentekoon ja muuhun julkisen sektorin toimintaan liittyville riskeille. Operatiivisen toiminnan osana Lehto tekee jatkuvasti sopimuksia eri osapuolten kanssa, jonka osalta riskinä on ostokohteen tekninen, juridinen ja kaupallinen kunto. Erityisesti Lehdon toimitilarakentamisen toimialaan liittyviin uniikkeihin ja monimutkaisiin rakennuskohteisiin liittyy aina toteutus- ja kustannusriski.

Osa Lehdon liiketoiminnasta on ns. perinteistä rakennusurakointia ja osa omaa tuotantoa, jossa lopullinen asiakas ei välttämättä ole tiedossa rakennushanketta aloitettaessa. Näihin liiketoimintamalleihin liittyy erilaisia riskejä. Perinteisessä rakennusurakoinnissa hankkeen tuotot kirjataan osatulouttamalla hankkeen valmiusasteen mukaisesti. Tällaisessa mallissa keskeisenä riskinä on se, että hankkeen kokonaiskustannukset muodostuvat arvioitua suuremmiksi tai hankeen toteuttamisaika viivästyy.

Oman tuotannon keskeisenä riskinä on se, että tuotantoa ei saada myytyä suunnitellussa aikataulussa tai suunnitellulla hinnalla. Lisäksi hankkeen kustannukset voivat muodostua arvioitua suuremmiksi. Epäonnistuminen hankkeen hinnoittelussa, teknisessä toteutuksessa, kustannusten ja aikataulun arvioinnissa, kohteen myynnissä tai rahoituksen hankkimisessa voi aiheuttaa negatiivisia poikkeamia yhtiön tulokseen ja taloudelliseen asemaan.

Osa Lehdon liiketoiminnasta perustuu sopimuksiin, joiden mukaisesti Lehto rakentaa kohteet rakennuksen käyttäjän tarpeiden mukaisesti ja myy kohteet vasta niiden valmistumishetkellä tai myöhemmässä vaiheessa esimerkiksi rahastolle. Huolimatta siitä, että Lehto toteuttaa sovitun rakennuksen aikataulussa ja sovituilla kustannuksilla, kantaa Lehto myös riskin siitä, että rahastolla on käytössään kohteiden ostamiseen tarvittavat rahavarat sovitulla maksuhetkellä.

Konsernin harjoittamalle projektiliiketoiminnalle on ominaista eri tarkastelukausien tuloksen mahdollisesti merkittäväkin vaihtelu hankkeiden kirjaamiskäytännöistä johtuen. Konsernin kassavirta kertyy yleensä hankkeen valmistumisasteen mukaisesti, kuitenkin siten, että hankkeen valmistuttua maksettava viimeinen maksuerä on muita maksueriä suurempi. Yksittäisen hankkeen viivästyminen saattaa näin ollen vaikuttaa rahoituksen riittävyyteen. Lisäksi hankkeen viivästyminen saattaa siirtää hankkeen liikevaihdon ja liikevoiton seuraavalle tilikaudelle ja näin ollen heikentää kuluvan tilikauden liikevaihtoa ja liikevoittoa.

Liiketoiminnan kasvaessa käyttöpääomaa sitoutuu erityisesti vaihto-omaisuuteen ja saamisiin. Tilanteessa, jossa samanaikaisesti liiketoiminta laajenee usealla palvelualueella, suuria tonttien hankintasitoumuksia realisoituu ja asiakkailta saatavat maksut viivästyvät, yhtiö saattaa joutua tilanteeseen, jossa yhtiön lisärahoituksen kustannukset kasvavat.

Rakentamismääräysten tai kaavoituspolitiikan muuttumisella voi myös olla merkittäviä vaikutuksia yhtiön liiketoiminnalle. Rakentamisen kasvusuhdanteessa myös ammattitaitoisen työvoiman saatavuus saattaa aiheuttaa riskin sen suhteen, että suunniteltu projekti voidaan käynnistää aikataulussa.

Lehto pyrkii hallitsemaan riskejä organisaation joka tasolla. Riskienhallinta kattaa riskien tunnistamisen, arvioinnin ja suunnitelmat niiden ehkäisemiseksi. Enemmän tietoa Lehdon riskeistä ja riskienhallinnasta on saatavilla osoitteesta www.lehto.fi.

