Lehto Group Oyj: Kilpailullinen neuvottelumenettely yleistynyt kuntien kouluhankinnoissa

Rakennusliike Lehto Group on solminut kevään aikana useita sopimuksia koulujen rakentamisesta ympäri Suomen. Samalla on havaittu, että kilpailullinen neuvottelumenettely on entistä suositumpi malli kuntien kouluhankinnoissa. Se tuo kunnille kustannustehokkuutta rakennushankkeisiin. Lisäksi koululaiset ja opettajat saavat itselleen sopivammat tilat, kun suunnittelu tehdään yhteistyössä rakentajan kanssa.

Lehto Group Oyj
Mediatiedote
20.6.2019

Rakennusliike Lehto Group on solminut kevään aikana useita sopimuksia koulujen rakentamisesta ympäri Suomen. Uusia kouluja rakentuu tulevaisuudessa muun muassa Siilijärvelle, Hausjärvelle, Pieksämäelle ja pohjoisimpana kohteena Utsjoelle. Yhteensä urakoiden arvo on noin 27 miljoonaa euroa.

—Kevään aikana olemme todenneet, että kunnissa on havaittu kilpailullisen neuvottelumenettelyn tuomat edut ja sitä hyödynnetään koko ajan enemmän. Itse asiassa kaikki kevään koulusopimukset on tehty kilpailullisen neuvottelumenettelyn kautta, kertoo kouluista ja päiväkodeista vastaavan tulosyksikön johtaja Juha Paananen Lehto Groupista.

Perinteinen malli käy kalliiksi kunnille

Aikaisemmin koulukauppoja tehtiin pääasiassa niin sanotulla perinteisellä hankintamallilla, jossa rakentajat vastaavat koulujen tekemiin tarjouspyyntöihin valmiine suunnitelmineen.

—Perinteisessä mallissa koulun edustajat ja rakennusliike eivät keskustele suunnitteluvaiheessa. Koulun edustajat laativat ensin ainutkertaisen suunnitelman, joka tehdään kunnissa noin 25 vuoden välein. Käytännössä rakentaja ei pääse hyödyntämään kouluihin liittyvää erikoisosaamistaan suunnitteluvaiheessa, mikä näkyy helposti tilojen käytettävyydessä ja myös kustannuksissa, aloittaa Juha Paananen.

—Rakentamisen kustannuksista peräti 80 % määräytyy jo suunnitteluvaiheessa. Niinpä perinteisessä mallissa rakentaja ei pysty enää vaikuttamaan myöskään kustannuksiin toteutuksen yhteydessä. Siksi perinteinen malli on kallis kunnille. Uskon, että tämä on pääasiallinen syy sille, että kilpailullinen neuvottelumenettely on yleistynyt. Lisäksi halutaan onnistua paremmin suunnittelussa, Juha Paananen toteaa.

Parhaat tilat syntyvät käyttäjän ja rakentajan vuoropuheluna

Kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä kunta julkaisee ilmoituksensa, ja rakentajat voivat ilmoittautua mukaan hankkeeseen. Sen jälkeen kunta valitsee ehdokkaat menettelyyn ja edistää yhdessä rakentajien kanssa hanketta.

—Erityisesti kouluhankinnoissa tämä on osoittautunut kunnille hyväksi ratkaisuksi. Näin pystytään luomaan yhtä aikaa sekä kustannustehokkuutta, ketteryyttä prosessiin että paras toiminallisuus tiloihin. Oleellista tässä on yhdessä tekeminen. Parhaat tilat syntyvät nimenomaan vuoropuhelusta käyttäjän ja rakentajan välillä, kertoo Juha Paananen.

Suunnittele ja rakenna -malli yleistymässä

Urakkamalleista puolestaan yleistyy S&R eli suunnittele ja rakenna -malli. Perinteisessä mallissa suunnittelu ja rakentaminen on toteutettu erillään toisistaan.

—Jos suunnittelu ja rakentaminen toteutetaan erillään, se näkyy ilman muuta kohoavina kustannuksina asiakkaalle. Tästä syystä toimivampaa on hyödyntää S&R-mallia, jossa suunnittelu ja rakentaminen pysyvät yksissä käsissä, toteaa Juha Paananen.

Uutena ilmiönä PPP-malli

Uusi markkinoille ilmestynyt hankintamalli on PPP-malli (Public Private Partnership), jolla esimerkiksi Espoon kaupunki hankkii seuraavan viiden vuoden aikana useita kouluja ja päiväkoteja. Tässä mallissa yksityinen toimija valitaan vastaamaan suunnittelusta, rakentamisesta, rahoituksesta ja ylläpidosta. Käytännössä toimija on projektiyhtiö, joka vastaa kouluista ja päiväkodeista peräti 15-25 vuoden ajan. Vastineeksi kaupunki tai kunta maksaa projektiyhtiölle palvelumaksua.

”Lehto on mukana yhtenä kolmesta tarjoajasta Espoon PPP-hankkeessa. Tämä on rakennusalalla ensimmäinen ja uraauurtava urakkamalli tällaisessa muodossa. Tätä on ollut erittäin kiinnostavaa olla viemässä eteenpäin”, kertoo Lehdon Hyvinvointitilat-palvelualueen johtaja Ville Kettunen.

Lisätietoja: