Jyväskylän yliopiston sisäilmamittausten tutkimustulokset osoittavat: Lehdon asunnoissa hyvät asuinolosuhteet

Lehto Asunnot ja Jyväskylän yliopisto toteuttivat syksyllä 2018 pilottihankkeen, joka keskittyi etäyhteyksien avulla asuntojen sisäilmamittauksista kerätyn datan analysointiin. Tulokset osoittivat, että Lehdon Nero-konseptin asunnoissa on hyvät asuinolosuhteet.

Huippututkimuksen hyödyntäminen ei ole rakennusalalla yleistä. Vastaavien mittausten ja etäohjauksen avulla voidaan vaikuttaa positiivisesti asumiskustannuksiin ja asumismukavuuteen.

Lehto Group ja Jyväskylän yliopisto
Mediatiedote 25.4.2019 klo 12.50

Lehto Asunnot ja Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan tutkijat aloittivat syksyllä 2018 pilottihankkeen, joka keskittyi asunnoista kerättävien taloyhtiökohtaisten sisäilman mittaustulosten analysointiin. Lisäksi hankkeessa tutkittiin kerätyn tiedon hyödyntämistä eri tarkoituksia varten. Yhteistyötä tehtiin myös tekoälyn hyödyntämismahdollisuuksien selvittämiseksi. Kiinteistöistä kerättyä mittaustietoa analysoitiin, minkä pohjalta kehitettiin ennustemalleja rakennuksen olosuhteiden muutoksista.

”Pilottihankkeessa on toteutettu data-analyysia tutkimalla asuntojen fysikaalisten muuttujien käyttäytymistä, joita ovat esimerkiksi huoneilman lämpötila, kosteus ja hiilidioksidipitoisuus. Data-analyysin pohjalta on kehitetty pieniä tekoälypohjaisia kokeiluja ja niiden perusteella voidaan todeta, että Lehdon Asunnoissa on hyvät asuinolosuhteet ”, Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian professori Pekka Neittaanmäki kertoo.

”Tutkittujen rakennusten ylimpien kerrosten asuntojen sisäilman lämpötilat pysyivät 20–22 °C tavoitevälillä, muiden kerrosten asuntojen lämpötilaerojen ollessa tasaisia. Asuntojen sisäilman lämpötilamuutokset olivat hitaita, mikä on erittäin positiivista etenkin silloin, kun ulkoilman lämpötila on laskenut huomattavasti. Lisäksi sisäilman ilmankosteudet ovat syksyn ajan olleet miellyttävät. Pääsääntöisesti Lehto Asuntojen hiilidioksidipitoisuudet ovat olleet matalat, mistä johtuen asuntojen ilmanlaatu on ollut hyvällä tasolla”, Jyväskylän yliopiston projektitutkija Petri Vähäkainu avaa.

Huippututkimusta ei hyödynnetä rakennusalalla

Asuntojen osalta data-analyysia tehtiin huoneilman lämpötilasta, kosteudesta, hiilidioksidipitoisuuksista ja ulkolämpötilasta. Lisäksi hankkeessa analysoitiin rakennuksen taloteknisten järjestelmien toimintaa automaatiojärjestelmistä saatavien tietojen avulla. Hankkeessa yliopiston tutkijat analysoivat ja raportoivat taloyhtiöistä saatuja tuloksia Lehdolle.

”Huippututkimuksen hyödyntäminen ei ole rakennusalalla yleistä. Yliopiston analysoinnin ja raporttien avulla saimme selville, että mitä kaikkea voimme saadulla datalla tehdä – ja miten voimme parantaa entisestään rakentamisen laatua ja tekemistä. Tutkijat ovat tehneet erinomaista työtä”, kertoo Lehto Asuntojen hankintapäällikkö Seija Jokela.

Digitalisaatio osaksi asumista

Etäohjauksen ja data-analytiikan avulla voidaan säätää asunnon lämpötilaa, hallita kosteutta ja hiilidioksidimääriä, minkä johdosta asumismukavuuteen voidaan vaikuttaa positiivisesti. Mittaustulosten analysoinnin ja etäohjauksen avulla voidaan vaikuttaa myös asuntojen asumiskustannuksiin. Mittausten ja tekoälyn myötä muutoksien havaitseminen ja niihin reagointi nopeutuu, eivätkä kaikki poikkeustilanteet vaadi enää paikan päälle menemistä. Jos esimerkiksi lämpötilan seurannassa on havaittu muutos, on se parhaimmassa tapauksessa ehtinyt muuttua automaattisesti ennen, kun asukas on sitä itse havainnut.

Pilottihankkeeseen kuuluviin asuntoihin on asennettu järjestelmä, joka mittaa mm. asuntojen huoneilman lämpötilaa, kosteutta, hiilidioksidipitoisuuksia, vedenkulutusta ja ulkolämpötilaa. Järjestelmä hälyttää myös, jos keittiön kalusteiden alla on vesivuotoa tai jos ilmanvaihtojärjestelmässä on häiriö.

Pilottikohteena toimii kaksi asuttua Lehdon Nero-konseptiin kuuluvaa taloyhtiötä, jotka sijaitsevat pääkaupunkiseudulla. Dataa kerättiin loka-helmikuussa 2019. Tutkimuksessa hyödynnetty järjestelmä on vakiona lähes kaikissa kesän 2019 jälkeen valmistuvissa Nero-kerrostalokohteissa.

Nero-konseptin kohteet ovat korkealaatuisia kerrostaloja, jotka koostuvat eri kokoisista kodeista. Asuntoja on tarjolla yksiöistä neliöihin. Kohteissa hyödynnetään kotimaisen tehtaan omaa moduulituotantoa, Lehdon oman konseptin mukaisia ratkaisuja ja huolellista työsuunnittelua.

Hanketta olivat toteuttamassa Lehto Asuntojen talotekniikkapäällikkö Mikko Jakobsson ja hankintapäällikkö Seija Jokela, Jyväskylän yliopiston projektitutkija Petri Vähäkainu, tutkimusavustaja Antti Kariluoto ja professori Pekka Neittaanmäki.

Lisätiedot

Mikko Jakobsson
Talotekniikkapäällikkö
Lehto Asunnot Oy
mikko.jakobsson@lehto.fi
+358 40 771 1134

Pekka Neittaanmäki
Professori
Jyväskylän yliopisto
Informaatioteknologian tiedekunta
pekka.neittaanmaki@jyu.fi
+358 40 550 7005

Tutkimus löytyy osoitteesta: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7730-6