Tilikautta 2022 koskevat keskeisimmät riskit

Useiden rakennusmateriaalien hinnat nousivat voimakkaasti ja joidenkin materiaalien saatavuus heikentyi vuoden 2021 aikana. Tämä koskee erityisesti puuta, puujalosteita, betonielementtejä, eristeitä ja taloteknisiä osia. On mahdollista, että hinnat pysyvät aiempaa korkeampana tai nousevat edelleen, ja että Lehdon erityisesti tehdasvalmisteisissa osissa käytettävien materiaalien saatavuus heikkenee. Näiden riskien toteutumisella voisi olla merkittävä vaikutus Lehdon vuoden 2022 liikevaihtoon ja liiketulokseen. Riskien eliminoimiseksi Lehto käy jatkuvaa vuoropuhelua tavarantoimittajien kanssa ja arvioi korvaavien materiaalien tai komponenttien käyttämistä hankkeissa.

Lehto on muuttanut hankkeidensa hinnoittelu-, hankinta- ja sopimuskäytäntöjä siten, että kustannusriskejä voidaan hallita aikaisempaa paremmin. Koronapandemia on luonut yleistä epävarmuutta asiakas- ja rahoitusmarkkinoille, minkä vuoksi on mahdollista, että asuntojen kysyntä heikkenee ja myynnin edistämiseksi myyntihintoja joudutaan laskemaan. Edelleen on mahdollista, että epävarmuuden vuoksi toimitila-asiakkaiden investointipäätökset viivästyvät.   

Velkarahoituksen ja rakennushankkeissa tarvittavien takauksien saatavuus on aikaisempia vuosia vaikeampaa. Jos Lehto ei saa velkarahoitusta, yhtiöllä ei mahdollisesti ole edellytyksiä käynnistää hankkeita, mikä voi johtaa hankkeiden viivästymiseen ja edelleen liikevaihdon ja liiketuloksen alenemiseen.

Lehdolla on käynnissä sekä urakkana toteutettavia että omaperusteisia asunto- ja toimitilahankkeita. Hankkeiden kustannusarvioiden pitävyydellä, myynnin edistymisellä ja ajoittumisella on vaikutusta liikevaihdon ja liikevoiton kertymiseen.

Covid-19 pandemian vaikutukset

Yhtiön liiketoiminta on jatkunut koronaviruksen aiheuttamasta poikkeustilasta huolimatta suhteellisen hyvin. Yhtiön joidenkin projektien toteutus on hieman viivästynyt työvoiman koronatartuntojen vuoksi. Koronakriisin seurauksena hankkeisiin liittyvät epävarmuudet ovat lisääntyneet, mutta asuntorakentamisen kysyntä on pysynyt hyvänä koronaepidemiaan liittyvästä epävarmuudesta huolimatta. Edelleen jatkuva koronapandemia luo epävarmuutta markkinoille, minkä vuoksi on mahdollista, että rakentamisen kysyntä heikkenee ja myynnin edistämiseksi myyntihintoja joudutaan laskemaan.

Yhtiökokouksen päätökset

28.5.2021 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että 31.12.2020 päättyneeltä tilikaudelta ei makseta osinkoa.

Yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin kuusi. Hallituksen jäseniksi valittiin osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti uudelleen Anne Korkiakoski, Seppo Laine, Helena Säteri ja Raimo Lehtiö. Uusina jäseninä hallitukseen valittiin Hannu Lehto ja Jani Nokkanen. Hannu Lehto valittiin hallituksen puheenjohtajaksi. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vuoden 2022 varsinaiseen yhtiökokoukseen.

Edellä mainitut sekä muut varsinaisen yhtiökokouksen päätökset on kerrottu 28.5.2021 julkaistussa pörssitiedotteessa.

Osakkeet ja omistus

Lehto Group Oyj:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla. Osakkeiden lukumäärä vuoden lopussa oli 87 339 410 kpl ja yhtiöllä oli 18 061 osakkeenomistajaa. Yhtiön hallussa on 179 965 osaketta. Yhtiöllä on yksi osakesarja ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiön yhtiökokouksessa.

