Takaisin uutisarkistoon

Rakennussuunnittelu – Jokainen koulu on yksilö

Aloittaessani työni Lehdolla pääsin tutustumaan uuteen perusopetuksen opetussuunnitelmaan ja ratkomaan kinkkisiä rakennussuunnittelun kysymyksiä, millaista se kouluissa oppiminen tänä päivänä oikein on.

Ei siellä koulussa enää istuta pelkästään pulpeteissa, niin kuin me olemme aina istuneet. Aika kiinnostavaksi on koulumaailma mennyt, uskoisin, että siellä on varmaan melko siistiä oppilaiden oppia ja opettajien opettaa!

Tiina Myllynen
Tiina Myllynen

Tiina Myllynen on HVT:n Koulut- ja päiväkodit -yksikön suunnittelija. Vapaa-ajalla hänet löytää sohvalta, kuntosalilta tai hyppimästä Kaija Koon keikoilta. Taustalta löytyy myös vuoden opinnot kokkikoulussa, hyviä reseptejä ei tosin kannata kysellä.

Koulusuunnittelussa pyrimme huomioimaan monia asioita. Kiinnitämme huomiota muun muassa tilojen muuntojoustavuuteen tulevaisuuden tarpeet huomioiden, tilatehokkuuteen sekä kiusaamisen ehkäisemiseen tilaratkaisujen avulla. Suunnittelussa meillä on tiettyjä vakioita ja rajoituksia, joilla saamme kustannukset pidettyä kurissa. Äkkiä voisi ajatella, että suunnittelu olisi tylsää ja yksitoikkoista näin, kun luovuutta tällä tavoin rajoitetaan.

Päinvastoin, toimivia suunnitelmia pystytään hyödyntämään aina jatkossakin niin, ettei joka kerta tarvitse aloittaa tyhjältä pöydältä. Tavoitteenahan meillä on luoda hyvä koulu, jossa on tyytyväiset käyttäjät, muttei kunnan rahoilla ole turhia törsäilty. Pienillä yksityiskohdilla voidaan saada jokaisesta koulusta uniikki.

Koulusuunnittelussa on useita työkaluja. Näihin auttaa muun muassa Martela.
Kuva: Martela Oyj

Vaikka samanlainen koulu voi toimia useammassa eri kunnassa tai kaupungissa tiloiltaan ja ulkonäöltään, koulun sijainti tuo helposti muuttujia suunnitteluun. Väljemmin asutuilla alueilla koululle saattaa olla käytössä kokonainen pelto, kun taas suuremmissa kaupungeissa hyvin pieni tontti, mutta sama määrä oppilaita. Väljemmin asutuilla alueilla ei välttämättä ole niin paljon olemassa olevaa kunnallistekniikkaa kuin keskellä kaupunkia. Pienillä tonteilla pihaan tuo oman haasteensa toimivan välituntipihan ja pysäköinnin sekä saatto- ja huoltoliikenteen luominen.

Tontin muodot vaikuttavat rakennussuunnitteluun sekä mahdolliset melutekijät. Jokainen koulu on yksilö ja monet seikat täytyy huomioida jo hyvin aikaisessa vaiheessa, jotta tulevaisuuden yllätyksiltä vältytään. Suurin osa tulevista kustannuksista määritellään jo suunnittelupöydällä.

Perinteisestä koulusta hyvinvointitilaksi

Olen löytänyt koulu- ja päiväkotisuunnittelusta itselleni sen oman paikan, jossa haluan olla ja josta nautin. Luonnossuunnittelua tehdessä on herännyt miljoonia ja vielä miljoonia kysymyksiä, joita olisin halunnut käyttäjille esittää, jotta voisimme luoda vielä paremman koulun juuri heille. Kova halu ymmärtää opetustilojen käyttäjiä paremmin, poiki minulle myös hyvän opinnäytetyön aiheen. Sitä kautta sain runsaasti vastauksia suunnittelussa tulleisiin kysymyksiin ja koen voivani sen avulla kehittyä työssäni entistä paremmaksi, käyttäjälähtöiseksi rakennussuunnittelijaksi.

Se, että ihminen saa tehdä sitä mistä pitää ja saa kehittyä jatkuvasti omassa työssään, tekee sen, että tätä työtä tekee täydellä sydämellä ja menestys tulkoon siinä sivussa.

Tiina Myllysen opinnäytetyö: http://www.theseus.fi/handle/10024/145527

Lue alta lisää Kalevan artikkelista:

Vertailussa oppimisympäristöjen toiminnallisuus ja akustiikka