Takaisin uutisarkistoon

Vastaava työnjohtaja on työmaansa toimitusjohtaja

Viimeisen vuoden aikana mediassa on puhuttu paljon rakennusalan laatuvirheistä, erilaisten rakennusprojektien tehottomuudesta ja ammattitaitoisen työnjohdon puutteesta. Samanaikaisesti on ehkä hieman raflaaviakin otsikoita siitä, kuinka hyvä työnjohtaja voi näinä aikoina päästä tähtitieteellisiin ansioihin. Herää kysymys, mistä tässä on kyse?

Aikoinani omaa ammatinvalintaa tehdessäni, satuin kuulemaan kahden kokeneen rakennusalan työnjohtajan keskustelun ja mieleeni jäi toisen kommentti: ”Rakennusalan työnjohtaminen on parhaimmillaankin aivan hanurista.”  Silloin asia meni osittain ehkä huumorin piikkiin, mutta lausahdus jäi mieleeni. Nykyään ymmärrän, että tuo lausahdus voi osittain kertoa yhdestä oleellisimmasta rakennusalan ongelmasta.

 

Ville-Pekka Lehto
Ville-Pekka Lehto

Ville-Pekka, tai V-P, on Lehto Hyvinvointitilojen rakentamisjohtaja, joka vastaa hyvinvointitilat palvelualueen tuotannosta. Hänet tunnetaan helposti innostuvana ja lähestyttävänä tyyppinä.

”Kehitys loppuu tyytyväisyyteen” tai ”Mailaa liiaksi puristamalla ei saada maalia” ovat hänen mottojaan. Lujasta luonteesta kertoo, että tarvittaessa ja niin päättäessään, hän käy vaikka kotkanpesässä. Yöllä ja räntäsateessa.

Rakennustyömaan ylin päättäjä on vastaava työnjohtaja. Hänellä on myös juridinen eli henkilökohtainen vastuu siitä, että toimitaan urakkasopimuksen, maankäyttö- ja rakennuslain sekä kohteesta laadittujen suunnitelmien mukaan. Voidaankin sanoa, että vastaava työnjohtajan on työmaansa toimitusjohtaja. Hänen täytyy olla ajan tasalla kaikesta työmaalla tapahtuvasta toiminnasta, vastata turvallisuudesta ja ennen kaikkea työmaan taloudesta. Aikamoinen vastuu siis.

Rakennustuotannon johtamisessa on pystyttävä yhdistämään talous, rakennustekniikka ja johtaminen parhaalla mahdollisilla tavalla. Perinteiset rakennusalan toimintatavat eivät pysty kaikilta osin vastaamaan tähän nykypäivän tarpeeseen.

Haasteena ovat useat eri rajapinnat ja riittämätön tiedonkulku, jolloin kokonaisuutta ja riippuvuussuhteita on vaikea hahmottaa.

Väitän, että ihminen, joka nauttii työstään, on myös tehokas. Tällöin ihminen on myös löytänyt sisäisen, oman johtajuuden. Sisäinen johtajuus ei tarkoita, että tittelinä olisi johtaja tai olisi johtamisvastuussa työtehtävässään. Sisäinen johtajuus tarkoittaa sitä, että on löytänyt motivaation tehdä työnsä mahdollisimman hyvin. Tällainen ihminen toimii esimerkillisesti, venyy tarvittaessa, ottaa asioista selvää, arvostaa toisia ja kokee myös itse arvostusta.

Rakennusalan tuotannon tehtävät kaipaavat nyt ihmisiä, joilla on maanläheinen suhtautumistapa, terve asenne ja heittäytymiskykyä. Hyvä ammattipohja luodaan opiskelussa, jota täydennetään ja kartutetaan työkokemuksen myötä. Kaiken pohjalla on kuitenkin sisäinen johtajuus, joka ohjaa suoriutumaan annetuista tehtävistä mahdollisimman hyvin. Vaikka rakennusalan työnjohdon tehtävät eivät ole helppoja, niin ne ovat erittäin palkitsevia. Sitä tunnetta on vaikea kuvailla, kun näkee johdossaan olevan rakennuksen valmistuvan ajallaan tai tyytyväisen asiakkaan tai työnantajan. Lisäksi ympäristöön on noussut jotakin pysyvää, maamerkkinä oleva rakennus, jonka ohi kävellessä kotiväen kanssa voi hymyssä suin todeta: ”Minä muuten johdin tämän rakennuksen rakennustyöt”.