Osakkeen päätöskurssi Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla 31.12.2021 oli 0,86 euroa. Osakkeen ylin kurssi katsauskaudella oli 2,305 euroa ja alin kurssi 0,721 euroa. Yhtiön osakkeita vaihdettiin katsauskaudella 68 750 986 kpl ja vaihdon arvo oli noin 93 miljoonaa euroa.

Lehdon varsinainen yhtiökokous 28.5.2021 päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla siten, että hankittava määrä on enintään 8 733 000 osaketta.

Lisäksi varsinainen yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhteensä enintään 8 733 000 osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla optio-oikeuksia tai muita osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia yhdessä tai useammassa erässä. Valtuutus sisältää oikeuden päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita joko maksua vastaan tai maksutta. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiöllä olevat omat osakkeet luovuttaa yhtiön osakkeenomistajien etuoikeudesta poiketen suunnatusti, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy tai maksuttoman osakeannin kyseessä ollessa yhtiön kannalta ja sen kaikkien osakkeenomistajien etu huomioon ottaen erityisen painava taloudellinen syy. Hallitus päättää kaikista muista osakeantiin ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamiseen ja osakkeiden luovuttamiseen liittyvistä ehdoista ja seikoista.

Valtuutusta voidaan käyttää muun muassa pääomarakenteen kehittämiseksi, omistuspohjan laajentamiseksi, vastikkeena yrityskaupoissa, yhtiön hankkiessa liiketoimintaansa liittyvää omaisuutta ja kannustinjärjestelmien toteuttamiseksi.

Valtuutus on voimassa 30.6.2022 asti ja se korvaa yhtiön aikaisemmat anti- ja optiovaltuutukset.

Yhtiö ei ole vastaanottanut liputusilmoituksia katsauskaudella.

Katsauskauden muita merkittäviä tapahtumia

18.2.2021 julkistettiin tilinpäätöstiedote vuodelta 2020.

18.2.2021 tiedotettiin, että avainhenkilöiden osakepohjaista kannustinjärjestelmää jatketaan vuonna 2021.

11.3.2021 tiedotettiin, että vuoden 2020 vuosikertomus on julkaistu.

11.3.2021 tiedotettiin, että Lehto on valittu Vantaan kaupungin uuden toimitalon toteuttajaksi.

31.3.2021 tiedotettiin yhtiön omien osakkeiden luovutuksesta kannustinjärjestelmän toteuttamiseksi.

6.5.2021 julkistettiin tammi-maaliskuun liiketoimintakatsaus.

28.5.2021 tiedotettiin varsinaisen 2021 yhtiökokouksen päätöksistä ja hallituksen järjestäytymiskokouksen päätöksistä.

13.8.2021 julkistettiin tammi-kesäkuun puolivuosikatsaus.

12.8.2021 tiedotettiin muutoksista Lehto Group Oyj:n johtoryhmässä ja että Toimitilat-palvelualueen johtajana ja konsernin johtoryhmän jäsenenä aloittaa vuoden 2022 alusta Matti Koskela.

18.10.2021 alennettiin vuotta 2021 koskevaa taloudellista ohjausta.

4.11.2021 julkistettiin tammi-syyskuun liiketoimintakatsaus.

13.12.2021 tiedotettiin vuoden 2022 taloudellisten katsausten aikatauluista.

16.12.2021 tiedotettiin, että Tero Karislahti on nimitetty Lehdon Asunnot-palvelualueen johtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi 10.6.2022 alkaen.

31.12.2020 tiedotettiin Lehdon lakkauttavan liiketoimintansa Ruotsissa.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

27.1.2022 tiedotettiin, että osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäseniksi on nimetty Anne Lehto, Mikko Kinnunen ja Ari Saartoala. Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan tehtävänä on valmistella hallituksen jäseniä ja hallituspalkkioita koskevat ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle 2022.

28.1.2022 tiedotettiin, että tilintarkastamattomien laskelmien mukaan Lehdon vuoden 2021 liikevaihto laskee edellisvuodesta noin 20 % noin 435 miljoonaan euroon ja liiketappio jatkuvista toiminnoista on noin -24 miljoonaa euroa.

Lehto on helmikuussa toteuttanut organisaatiomuutoksia. Konsernin emoyhtiössä toimineita kehitys- ja markkinointitoimintoja on siirretty osaksi Asunnot-palvelualuetta. Uudistuksen tavoitteena on parantaa yhtiön kilpailu- ja tuloksentekokykyä. Uudistuksen yhteydessä konsernin johtoryhmän kokoonpanosta jäävät pois kehitysjohtaja Arto Tolonen ja kaupallinen johtaja Antti Asteljoki.

Antti Asteljoki siirtyy yhtiön sisällä Asunnot-palvelualueen markkinointi- ja asiakkuusjohtajan tehtävään vastuullaan uuden Asiakkuudet-yksikön johtaminen. Yksikköön liittyvä uudistus suoraviivaistaa organisaatiota ja tehostaa toimintoja. Asteljoen kokemuksella Lehto hakee merkittävää muutosta ja alan johtavaa asemaa asumisen markkina- ja asiakaslähtöisyydessä. Arto Tolonen vaihtaa työnantajaa muutoksen yhteydessä, mutta työskentelee Lehdolla vielä maaliskuun alkuun asti.

Toteutettujen muutosten jälkeen konsernin johtoryhmässä jatkavat seuraavat henkilöt:

  • toimitusjohtaja Juuso Hietanen
  • talousjohtaja Veli-Pekka Paloranta
  • Toimitilat-palvelualueen johtaja Matti Koskela
  • Liiketoiminnan tukipalveluista vastaava johtaja Timo Reiniluoto
  • Tehdastuotannosta vastaava johtaja Jukka Haapalainen
  • Henkilöstöjohtaja Kaarle Törrönen.

Kesäkuussa 2022 konsernin johtoryhmässä aloittaa Asunnot-palvelualueen johtajaksi nimitetty Tero Karislahti.

Hallituksen ehdotus taseen osoittaman tuloksen käyttämisestä ja osingonmaksusta päättämisestä

Emoyhtiön 31.12.2021 taseen jakokelpoinen oma pääoma on 67 249 763,65 euroa, josta tilikauden tulos on -19 314 695,05 euroa.

Hallitus ehdottaa 31.3.2022 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 1.1.-31.12.2021 ei jaeta osinkoa.

Vantaalla 16.2.2022

Lehto Group Oyj
Hallitus

Juuso Hietanen, toimitusjohtaja

+358 50 343 4023

juuso.hietanen@lehto.fi

Veli-Pekka Paloranta, talousjohtaja

+358 400 944 074

veli-pekka.paloranta@lehto.fi

TAULUKKO-OSIO

Laadintaperiaatteet ja tunnuslukujen laskentakaavat ovat pääosin samat kuin yhtiön viimeisimmässä tilinpäätöksessä.

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA 7-12/ 7-12/ 1-12 / 1-12 /
Meur 2021 20201) 2021 20201)
Liikevaihto 238,3 290,0 435,9 544,7
Liiketoiminnan muut tuotot 0,1 0,5 0,5 1,0
Varaston muutos -15,5 -68,2 -6,8 -98,8
Materiaalit ja palvelut -201,0 -175,9 -364,7 -357,2
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut -32,1 -29,4 -64,3 -63,0
Poistot ja arvonalentumiset -3,4 -3,8 -7,0 -7,6
Liiketoiminnan muut kulut -8,6 -9,2 -17,5 -19,0
Liiketulos -22,2 4,0 -24,0 0,1
Rahoitustuotot 0,1 0,2 0,1 0,3
Rahoituskulut -1,5 -2,2 -2,9 -4,3
Tulos ennen veroja -23,7 2,0 -26,9 -4,0
Tuloverot 1,6 -2,3 1,2 -1,1
Tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista -22,1 -0,3 -25,7 -5,1
Tilikauden tulos lopetetuista toiminnoista -6,1 -2,1 -6,9 -3,1
Tilikauden tulos -28,2 -2,4 -32,6 -8,2
Tilikauden tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön osakkeenomistajille -28,2 -2,4 -32,6 -8,2
Määräysvallattomille omistajille 0,0 0,0 0,0 0,0
-28,2 -2,4 -32,6 -8,2
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka voidaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi:
Muuntoerot 0,0 0,0 0,0 0,1
0,0 0,0 0,0 0,1
Tilikauden laaja tulos yhteensä -28,2 -2,4 -32,6 -8,1
Laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön osakkeenomistajille -28,2 -2,4 -32,6 -8,1
Määräysvallattomille omistajille 0,0 0,0 0,0 0,0
-28,2 -2,4 -32,6 -8,1
Emoyrityksen omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos, euroa/osake
Ulkona olevien osakkeiden (osakeantioikaistu) lukumäärä keskimäärin, laimentamaton 87 159 445 72 863 955 87 142 297 71 012 014
Ulkona olevien osakkeiden (osakeantioikaistu) lukumäärä keskimäärin, laimennettu 87 421 666 73 485 279 87 447 100 71 330 955
Osakekohtainen tulos jatkuvista toiminnoista, laimentamaton -0,25 0,00 -0,29 -0,07
Osakekohtainen tulos jatkuvista toiminnoista, laimennettu -0,25 0,00 -0,29 -0,07
Osakekohtainen tulos lopetetuista toiminnoista, laimentamaton -0,07 -0,03 -0,08 -0,04
Osakekohtainen tulos lopetetuista toiminnoista, laimennettu -0,07 -0,03 -0,08 -0,04
Osakekohtainen tulos, laimentamaton -0,32 -0,03 -0,37 -0,12
Osakekohtainen tulos, laimennettu -0,32 -0,03 -0,37 -0,12

1) 2020 osalta oikaistu takautuvasti Ruotsin toiminnot lopetetuksi toiminnoksi.  

KONSERNITASE
Meur 31.12.2021 31.12.2020
Varat
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo 4,6 4,6
Muut aineettomat hyödykkeet 2,0 4,5
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 19,2 22,7
Sijoituskiinteistöt 0,7 0,7
Sijoitukset ja pitkäaikaiset saamiset 8,9 15,4
Laskennalliset verosaamiset 13,8 15,4
Pitkäaikaiset varat yhteensä 49,2 63,4
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 194,9 135,7
Lyhytaikaiset saamiset 90,1 79,7
Rahavarat 32,8 105,1
Lyhytaikaiset varat yhteensä 317,8 320,4
Varat yhteensä 367,0 383,8
Oma pääoma ja velat
Oma pääoma
Osakepääoma 0,1 0,1
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 88,7 88,7
Muuntoero -0,3 -0,2
Edellisten tilikausien voittovarat 35,0 43,3
Tilikauden tulos -32,6 -8,2
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma 90,9 123,6
Määräysvallattomien omistajien osuus 0,0 0,0
Oma pääoma yhteensä 90,9 123,6
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat 0,2 0,3
Varaukset 22,0 12,5
Rahoitusvelat 3,1 10,0
Vuokrasopimusvelat 88,2 31,5
Muut pitkäaikaiset velat 0,1 0,1
Pitkäaikaiset velat yhteensä 113,7 54,5
Lyhytaikaiset velat
Rahoitusvelat 42,7 70,4
Vuokrasopimusvelat 2,3 1,8
Saadut ennakot 32,4 64,4
Ostovelat ja muut velat 85,0 69,1
Lyhytaikaiset velat yhteensä 162,4 205,7
Velat yhteensä 276,0 260,2
Oma pääoma ja velat yhteensä 367,0 383,8

 

Meur Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Muuntoero Kertyneet voittovarat Yhteensä Määräysvallat-tomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2020 0,1 69,2 -0,3 43,2 112,1 0,0 112,1
Laaja tulos
Tilikauden laaja tulos 0,1 -8,2 -8,1 0,0 -8,1
Tilikauden laaja tulos yhteensä 0,1 -8,2 -8,1 0,0 -8,1
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako 0,0 0,0 0,0
Osakeanti 20,3 20,3 20,3
Uusien osakkeiden liikkeeseenlaskusta välittömästi johtuvat menot verovaikutuksella vähennettynä -0,8 -0,8 -0,8
Osakepalkitseminen 0,6 0,6 0,6
Omien osakkeiden hankinta -0,5 -0,5 -0,5
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä 19,5 0,1 19,6 19,6
Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset
31.12.2020 0,1 88,7 -0,2 35,1 123,6 0,0 123,6
Oma pääoma 1.1.2021 0,1 88,7 -0,2 35,1 123,6 0,0 123,6
Laaja tulos
Tilikauden laaja tulos 0,0 -32,6 -32,6 0,0 -32,6
Tilikauden laaja tulos yhteensä 0,0 -32,6 -32,6 0,0 -32,6
Liiketoimet omistajien kanssa
Osakepalkitseminen -0,1 -0,1 -0,1
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä -0,1 -0,1 -0,1
31.12.2021 0,1 88,7 -0,3 2,4 90,9 0,0 90,9

 

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA 1-12 / 1-12 /
Meur 2021 2020
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden tulos -32,6 -8,2
Oikaisut:
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa 9,4 3,7
Poistot ja arvonalentumiset 8,8 7,6
Rahoitustuotot ja -kulut 3,3 4,0
Tuloverot 1,5 1,3
Käyttöpääoman muutokset:
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos -4,5 -6,4
Vaihto-omaisuuden muutos 0,4 104,0
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos -21,5 -26,5
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista -5,4 -6,2
Saadut rahoitustuotot liiketoiminnasta 0,1 0,3
Maksetut verot 0,0 -0,1
Liiketoiminnan nettorahavirta -40,5 73,6
Investointien rahavirrat
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin -0,4 -0,5
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin -0,8 -1,4
Myönnetyt lainat -0,3 -0,5
Lainasaamisten takaisinmaksut 0,7 0,8
Investointien nettorahavirta -0,7 -1,7
Rahoituksen rahavirrat
Lainojen nostot 0,0 39,9
Lainojen lyhennykset -28,7 -82,3
Vuokrasopimusvelkojen maksut -2,4 -2,5
Maksullinen osakeanti 20,3
Osakeantiin liittyvät transaktiokulut -1,0
Omien osakkeiden hankintaan liittyvät kulut -0,5
Rahoituksen nettorahavirta -31,1 -26,0
Rahavarojen muutos (+/-) -72,3 45,8
Rahavarat kauden alussa 105,1 59,2
Valuuttakurssien muutosten vaikutus 0,0 0,0
Rahavarat kauden lopussa 32,8 105,1

 

TUNNUSLUVUT 7-12/ 7-12/ 1-12 / 1-12 /
2021 2020 2) 2021 2020 2)
Liikevaihto, milj. euroa 238,3 290,0 435,9 544,7
Liikevaihdon muutos, % -17,9 % -29,5 % -20,0 % -18,2 %
Liiketulos, milj. euroa -22,2 4,0 -24,0 0,1
Liiketulos, % liikevaihdosta -9,3 % 1,4 % -5,5 % 0,0 %
Tilikauden tulos, milj. euroa -28,2 -2,4 -32,6 -8,2
Tilikauden tulos, % liikevaihdosta -11,8 % -0,8 % -7,5 % -1,5 %
Omavaraisuusaste, % 27,2 % 38,7 %
Velkaantumisaste, % 100,6 % 40,0 %
Nettovelkaantumisaste, % 113,8 % 7,0 %
Oman pääoman tuotto, ROE, % -30,4 % -7,0 %
Sijoitetun pääoman tuotto, ROI, % -10,3 % 0,1 %
Tilauskanta, milj. euroa 474,1 426,3
Henkilöstö keskimäärin kauden aikana 1 043 1 115
Henkilöstö kauden päättyessä 1 042 1 034
Bruttoinvestoinnit taseen varoihin, milj. euroa 1,2 2,0
Oma pääoma / osake, euroa 1,04 1,42
Osakekohtainen tulos (euroa/osake), laimentamaton -0,32 -0,03 -0,37 -0,12
Osakekohtainen tulos (euroa/osake), laimennettu -0,32 -0,03 -0,37 -0,12
Ulkona olevien osakkeiden (osakeantioikaistu) lukumäärä keskimäärin, laimentamaton 87 159 445 71 587 268 87 142 297 71 012 014
Ulkona olevien osakkeiden (osakeantioikaistu) lukumäärä keskimäärin, laimennettu 87 423 395 72 124 035 87 447 100 71 330 955
Ulkona olevien osakkeiden (osakeantioikaistu) lukumäärä kauden lopussa 87 159 445 87 089 901 87 159 445 87 089 901
Osakkeiden markkina-arvo kauden lopussa, milj. euroa 75,0 117,6
Osakekurssit, euroa
Ylin kurssi 2,31 2,17
Alin kurssi 0,72 0,98
Keskikurssi 1,35 1,37
Osakekurssi kauden päättyessä 0,86 1,35
Osakkeiden vaihto, kpl 68 750 986 45 969 542
Osakkeiden vaihto keskimääräisestä lukumäärästä, % 78,9 % 64,7 %
Osinko / osake, euroa 1)
Osinko tuloksesta, % 1)
Efektiivinen osinkotuotto, % 1)
P/E-luku -2,30 -11,75
1) Vuoden 2021 osalta osingonjakoehdotus
2) Takautuvasti oikaistu Ruotsin toiminnot lopetetuksi toiminnoksi

 

VASTUUT JA VAKUUDET
Meur 31.12.2021 31.12.2020
Velat, joiden vakuudeksi on annettu omaisuutta
Rahalaitoslainat 4,7 49,5
Myymättömien asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeiden velkaosuudet 7,4 13,2
Osamaksuvelat 0,0 0,3
Yhteensä 12,0 62,9
Vakuudet
Kiinteistökiinnitykset 9,4 9,4
Pantit 7,7 22,9
Omavelkaiset takaukset 0,3 0,3
Yhteensä 17,4 32,6
Urakkatakaukset
Työaikaiset takaukset 61,8 48,1
Takuuaikaiset takaukset 18,0 22,5
RS-takaukset 21,9 20,9
Maksutakaus 1,6 2,0
Yhteensä 103,3 93,5
Kiinteistöjen arvonlisäveron tarkistusvastuu
Palautusvastuu 1,9 2,3

Osamaksuvelkojen vakuutena on rahoitettu kalusto. Omavelkaiset takaukset sisältävät toisen konserniin kuuluvan yhtiön puolesta annettuja urakkatakausten ja rakennettavien taloyhtiöiden lainojen takauksia. Pantit ovat rahalaitoslainojen ja rakennettavien taloyhtiöiden lainojen vakuudeksi pantattua vaihto-omaisuutta ja muita rahoitusvaroja. Pantit esitetään kirjanpitoarvojensa mukaisesti. Lisäksi tytäryhtiön lainan vakuudeksi on annettu saamisoikeus yhtiön solmimaan vuokrasopimukseen.

MYYNTITUOTTOJEN JAOTTELU
Meur 7-12/2021 7-12/2020 1-12/2021 1-12/2020
Ajan kulumisen mukaan tuloutettu myynti 191,2 196,0 333,1 376,7
Luovutuksen mukaisesti tuloutettu myynti 46,7 93,8 102,1 166,9
Vuokratuotot 0,4 0,4 0,7 1,0
Yhteensä 238,3 290,2 435,9 544,7

SEGMENTTI-INFORMAATIO

Yhtiöllä on yksi toimintasegmentti, Rakentamispalvelut. Segmentin liiketoiminta on pääosin uudisrakentamispalveluiden tuottamista. Konsernin johto seuraa koko konsernia ja segmentin luvut ovat yhtenevät konsernilukujen kanssa.

LÄHIPIIRILIIKETOIMET

Konsernin lähipiiriin kuuluvat konserniyhtiöiden, hallituksen jäsenten ja konsernin ylimmän johdon lisäksi ne tahot, joissa lähipiirillä on vaikutusvalta joko omistamisen tai johtamisen perusteella. Lähipiiriin luetaan myös osakkuus- ja yhteisyritykset.

Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketapahtumat
Myynnit Myynnit Ostot Ostot
Meur 1-12/2021 1-12/2020 1-12/2021 1-12/2020
Avainhenkilöt ja heidän vaikutusvaltayritykset 36,7 75,5 7,4 6,2
Yhteensä 36,7 75,5 7,4 6,2
Saamiset Saamiset Velat Velat
Meur 31.12.2021 31.12.2020 31.12.2021 31.12.2020
Avainhenkilöt ja heidän vaikutusvaltayritykset 5,1 2,3 0,8 0,6
Yhteensä 5,1 2,3 0,8 0,6

Valtaosa lähipiiriliiketoimille myynneistä liittyy asuntojen ja muiden tilojen ostamiseen yhtiöltä. Liiketoimien arvoksi on katsottu valmiin kohteen velaton myyntihinta. Ostot ovat pääasiassa kalustevuokrausta ja muita palveluostoja.

Lisätiedot:
Juuso Hietanen
Toimitusjohtaja
juuso.hietanen@lehto.fi
050 343 4023

Jaa Facebookissa
Jaa LinkedInissä
Jaa Twitterissä